Varsinaiseen rakentamiseen liittyvien lupien lisäksi rakennusvalvonnalle kuuluu monien muidenkin lupien ja päätösten ratkaiseminen.
Aloittamisoikeus
Rakentamislupa saa lainvoiman 37 vuorokauden kuluttua luvan myöntämisestä, mikäli päätöksestä ei jätetä oikaisupyyntöä. Mikäli rakennustyöt halutaan aloittaa ennen lainvoimaisuutta, tulee rakennusvalvonnalta hakea rakennustöiden aloittamisoikeutta.
Aloittamisoikeutta haetaan hankkeen varsinaisen lupahakemuksen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella Lupapiste -asiointipalvelussa. Lupahakemuksen yhteydessä käsiteltynä maksu on alempi kuin aloittamisoikeushakemuksen käsittely erillisenä asiana.
Ilman aloittamisoikeuden hakemista tai ennen rakentamisluvan lainvoimaisuutta hakija saa kaataa puita, kaivaa ja louhia, kunhan työt ovat haetun luvan mukaisia.
Aloittamisoikeutta haettaessa sille pitää olla perusteltu syy, eikä aloittamisoikeuden mukainen rakennustyö saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Aloittamisoikeuden vakuus asetetaan niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.
Jos rakennustyötä ei saateta loppuun rakentamisluvassa määrätyssä ajassa, lupa raukeaa. Jatkolupaa voidaan hakea töiden aloittamiselle ja loppuunsaattamiselle tai vain loppuun saattamiselle.
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta pidentää luvan voimassaoloaikaa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun haettuun toimenpiteeseen ovat edelleen olemassa. Työn aloittamista varten voidaan luvan voimassaoloa pidentää vain kerran.
Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan. Jatkolupaa on haettava ennen kuin rakentamisluvan voimassaoloaika umpeutuu. Jos alkuperäinen lupa on yli 10 vuoden ikäinen, lupa raukeaa eikä jatkoaikaa enää myönnetä, vaan hankkeelle on haettava uusi rakentamislupa.
Rasite voi olla kiinteistö- tai rakennusrasite. Rakennusrasite kohdistuu rakennukseen, ja kuuluu siten rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistaviin asioihin.
Kiinteistölle voidaan perustaa toisen kiinteistön alueella sijaitsevaa rakennusta koskeva rasite. Se voidaan perustaa esimerkiksi rakenteiden ulottamiseksi toisen kiinteistön alueelle tai se voi liittyä väestönsuojan tai autohallipaikkojen käyttöön. Rakennusrasite voi olla pysyvä tai määräaikainen.
Rakennusrasitteen perustamisesta peritään kaupungin virallisen taksan mukainen maksu.
Mikäli havaitset kiinteistösi rakennus- tai huoneistotiedoissa puutteita tai virheitä, tulee niiden korjaamiseksi ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan.
Virallisissa rekisteritiedoissa saattaa joskus olla vanhentuneita, puutteellisia tai virheellisiä rakennus- tai huoneistotietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi väärät tiedot rakennusten pinta-alasta, valmistumisvuodesta tai käyttötarkoituksesta.
Virheellisillä rakennus- tai huoneistotiedoilla saattaa olla vaikutuksia kiinteistön omistajan oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Siksi virheelliset tiedot kannattaa ja tulee oikaista.
Jos yhdyskuntateknisen laitteen sijoittamisesta ei ole sovittu kiinteistön omistajan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Kiinteistön omistaja on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon (esim. maakaapeli) sijoittamisen hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sijoittaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa kiinteistön käytölle.
Jos sijoittamisesta ei päästä osapuolten kesken sopimukseen, sijoittamispäätöksen tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Päätöksen valmisteluvaiheessa hakija esittää mahdolliset eri sijoitusvaihtoehdot kustannusarvioineen. Viranomainen kuulee ennen päätöksen tekemistä kiinteistön omistajaa asiasta.
Kiinteistön omistajalla on oikeus saada korvaus johdon tai laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Jollei korvauksesta päästä sopuun asianosaisten kesken, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
