Katusuunnittelu

Katujen suunnittelusta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lain mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen.

Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi:

  • kadun liikennejärjestelyperiaatteet,
  • kuivatus ja sadevesien johtaminen,
  • kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä
  • tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Katusuunnitelmien nähtävilläpito

Valmistunut katusuunnitelma pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivän ajan tämän sivun lisäksi palvelupiste Kastellissa ja kuulutuksissa.

Kirjalliset muistutukset katusuunnitelmista on jätettävä ennen nähtävilläoloajan päättymistä joko kirjeitse osoitteeseen

Hämeenlinnan kaupunki
kaupunkirakenne, infran suunnittelu
Wetterhoffinkatu 2, 2 krs.
PL 84
13101 Hämeenlinna

tai sähköpostilla osoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi

Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan kuulutuksissa ja suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille kirjeitse.

Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt katusuunnitelmaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista.

Nähtävilläoloajan päätyttyä katusuunnitelma viedään kaupunkirakennelautakunnan vahvistettavaksi.

Nähtävillä olevat katusuunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Konepajantie ja Vanhanpappilantie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 40. kaupunginosaan (Käikälä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Konepajantiehen ja Paikkalantiehen, jotka ovat alueellisia kokoojakatuja, ja etelässä Vanhanpappilantieltä Kirkonkulman koululle erkanevaan jalankulku- ja pyörätiehen. Konepajantie ja Vanhanpappilantie ovat osa Kirkonkulman koululle johtavaa koulureittiä.

Alueella on uusi, voimassa oleva asemakaava. Kadun saneerauksen jälkeen Vanhanpappilantie ja Konepajantie ovat saneerattavilta osin paikallisen kokoojakadun luonteisia. Asemakaavassa Vanhanpappilantie jatkuu Putkitehtaantien suuntaan suojeltuna katualueen osana.

Kummallakaan kadulla ei ole voimassa olevaa katusuunnitelmaa. Kadut ovat nykyisellään pääasiassa sorapintaisia. Konepajantiellä on lyhyt asfaltoitu osuus Paikkalantien liittymän ympäristössä.

Paikkalantien nykyinen suojatie poistetaan käytöstä ja uusi suojatie ja pyöräilijän ylityspaikka sijoittuvat Konepajantielle. Paikkalantien ja Konepajantien liittymässä uusitaan reunakiviä ja erotuskiveyksiä.

Konepajantien kaakkoispuolelle rakennetaan 4,0 metriä leveä, asfalttipintainen jalankulku- ja pyörätie. Jalkakulku- ja pyörätie erotetaan ajoradasta reunakivellä ja betonikiveyksellä.

Konepajantien katualueen leveys on kapeimmillaan noin 23 metriä. Ajoradan leveys on Paikkalantien ja Vanhanpappilantien välisellä osalla noin 7,0 m metriä ja kapenee Vanhanpappilantien jälkeen nykyiseen leveyteen (noin 4,5 m) ja liittyy nykyiseen tasaukseen noin paalulla 140.

Vanhanpappilantien katualueen leveys Konepajantien ja Kirkonkulman koulun jalankulku- ja pyörätien välisellä osuudella on noin 20 m. Vanhanpappilantien ajorata on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen ajoradan länsipuolelle 5,0 m leveänä ja asfalttipintaisena. Jalankulku- ja pyörätie sijoittuu nykyisen ajoradan paikalle 4,0 m leveänä ja asfalttipintaisena. Ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien erottaa 2,5 m leveä välikaista.

Katujen suunniteltu tasaus noudattelee pääosin nykyisten ajoratojen korkeusasemaa.

Katujen kuivatusta parannetaan muotoilemalla ajoradan ja jalkakäytävä- ja pyörätien molemmin puolin painanteet. Tonttien ajoneuvoliittymien kohdalle rakennetaan rummut. Hulevesi johdetaan painanteissa nykyisiin hulevesikaivoihin ja ojastoon.

Vanhanpappilantiellä ajoradan ja jalankulku- ja pyörätien väliselle välikaistalle kylvetään valkoapilaa ja tontteihin ja metsäalueeseen rajautuvat reuna-alueet kylvetään niittyseoksella.

Katutyön yhteydessä uusitaan maakaasuverkostoa ja katuvalaistusta.

Suunnitelmat

Konepajantie – Vanhanpappilantie katusuunnitelma asemapiirustus (pdf)
Konepajantie katusuunnitelma pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)
Vanhanpappilantie katusuunnitelma pituus- ja tyyppipoikkileikkaus (pdf)

Kaupunkirakennelautakunnassa vahvistettavana

Kaupunkirakennelautakunnan kokousaikataulut

Iittalaan suunnitellaan skeittipaikan rakentamista Iittalantien ja Puupihantien väliselle alueelle. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu hankkeeseen pohjatöiden, kulkuväylien rakentamisen sekä alueen maisemoinnin osalta. Betonirakenteisen, asfalttialueella varustetun skeittipoolin suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Hämeenlinnan Skate ry. Alueen ylläpito tullaan hoitamaan Hämeenlinnan kaupungin toimesta.

Alueen pohjatyöt ja kulkuväylän rakentaminen on tarkoitus tehdä syksyllä 2021. Skeittipoolin rakentaminen ja alueen maisemointi ajoittuu kesäkaudelle 2022.

Skeittipaikan sijainti sekä havainnekuvat ja mitat suunnitellusta skeittipoolista on esitetty oheisessa suunnitelmakuvassa.

Vahvistetut suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Aleksis Kiven kadun, Rengontien ja Luolajantien liittymä sijaitsee Luolajan kaupunginosassa (24). Liittymäalue saneerataan siten, että nykytilassa heikosti jäsennelty ja turvaton valo-ohjaamaton tasoliittymä muutetaan kiertoliittymäksi.

Suunnitelmaratkaisu

Liittymäratkaisuksi on suunniteltu kiertoliittymä, ja lisäksi on suunniteltu siihen liittyville kaduille tarvittavat muutokset n. 70 – 100 metrin matkalla.

Kiertoliittymä on mitoitukseltaan tavanomainen katuverkon kiertoliittymä, jossa kiertosaarekkeen halkaisija on 16 m ja kiertotilan kavennuksen leveys 2 m. Varsinaisen ajoradan leveys on 6,5 m. Liittymän läpi kulkee suurten erikoiskuljetusten reitti, minkä vuoksi liikennesaarekkeet ja niiden reunakivet on suunniteltu osittain yliajettaviksi.

Liittyviä katuja on linjattu ja reunakivilinjoja muotoiltu tarvittavilta osin uudestaan. Liittymän uudistamisen yhteydessä on osoitettu parannettaviksi myös jalankulku- ja pyöräilyväylät liittymäalueella ja sen läheisyydessä. Eroteltu väylä liittymäalueella tukee myöhempää jalankulku- ja pyöräilyverkon kehittämistä.
Kaikkien katuhaarojen bussipysäkit säilyvät nykyisillä sijainneilla. Pysäkkialueita muotoillaan hiukan, ja niille lisätään turvallisuutta parantavat, jalankulku- ja pyöräilyväylistä selkeästi erotellut odotustilat. Aleksis Kiven kadun pohjoisen haaran bussipysäkille on osoitettu suunnitelmassa pysäkkikatos.

Pintamateriaalit ja kasvillisuus

Ajorata ja jalankulkuväylät päällystetään asfaltilla. Erotellut pyöräilyväylät on liikenneturval-lisuussyistä osoitettu päällystettäväksi punaruskealla väriasfaltilla kiertoliittymän alueella sekä bussipysäkkien odotustilojen kohdilla. Pysäkkien odotustiloissa pinnoitteena on musta betonikivi,
joka erottaa odotustilan selkeästi asfaltoiduista väylistä. Lisäksi pysäkeille on reunakiven viereen osoitettu valkoisella betonikivellä toteutettu huomioraita.

Kiertoliittymän keskustassa ja yliajettavissa kiveyksissä on käytetty harmaata graniittireunakiveä ja nupukiveä; suojatiesaarekkeissa ja erotuskaistoilla on puolestaan käytetty harmaata betonikiveystä.

Tasaus ja kuivatus

Toteutettava ratkaisu sijoittuu pääosin nykyiselle rakennetulle katualueelle. Kadun tasaus noudattaa pääpiirteissään kadun nykyistä tasausta.
Hulevedet ohjataan liittymäalueelta pääsääntöisesti ritiläkaivojen kautta hulevesiviemäri-verkostoon ja edelleen huleveden purkuojiin. Kadun saneerauksen yhteydessä saneerataan myös nykyistä hulevesiviemäriverkostoa liittymän alueella ja parannetaan nykyisiä huleveden purkuojia suunnittelualueen eteläpuolella.

Kiertoliittymän keskusta

Kiertoliittymän keskusaiheesta on laadittu ideasuunnitelma, jossa on otettu huomioon kohteen sijainti maakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Keskusaihe kuvastaa vanhan peltojaon mukaista jäsentelyä, jossa sarkajako toteutetaan nupukivirivein ja ulkoasultaan vaihtelevin istutuksin. Lisäksi kiertoliittymän keskustaan on osoitettu pysty-aiheena Hämeenlinnan kaksoistorneja kuvastava valaistava rakenne.

Suunnitelmat

Asemapiirustus Aleksis Kiven katu, Luolajantie – Rengontie (pdf)
Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaukset Luolajantie – Rengontie (pdf)
Pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaukset Aleksis Kiven katu (pdf)

Suunnitelmaselostus

Hautaportinkujaa koskeva katusuunnitelmaehdotus on laadittu alueen liikennejärjestelyjen muutosten toteuttamista varten. Muutokset liittyvät Ahvenistonkujan liittymän sulkemiseen Ahvenistontielle. Suunnittelualue rajautuu lännessä tulevaan uuteen Sairaalatiehen sekä idässä Ahvenistontien/Ahvenistonkujan liittymän kohdille.

Katusuunnitelmaehdotuksessa Hautaportinkuja on asfalttipintainen ajoradaltaan 5,5 m leveä, jossa liikkuvat sekä autot että kevyt liikenne.
Ahvenistonkujan nykyisen liittymän sulkemisen jälkeen Ahvenistontielle tulee liikenne hautausmaalle sekä alueen kiinteistöille tapahtumaan uutta Hautaportinkujaa pitkin uudelle Sairaalatielle ja sieltä edelleen Ahvenistontielle.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja painanteiden avulla maastoon. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan alueen korkeusasemat eivät mainittavasti muutu.

Suunnitelmat

Hautaportinkuja asemapiirustus (pdf) ja pituusleikkaus (pdf)

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Ahveniston (9) kaupunginosassa.

Yllä mainittuja katuja ja väyliä koskeva katusuunnitelma on laadittu alueen liikennejärjestelyjen muutosten toteuttamista varten. Muutokset liittyvät pääasiassa Rapamäentien ja Ahvenistonkujan liittymien sulkemiseen Ahvenistontielle, Ahvenistontien varren kiinteistöjen suorien tonttiliittymien sulkemiseen Ahvenistontielle sekä Päivämäentien varren erotellun jk+pp väylän ja Rapamäentien ns. pyöräkadun rakentamiseen.

Katusuunnitelmaehdotuksessa asfalttipintainen eroteltu 2,0 m leveä jalkakäytävä + 3,0 m leveä kaksisuuntainen pyörätie kulkee Liivuorentieltä Päivämäentien vartta pitkin Rapamäentielle, jossa se muuttuu ns. pyöräkaduksi. Rapamäentien pyöräkatu on asfalttipintainen ajoradaltaan 4,5 m leveä, jossa liikkuvat sekä autot että pyöräilijät. Jalankulkijoita varten tehdään 2,0 m leveä reunakivellä erotettu asfaltoitu jalkakäytävä. Rapamäentien nykyinen liittymä Ahvenistontielle suljetaan ja kulku Ahvenistontielle tapahtuu rakennettavan Päivämäentien jatkeen ja Liivuorentien kautta.

Ahvenistontiellä kiinteistöjen suorat tonttiliittymät Ahvenistontielle suljetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ne liitetään rakennettavalle 4,5 m leveälle asfalttipintaiselle rinnakkaiskadulle, Olympiakadun jatkeelle. Olympiakadun jatke muuttuu viimeisen länsipään kiinteistön tonttiliittymän jälkeen 3,5 m leveäksi asfalttipintaiseksi kevyen
liikenteen väyläksi, joka jatkuu nykyiselle Ahvenistonkujalle. Olympiakadun jatke ja Ahvenistontie erotetaan toisistaan 0,85 m leveällä reunakivillä korotetulla erotuskaistalla, jolle asennetaan lisäksi 0,7 m korkea tiekaide.

Ahvenistontie tulee olemaan 8,0 m leveä asfalttipintainen reunakivillä varustettu katu. Ahvenistontielle rakennetaan kaksi keskikorokkeilla varustettua suojatietä sen länsi‐ ja itäpäähän nykyisten suojateiden välittömään läheisyyteen. Suojatiet toteutetaan esteettömyyden erityistason ratkaisuina, joten suojateiden kohdille asennetaan luiskattu reunakivi.

Nykyinen Ahvenistonkujan liittymä Ahvenistontielle suljetaan ja kiinteistöjen sekä hautausmaan pysäköintipaikan liikenne ohjataan rakennettavan Hautaportinkujan ja uuden Sairaalatien kautta Ahvenistontielle.

Katujen ja kevyen liikenteen väylien pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla nykyisiin ja uusiin hulevesikaivoihin tai maastoon. Katujen korkeusasemat eivät mainittavasti
muutu.

Suunnitelmat

Muistutusten perusteella on tehty vähäisiä muutoksia

Muistutusten perusteella on tehty vähäisiä muutoksia Olympiakadun jatkeen ja Hautaportinkujan rajakohtaan, mutta muutokset ovat niin vähäisiä, että katusuunnitelmia ei aseteta uudelleen nähtäville. Muilta osin muistutuksissa esitetyt asiat eivät anna aihetta katusuunnitelmien muuttamiselle.

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Keinusaaren (5.) kaupunginosassa.

Suunnitelmaratkaisu

Ajoradan leveys Hämeentiellä on pääsääntöisesti 7,0 m. Pysäköintikaistojen leveys on 2,0 m, ja pysäköinti toteutetaan ajoradan kanssa samaan tasoon. Pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä.

Kadun molemmille puolille on osoitettu yksisuuntainen pyörätie ja siitä eroteltu jalkakäytävä. Kadun itäreunalla pyörätien leveys on 2,0 m ja jalkakäytävän 2,0 m. Jalankulku- ja pyöräväylän sekä ajoradan väliin jää nykytilan mukaisesti viherkaista, jonka leveys on noin kolme metriä. Länsireunalla pyörätien leveys on 1,75 m ja jalkakäytävän leveys pääsääntöisesti 2,0 m. Kadun länsipuolella välillä Hämeenkuja–Viipurintie jalankulku on osoitettu kivetylle puistoväylälle, jota ympäröivä puistoalue on myös osoitettu suunnitelmassa uusittavaksi.

Hämeentien pohjoispäässä Possentien, Varikonniementien ja Kiistalantien liittymäaluetta jäsennellään selkeämmäksi sekä turvallisemmaksi ja suojateitä siirretään. Possentien ja Varikonniementien kulmaukseen on osoitettu katuaukio penkkeineen ja istutuksineen. Rautatieaseman tunnelin edustalle jalankulku- ja pyöräilyväylien vilkas risteämäkohta on toteutettu jaetun katutilan periaatteella. Varikonniementien ylittävälle suojatielle ja pyörätiejatkeelle asetetaan ajoradalle väistämisvelvollisuus pyöräilijän ylityspaikassa -liikennemerkki. Asema-aukion ajoradat säilyvät yksisuuntaisina ja liittyminen Asema-aukiolta Hämeentielle/Varikonniementielle muutetaan väistämisvelvolliseksi. Kiistalantien liittymä suljetaan, kuitenkin siten että huoltoajo (esim. roska-auto) sallitaan.

Pintamateriaalit, kasvillisuus ja kadun kalusteet

Ajorata ja pysäköintipaikat päällystetään asfaltilla; pyöräteillä käytetään punaista korostusväriä. Jalkakäytävät toteutetaan 1/3-limitetyllä betonilaatalla. Suunnittelualueen reunoilla käytetään tapauskohtaisesti liittyvien väylien ja rakenteiden pintamateriaaleja. Jalkakäytävä ja pyörätie erotetaan toisistaan kiviraidalla, ja suojatiet toteutetaan kivettynä. Pysäkkien odotustila toteutetaan mustalla betonikiveyksellä (tiililadonta), jonka lisäksi pysäkeille toteutetaan valkoiset huomioraidat. Länsipuolen välikaistalle osoitetaan noppakiveä ja itäpuolen viherkaistalle vettäläpäisevä kiveys katupuiden juuristojen vedensaannin parantamiseksi.

Hämeentien länsireunalla sijaitsevat pylväsistutukset säilytetään. Tarvittaessa sijainteja täsmennetään ja huonokuntoiset pylväät uusitaan.

Kivetyn puistoväylän yhteyteen Viipurintien kulmaukseen osoitetaan penkkejä, uutta puustoa sekä pensasistutuksia. Myös Possentien – Varikonniementien kulmaukseen katuaukiolle osoitetaan uusia puuistutuksia ja penkkejä. Hämeentien nykyiset katupuut säilytetään.

Kadun valaistus uusitaan koko suunnittelualueella.

Tasaus ja kuivatus

Kadun tasaus noudattaa pääpiirteissään kadun nykyistä tasausta.
Hulevedet ohjataan pääsääntöisesti olevaan hulevesiviemäriverkostoon nykyisten sekä uusien ritiläkaivojen kautta. Kadun itäpuolella kiinteistöjen kattovesiä sekä jalkakäytävälle ja pyörätielle satavia vesiä pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan myös erotuskaistan puuistutuksille.

Esteettömyys

Jalkakäytävät ja suojatiet toteutetaan Hämeentien länsireunalla noudattaen esteettömyyden erikoistasoa ja itäreunassa esteettömyyden perustasoa. Kaikki suunnittelualueella sijaitsevat Hämeentien ylittävät suojatiet toteutetaan esteettömyyden erikoistason mukaisesti.

Varikonniementien ylittävä suojatie ja pyörätien jatke toteutetaan luiskatuilla reunatuilla. Liittymissä Hämeentien suuntaiset pyörätiet toteutetaan ilman reunatukia.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Kankaantaustan (20) kaupunginosassa.
Kadulle on suunniteltu täydellinen saneeraus pohjaamalla se kokonaan uudelleen. Samalla uusitaan kadun alla oleva vesihuolto, mutta vesihuoltoa ei esitetä katusuunnitelmassa.

Ajoradan leveydeksi on suunniteltu 4,5 metriä. Kadun päähän ei mahdu ympäriajettavaa kääntöpaikkaa, joten sinne on suunniteltu kääntöpaikka, jossa auton saa käännettyä peruuttaen. Pääosa kadusta on suunniteltu 0,25 metrin sorapientarein ja sivupainantein. Osin kadun reunaan on suunniteltu matala 6 cm korkea yliajettava reunakivi. Kadun tasaus noudattelee nykyistä kadun pintaa, poiketen siitä enimmillään noin 15 cm.

Kadulle ei ole suunniteltu jalkakäytävää tai pyörätietä.

Ajoradan pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Kadun kuivatusta parannetaan rakentamalla kadulle hulevesiviemäri niille osin, mihin se on mahdollista. Kadun alkuosan vedet johdetaan hulevesikaivoin Visamäentien hulevesiviemäriin. Kadun loppuosalla hulevedet johdetaan painanteella ja reunakiven vierustaa pitkin puistoon Vanajaveden suuntaan.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Voutilan (25) kaupunginosassa.

Suunnitelma koskee väliä Härkämäenkuja – pl 580. Pl 580 on Jukolan päiväkodin liittymän kohdalla.
Katu saneerataan kevyesti uusimalla vain päällysteet ja kantava kerros.

Ajoradan leveys pysyy ennallaan noin seitsemässä metrissä. Kadun lounaispuolella oleva reunakivi uusitaan. Ajoradan tasausta nostetaan noin 20 cm kohdalla, jossa se rajautuu puistoon. Rivitalojen (Liivuorentie 11 ja 13) kohdalla tasaus pysyy ennallaan.

Paalulle 490 Tammistonkujan eteläpuolelle rakennetaan ajoradalle hidaste.
Kevyen liikenteen väylää levennetään 4,5 metriin. Aiempi leveys vaihteli 3,5 – 4 metrin välillä. Levennys tehdään viherkaistan puolelle, jolloin nurmialue ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä kapenee noin kahteen metriin. Kevyen liikenteen väylän koillispuolella oleva reunakivi jätetään pois ja väylän ja nurmialueen väliin tulee kapea sorapiennar. Kevyen liikenteen väylän tasausta nostetaan maksimissaan noin 15 cm. Kevyen liikenteen väylän sivukaltevuus on koko matkalla ajoradalle päin, joten hulevesiä ei pääse valumaan tonteille.

Sekä ajoradan että kevyen liikenteen väylän pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Liivuorentien kuivatus paranee, kun ajoradan pintaa nostetaan ja vesi pääsee paremmin valumaan puistoon. Kadulle myös lisätään muutamia hulevesikaivoja entisten lisäksi.

Suunnitelmat

Suunnitelma on ollut nähtävillä ajalla 13. – 30.12.2021

Suunnitelmaselostus

Huovilantie, Heinätie, Piennartie, Nurmitie, Satotie, Apilatie, Virnatie ja Tuulensuuntie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin pitäjään Lammille kaupunginosa nro. 70. Huovilantie on paikallinen kokoojakatu ja loput kadut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka alkavat kaikki Huovilantieltä ja ovat päättyviä. Alueella on voimassa oleva asemakaava.

Kaikilla edellä mainituilla kaduilla on vahvistettu katusuunnitelma; Heinätiellä, Piennartiellä, Nurmitiellä ja Satotiellä vuodelta 1980 ja Apilatieltä, Virnatieltä ja Tuulensuuntieltä vuodelta 1982. Huovilantie on tehty kahdessa osassa johon suunnitelmat ovat 1980 ja 1982 luvuilla. Suunnittelualueen kadut ovat asfalttipintaisia.

Katualueiden leveydet vaihtelevat kaduittain. Tuulensuuntien katualue on noin 8,0 metriä. Virnatiellä katualue vaihtelee välillä 9,0–10,0 metriä. Apilatiellä katualue on noin 10,0 metriä. Piennartiellä, Heinätiellä, Nurmitiellä ja Satotiellä katualue vaihtelee välillä 10,0–12,0 metriä. Huovilantien katualue on noin 14,0 metriä.

Huovilantielle saneerataan asfalttipintaiset 6,0 m leveä ajorata ja 3,5 m leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Näiden väliin jää metrin levyinen viherkaista. Huovilantiellä ajorata, paalulle 600 asti, sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät kallistetaan viherkaistalle. Paalun 600 jälkeen ajorata muuttuu harjakaltevaksi. Rakennekerrokset saneerataan massanvaihdolla 1,2 metrin syvyyteen. Tonttikadut saneerataan 5,0 metriä leveiksi yksipuolisesti sivukalteviksi, asfalttipintaisiksi tonttikaduiksi. Rakennekerroksista uusitaan massanvaihdolla vain kantava kerros 0,2 metrin syvyyteen ja siihen asennetaan teräsverkko.

Piennartien, Nurmitien ja Apilatien päädyissä on jalankululle- ja pyöräilyliikenteelle asemakaavoitettu pienet alueet, jotka saneerataan asfalttipintaiseksi sekä yksipuolisesti sivukaltevaksi. Nämä uusitaan massanvaihdolla noin 1,2 metrin syvyyteen ja levennetään 3,5 metriin.

Huovilantiellä hulevedet ohjataan viherkaistalle, ja siellä rakennettuihin salaojiin sekä ritiläkaivoihin. Tonttikaduilla hulevedet ohjataan kadun toiseen laitaan, jossa ne ohjataan ojapainanteisiin tai olemassa olevaan hulevesiverkostoon.
Katujen reuna-alueet nurmetetaan ja katualueelle sijoittuvaa pensaikkoa ja muuta kasvillisuutta poistetaan katutyön yhteydessä. Huovilantieltä kaadettavien puiden tilalle istutetaan uusia puita niillä paikoin kuin se on mahdollista.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katsastusmiehentie sijaitsee Pullerinmäen (10) kaupunginosassa Tiiriön alueella.

Katsastusmiehentien alkuperäinen suunnitelma on vuodelta 1992. Vuonna 2008 on tehty muutossuunnitelma, jossa Katsastusmiehentien loppupään tasausta on nostettu Terran laajennusosan rakennuksen lattiakorkoon sopivaksi.

Nyt kadun päähän on suunniteltu ympäriajettava kääntöpaikka. Kääntöpaikka on suunniteltu mahdollisimman suurena, kuitenkin niin, että se mahtuu asemakaavan mukaiselle katualueelle. Kääntöpaikan keskelle jää jo nykyisin alueella oleva Elenia Oy:n muuntamo. Kääntöpaikan ajoradan etäisyys muuntamosta on minimissään kaksi metriä. Muuntamon alue erotetaan ajoradasta korkealla reunakivellä. Muuntamon ympärille voidaan tarvittaessa tehdä myös törmäysaita muuntamon omistajan ohjeiden mukaisesti.

Kääntöpaikan tasaus liitetään nykyisiin asfalttipintoihin ja tulee sijoittumaan ihan vähän nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti. Kääntöpaikan hulevedet ohjataan pääosin pintavaluntana viereiseen ojaan.

Suunnitelma

Suunnitelmaselostus

Metsä-Rydöntie, Mäenalustantie, Revontie, Härmiäläntie ja Asevelitie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 25. kaupunginosaan Voutilaan. Ko kadut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen, etelässä Mattisentiehen ja idässä Pollentiehen ja lännessä Kangaspellontiehen. Alueella on voimassa oleva asemakaava.

Metsä-Rydöntiellä, Mäenalustantiellä on vahvistettu katusuunnitelma 80-luvulta ja Härmiäläntiellä 90-luvulla. Suunnittelualueen kadut ovat kapeita, sorapintaisia katuja, lukuun ottamatta Metsä-Rydöntien Loimalahdentien puoleista päätä, josta on noin 35 metriä on asfaltoitu.

Katualueiden leveydet vaihtelevat katuväleittäin. Metsä-Rydöntiellä katualueen leveys vaihtelee 7,0 ja 10,0 metrin välillä. Mäenalustantiellä katualueen leveys on noin 7,0 metriä. Revontiellä katualueen leveys on 12,0 metriä. Härmiäläntiellä katualueen leveys vaihtelevat 6,5 ja 12,0 metrin välillä. Asevelitiellä katualueen leveys vaihtelee 7,0 – 12,0 metrin välillä.

Kadut saneerataan kokonaisuudessa yksipuolisesti sivukalteviksi, asfalttipintaisiksi tonttikaduiksi. Rakennekerrokset uusitaan massanvaihdolla noin 1,2 metrin syvyyteen.

Metsä-Rydöntiellä ajoradan leveys on Loimalahdentien puoleisessa päässä 5,5 metriä. Jalankululle ja pyöräilylle varatulla katualueella Loimalahdentien ja Härmiäläntien välisellä osalla sekä Härmiäläntien ja Asevelitien välisellä osalla ajoradan leveys on 3,5 metriä.

Mäenalustantiellä kadusta saneerataan Härmiäläntien ja Mäenalustantie 3:n välinen katuosuus noin 60 metriä pitkäksi päättyväksi kaduksi. Lisäksi saneerataan Asevelitien ja Mattisentien välinen katuosuus. Ajoradan leveys molemmilla väleillä on 4,0 metriä. Pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin hulevesiviemärikaivoihin.

Revontiellä ajoradan leveys on koko matkalla 6,0 metriä. Asevelitien ja Mattisentien välisellä katuosuudella pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin ritiläkantisiin hulevesikaivoihin.

Härmiäläntiellä ja Asevelitiellä Metsä-Rydöntien ja Revontien välisillä katuosuuksilla ajoradan leveys on 5,5 metriä. Muilla osuuksilla ajorata kapeamman katutilan takia kapeampi 4…4,5 metriä.

Härmiäläntien jalankulkuyhteys Kangaspellontien puoleisessa päässä asfaltoidaan. Asevelitien yhteyttä Kangaspellontielle ei rakenneta. Katu saneerataan päättyväksi kaduksi ilman kääntöpaikkaa.

Härmiäläntiellä ja Asevelitiellä pintavesiä ohjataan reunakiven avulla rakennettaviin ritiläkantisiin hulevesikaivoihin ja nykyiseen ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen korkeusasema on vuosien sorastuksen takia noussut. Katujen korkeusasemaa lasketaan erityisesti Härmiäläntiellä, Asevelitiellä ja Revontiellä tonteille suuntautuvan pintavalunnan ehkäisemiseksi. Tarvittaessa pintavesien ohjausta tehostetaan ohjaamalla pintavedet reunakiven avulla ritiläkantisiin hulevesikaivoihin.
Niillä katuosuuksilla, joilla reunakiveä ei käytetä, ajoradan sivuille muotoillaan ojapainanteet. Painanteista vesi ohjataan ritiläkaivoihin ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan. Katualueelle sijoittuvat puut, pensaat ja pensasaidat poistetaan katutyön yhteydessä.

Kaduille ei tule erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Asemakaavassa jalankululle ja pyöräilylle varatut katualueet merkitään asianmukaisin liikenteenohjauslaittein.

Katutyön yhteydessä alueella uusitaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa sekä katuvalaistusta tarpeen mukaan.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Idänpään (16) ja Hätilän (15) kaupunginosissa.

Someronkatu – Moisiontie, Liisantie ja Laihontie saneerataan kokonaan, eli kaikki rakennekerrokset uusitaan. Samalla katujen alla olevaa vesihuoltoa osin saneerataan ja lisätään. Laihonkuja saneerataan kevyemmin, eli vain kantava kerros ja päällyste uusitaan.

Laihonkujaa lukuun ottamatta kadut leviävät hiukan aiemmasta. Someronkadulle on suunniteltu kolmen auton pysäköintitasku, jonka on tarkoitus palvella ulkoilijoita. Someronkadun ja Aulangon puistometsän ulkoilureitin risteyskohtaan on suunniteltu korotettu suojatie.

Liisantielle, jossa hulevesien hallinta on sivukaltevuuden kannalta hankalaa, on suunniteltu reunakivet. Someronkadulla ja Laihontiellä katujen kuivatus pystytään hoitamaan sivupainantein. Laihonkujan toiselle puolen on suunniteltu matala reunakivi estämään vesien valumista tonteille. Matala reunakivi sen takia, että henkilöautoa suurempien autojen kääntyessä, voidaan ajaa myös reunakiven yli. Laihontien jyrkällä osuudella välillä Kotkankatu – Liisantie sivupainanne muotoillaan asfaltista. Jyrkkä mäki vesi sorapintaisen pientareen sateella mennessään ja painanteesta saadaan myös lisätilaa tonteille käännyttäessä.

Katujen tasaukset noudattavat pääosin nykyistä kadun pintaa.

Kaikkien katujen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Ahvenistontie ja Marssitie sijaitsevat Ahveniston (9) kaupunginosassa. Aleksis Kiven katu ja Liivuorentie sijaitsevat Voutilan (25) kaupunginosassa. Ahvenistontie, Marssitie ja Aleksis Kiven katu ovat pääkatuja. Liivuorentie luokitellaan paikalliseksi kokoojakaduksi.
Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty liikennejärjestelyt, pintamateriaalit, kuivatuksen periaatteet ja katuviherrakenteita kuten puut, istutusalueet sekä katukalusteet. Suunnitelma jakautuu kahteen katujärjestelypiirustukseen, joista ensimmäisessä esitetään suunnittelualueen länsiosa, Ahvenistontien – Aleksis Kiven kadun alue ja Marssitie. Marssitiellä suunnitelma rajautuu Sammontien liittymään. Toisessa katujärjestelypiirustuksessa kuvataan Ahvenistontien – Liivuorentien alue. Jokaisesta kadusta on pituus- ja tyyppipoikkileikkauspiirustus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Ahvenistontien ajorata parannetaan 2+2 -kaistaiseksi, jossa ulommat ajokaistat ovat bussikaistoja. Sekä etelä- että pohjoisreunalla kulkee eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Suunnitelmassa Aleksis Kiven kadun ja Liivuorentien – Sairaalatien liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Lisäksi näiden välillä on valo-ohjattu liittymä, jonka kautta kuljetaan S-Marketin parkkipaikalle ja Jukolanraitille. Ahvenistontien ylittävät suojatiet ja ylitys-paikat on suunniteltu esteettömyyden erityistason ratkaisuja käyttäen. S-Marketin ja Liivuorentien välillä on bussipysäkit kummallakin puolella Ahvenistontietä.

Aleksis Kiven kadun osalta suunnitelma koskee katuväliä Ahvenistontie – Kylätie, jossa toimenpiteitä ovat lähinnä liittymäalueen kaistajärjestelyt. Liivuorentiellä suunnitelma on laadittu välille Ahvenistontie – Härkämäenkuja. Suunnitelman mukaan Liivuorentien pää käännetään hieman itään, kohdakkain uuden Sairaalatien kanssa. Aiemmin suunniteltu pyöräilyn pääreitti ylittää Liivuorentien, johon on suunniteltu korotettu suojatie ja ylityspaikka. Ylityspaikassa Liivuorentietä kulkeva ajoneuvo on väistämisvelvollinen suhteessa polkupyöräilijään. Pyöräilyn pääreitti jatkuu Aroniitunkujalle, joka on suunniteltu pyöräkatuna.

Katusuunnitelmaehdotuksessa ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet ovat asfalttipäällysteisiä. Liivuorentien – Aroniitunkujan alueella on aukiomainen alue, joka on esitetty kivettäväksi. Välikaistoille ja keskisaarekkeisiin on esitetty kiveystä, nurmea sekä puu- ja pensasistutuksia.

Katualueen pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla hulevesikaivoihin ja maastoon. Ahvenistontien tasausta nostetaan noin yhdellä metrillä Liivuorentien – Sairaalatien liittymän kohdalla, mikä on merkittävä muutos nykytilanteeseen verrattuna.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Voutilan (25) kaupunginosassa. Kyseisille alueille on tehty saneeraussuunnitelmat.

Toukolanraitin saneerausta on suunniteltu jatkettavaksi siitä, mihin saneeraus Aleksis Kiven kadun alikulun rakentamisen yhteydessä päätettiin. Väylälle tulee kaksisuuntainen noin 3,5 metrin
levyinen pyörätie, joka päällystetään punaisella asfaltilla. Noin 2,7 metrin levyinen jalankulkuväylä sijoittuu pyöräilyväylän luoteispuolelle. Jalankulku erotetaan pyöräilystä köynnöspylväin. Jalankulkuväylän pinta kivetään. Väylälle ei tule ajoneuvoliikennettä. Toukolanraitti kallistetaan
uuden S‐Marketin seinustalta poispäin ja pintavedet johdetaan viheralueen suuntaan. Viheralueen korkeutta joudutaan hieman laskemaan.

Jukolantorin kiveys uusitaan ja samalla poistetaan vanhoja rakenteita, mm. pergolarakenne ja betoniset valaisinpylväät. Myös kuusi torilla olevaa pylväshaapaa poistetaan. Jukolantorin kaakkoisreunalla sijaitsevat betoniset muurirakenteet säilytetään ja puhdistetaan, ja niiden välissä kulkevien väylien kiveys uusitaan. Jukolantorin läpi Toukolanraitilta Aroniitunkujalle kulkeva pyörätie päällystetään punaisella asfaltilla ja siihen kivetään suojatiet uuden S‐marketin ja pysäköintialueen väliselle jalankululle. Aukiolle istutetaan kirsikkapuita sekä köynnöksiä köynnöspylväiksi. Jukolantoria ja tulevaa pysäköintialuetta rajaamaan rakennetaan istutusallas, johon istutetaan puita ja pensaita. Jukolantorille tuodaan lisäksi pyöräkatos ja penkkejä.

Aroniitunkujaa levennetään ja se muutetaan pyöräkaduksi, jolla on huoltoajo sallittu. Punaisella asfaltilla päällystettävän pyöräkadun leveys on 5,0 metriä. Pyöräkadun luoteispuolelle rakennetaan reunakivellä erotettu 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä, joka on asfalttipintainen. Aroniitunkujan puukujanne uusitaan.

Aroniitunkujalta Ahvenistontielle on suunniteltu uusi vanhan Jukolanraitin korvaava väylä, joka on kaavan mukaan varattu jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajoon. Tämän väylän ajoradan leveydeksi on suunniteltu 7,0 metriä ja yhdistetyn jalankulku ja pyörätien leveydeksi 4,0 metriä. Väylän kautta ohjataan liikenne sitä reunustaville pysäköintialueille, joista toinen on S‐Marketin pysäköintialue ja toinen asukaspysäköintiä. Koska tämän väylän ja Ahvenistontien liittymään on myöhemmin tulossa liikennevalot, ei asukaspysäköintialueen ajoliittymä voi sijaita jatkossa Ahvenistontien puoleisessa reunassa, jossa valoihin jonottavat autot tukkivat liittymän. Liittymä siirretään pysäköintialueen toiseen reunaan. Tämän takia alueelta menetetään kaksi autopaikkaa. Korvaavat autopaikat rakennetaan pysäköintialueelle.

Katujen kuivatusvedet johdetaan nykyiseen hulevesiverkostoon.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Katu sijaitsee Ahveniston (9) kaupunginosassa.
Sairaalatien katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty liikennejärjestelyt, pintamateriaalit, kuivatuksen periaatteet ja katuvalaistuksen ratkaisut. Suunnitelma on jaettu kahteen katuosaan, joista käytetään nimityksiä osa I ja osa II. Sairaalatie toimii toteutuessaan kulkuyhteytenä Ahvenistontieltä nykyiselle sairaalalle. Sairaalatien kautta kuljetaan myös uudelle Hautaportinkujalle, joka johtaa hautausmaalle ja nykyisen Ahvenistonkujan kiinteistöille.

Katusuunnitelmaehdotuksessa Sairaalatien ajorata, jalkakäytävä ja pyörätie ovat asfalttipäällysteisiä. Jalkakäytävä ja pyörätie on suunniteltu eroteltuna ratkaisuna kadun osalla I, jossa kummankin leveys on 2,5 metriä. Kulkumuotojen erottelu toteutetaan maalimerkinnällä.

Osalla II on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, ja leveys vaihtelee 3,5 m – 4,0 m. Sairaalatien osalla I sekä osan II alussa ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä on välikaista, johon on suunniteltu katupuu‐ ja pensasistutuksia. Välikaistan pintamateriaali on pääosin nurmikkoa, mutta kapeat osat välikaistasta on esitetty kivettyinä. Suurin osa ajoradasta on esitetty reunakivellä rajattavaksi, mutta erityisesti kadun osalla II on myös reunakivetöntä ajorataa. Sairaalatien osalla II on suunniteltu korkean penkereen takia tiekaide, jonka korkeus on 0,70 m.

Ajokaistojen lukumäärä vaihtelee siten, että osalla I kaistoja on kaksi kumpaankin kulkusuuntaan ja osalla II yksi kumpaankin suuntaan. Lisäksi Ahvenistontien‐Sairaalatien liikennevalo‐ohjatussa liittymässä on erillinen kääntyvä kaista. Ajokaistojen leveys on katusuunnitelmaehdotuksessa 3,25 m – 3,50 m. Ajosuunnat on eroteltu osalla I keskisaarekkeella ja osalla II maaliviivalla.

Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitettynä kolme tonttiliittymää, jotka liittyvät suunnitteilla olevan Ahveniston sairaalan liikennejärjestelyihin.
Katualueen pintavedet johdetaan reunakivien ja pinnan kallistusten avulla uusiin hulevesikaivoihin ja maastoon. Kadun rakennustyön yhteydessä on tarkoitus toteuttaa verkostojen, kuten vesihuolto‐ ja tiedonsiirtokaapeliverkoston rakenteita.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Iittalan (90) kaupunginosassa.
Kaduille on tarkoitus tehdä kevyt saneeraus, jossa katurakenteen pintakerrokset ja asfaltti uusitaan. Katujen kuivatusta parannetaan parantamalla sivuojia, lisäämällä rumpuja ja uusimalla
hulevesiverkostoa.

Lasimestarintiellä, Vastamäentiellä ja Norstedtinkujalla uusitaan ajorata koko matkalla ja Vastamäentien kevyen liikenteen väylä välillä Ramstellintie – Iittalantie. Katujen ja kevyen liikenteen väylän leveydet ja sijainnit pysyvät ennallaan.

Hallintotien ja Norstedtintien risteysalue järjestellään uudelleen siten, että Hallintotie on pääväylä, johon Norstedtintie liittyy. Norstedtintien kevyen liikenteen väylä levennetään 2,5 metristä kolmeen metriin. Ajorata vastaavasti kapenee ja uusi leveys on 5,2 metriä.

Katujen korkeudet säilyvät pääosin entisellään, mutta paikoin kadun pintaa on nostettu 10 – 20 cm. Kaikki kadut on suunniteltu asfalttipintaisiksi.

Suunnitelmat

suunnitelmaselostus

Kadut sijaitsevat Idänpään (16) kaupunginosassa.
Kyseiset kadut saneerataan kokonaan. Samalla katujen alla oleva vesihuolto uusitaan. Kadut levenevät hiukan aiemmista. Patterihaankadun sijainti muuttuu. Uusi katu rakennetaan katualueen keskelle. Umpiperäisten katujen päihin rakennetaan kääntöpaikat asemakaavassa niille
osoitettuihin kohtiin. Katujen tasaukset noudattavat pääosin nykyistä kadun pintaa, poiketen siitä enimmillään 20 cm. Hainaronkadulla kadun pintaa lasketaan jopa vähän enemmän. Kaduille ei tule kevyen liikenteen väyliä. Niille osin, mihin kuivatuspainannetta ei saada mahtumaan varustetaan kadun reuna reunakivellä.

Kaikkien katujen pintamateriaaliksi on suunniteltu asfaltti.

Katujen kuivatusta parannetaan rakentamalla hulevesiverkosto sinnekin, missä sitä ei ole tähän mennessä ollut. Katujen kuivatus hoidetaan sivupainantein ja ritiläkaivoin.

Suunnitelmat

Suunnitelmaselostus

Valmuntie, Kangaspellontie, Mattisentie ja Loimalahdentien etelänpuoleinen jalkakäytävä välillä Haratie – Revontie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 25. kaupunginosaan Voutilaan. Suunniteltavista kaduista Loimalahdentie on toiminnalliselta luokaltaan alueellinen kokoojakatu. Muut ovat pientaloalueen tonttikatuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen, etelässä Mattisentiehen ja idässä Pollentiehen. Alueella on voimassa oleva asemakaava.
Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä ja Loimalahdentiellä on vahvistetut katusuunnitelmat 70- ja 80-luvuilta. Valmuntie, Kangaspellontie ja Mattisentie on sorapintaisia.

Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä katualueen leveys on 14 metriä. Mattisentiellä katualueen leveys vaihtelee noin 5,00…11,70 m.
Tonttikadut saneerataan kokonaan asfalttipintaisiksi. Valmuntiellä ajoradan leveys on 6,5 metriä ja pintavedet ohjataan reunakivillä hulevesikaivoihin ja nykyiseen hulevesiviemäriverkostoon. Valmuntielle on suunniteltu Arselanpuiston kohdalle hidastekoroke.

Kangaspellontien alkuosalla Loimalahdentien ja Härmiäläntien välisellä osalla ajoradan leveys on 6,5 metriä, muilla osilla 5,0 metriä. Loimalahdentie 29-31 kohdalla ajorataa on suunniteltu levennettäväksi 7,5 metriseksi.

Mattisentiellä Valmuntien ja Kangaspellontien välisellä osalla ajoradan leveys on katualueen kapeudesta johtuen 3,25 metriä leveä. Muilla osilla ajoradan leveys on 5,0 metriä.

Mattisentiellä ja Kangaspellontiellä ajoradan sivuille muotoillaan ojapainanteet. Painanteista vesi ohjataan ritiläkaivoihin ja nykyiseen ja rakennettavaan hulevesiviemäriverkostoon.

Katujen korkeusasema noudattelee pääosin nykyistä tasausta. Valmuntiellä ja Kangaspellontiellä kadun pintaa lasketaan paikoin 10…30 cm.
Katujen reuna-alueet nurmetetaan.
Kaduille ei tule kevyen liikenteen väyliä.

Loimalahdentien eteläreunalle on suunniteltu puuttuva jalkakäytävä yhteys Haratien ja Revontien väliselle osalle. Asfalttipintaisen jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä. Jalkakäytävän ja ajoradan välinen reunakivi uusitaan.

Katutyön yhteydessä alueella uusitaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa tarpeen mukaan

Suunnitelmat

Nähtävillä oloajan jälkeen Kangaspellontien katusuunnitelmaa päivitettiin

Kangaspellontien korkeusasemaa lasketaan nähtävillä olleen katusuunnitelman korkeusasemasta paaluvälillä 185…280 eli Kangaspellontie 15,13, 11 ja 9 tonttien kohdalla. Kangaspellontie 15 ajoneuvoliittymän kohdalla korkoero on noin -5cm, Kangaspellontie 13 kohdalla noin -20 cm, Kangaspellontie 11 kohdalla 25…30 cm ja Kangaspellontie 9 ajoneuvoliittymän kohdalla noin -5 cm. Lisäksi kadun sivukaltevuutta on Kangaspellontie 13 ja 15 ajoneuvoliittymien kohdalle pienennetty lähes nollaan. Kadun korkeusaseman muutos mahdollistaa pienet loivennukset ko tonttien ajoneuvoliittymissä.

Katusuunnitelmaselostus

Huuhkajantie, Kivisenojantie ja Korpintie sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin 26. kaupunginosaan (Loimalahti). Suunnittelualueen kadut ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja pientaloalueen katuja, jotka rajautuvat pohjoisessa Loimalahdentiehen ja päättyvät kääntöpaikkaan. Alueella on voimassaoleva asemakaava poislukien Kivisenojantie, jonka alkuosa Loimalahdentien ja Loimalahdenpolun välillä ja loppuosa Palokärjentien pientalotonttien jälkeen on asemakaavoittamaton.

Huuhkajantielle, Kivisenojantielle ja Korpintielle on laadittu voimassa olevat katusuunnitelmat 1970-luvulla. Huuhkajantie ja Korpintie ovat nykyisellään asfalttipintaisia ja Kivisenojantie sorapintainen. Kadut saneerataan asfalttipintaisiksi.

Huuhkajantiellä ja Korpintiellä katualueen leveys on 10 metriä. Ajoradat on suunniteltu saneerattavaksi 4,5 metriä leveäksi asfalttipintaisiksi, harjakalteviksi kaduiksi.

Kivisenojantien katualueen leveys asemakaavoitetulla osalla on 14 metriä. Ajorata on suunniteltu saneerattavaksi 6,5 metriä leveäksi asfalttipintaiseksi, harjakaltevaksi kaduksi. Kivisenojantie 4:n kohdalla ajorataa on suunniteltu levennettäväksi 7,5 metriseksi. Kivisenojantiellä Loimalahdenpolun ja Kivisenojantie 4:n väliselle osalle on suunniteltu hidastekoroke.

Katujen suunniteltu tasaus noudattelee katujen nykyistä korkeusasemaa. Ajoradat sijoittuvat pääosin nykyisten ajoratojen kohdalle.

Katujen kuivatusta parannetaan muotoilemalla ajoradan molemmin puolin painanteet. Tonttien ajoneuvoliittymien kohdalle rakennetaan rummut. Hulevesi johdetaan painanteissa nykyisiin hulevesikaivoihin ja ojastoon.

Katujen reuna-alueet nurmetetaan.

Katusuunnitelmat

Kivisenojantien katusuunnitelma oli uudelleen nähtävillä suunnitelmamuutosten takia 15.2. – 1.3.2021.
Kivisenojantien korkeusasemaan on nostettu noin 10 – 15 cm lähes koko kadun matkalta.

Suunnitelma on vahvistettu helmikuun 2021 kaupunkirakennelautakunnassa.

Suunnitelmaselostus

Metsäharjun kaava‐alue sijaitsee Ahveniston kaupunginosassa. Alue sijaitsee Marssitien ja Ahveniston harjun välissä paikassa, josta on purettu Vuorentaan vanhainkodin vanhat rakennukset.

Alueen kadut, Harjulehdonkatu ja Lehtometsänkaarre ovat toiminnalliselta luokaltaan tonttikatuja ja palvelevat ainoastaan alueen sisäistä liikennettä. Katujen varrelle on kaavoitettu pääasiassa pientalotontteja.

Molempiin katuihin on suunniteltu 6,5 metrin levyinen ajorata. Molempien katujen ensimmäiseen kortteliväliin on suunniteltu myös 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä, koska korttelissa (44) on yksi tontti, joka sallii myös liike‐ ja toimistorakennusten rakentamisen. Muille osin, jossa on vain pientalotontteja, ei ole tulossa kevyen liikenteen väylää. Lehtometsänkaarteen alaosalla kadun tasausta on kuivatustason takia jouduttu nostamaan nykyisestä maanpinnasta. Myös tontteja tällä kohtaa joudutaan nostamaan. Ylempänä Lehtometsänkaarre ja Harjulehdonkatu ovat jyrkähkössä sivukaltevassa rinteessä. Näille osuuksille katuihin tulee sekä leikkausta että pengertä. Katujen pintamateriaalina on asfaltti. Katujen reuna‐alueet nurmetetaan.

EV‐alueelle on suunniteltu myös sorapintainen oikopolku, joka johtaa Lehtometsänkaarteelta suoraan Marssitien linja‐autopysäkille. EV‐alueelle Marssitien ja korttelin 44 väliin on suunniteltu pieni noin 1,5 metrin korkuinen meluvalli, joka rakennetaan alueen rakentamisen yhteydessä
syntyneistä pintamaista.

Alueelle kaavoitettu yleinen pysäköintialue (LP) on suunniteltu sitä rajaavien katujen tasoon. Alueella on noin 25 autopaikkaa. Pysäköintialueen katuun rajautuville reunoille tulee puuistutus.

Suunnitelmat

,