Viheralueiden suunnittelu
Viheralueiden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka alkaa suunnittelusta ja jatkuu rakentamisen kautta pitkäjänteiseen kunnossapitoon.
Hämeenlinnan viheralueita kehitetään osana kaupungin kasvua, viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Tavoitteena on luoda turvallisia, houkuttelevia, kestäviä ja helposti saavutettavia ympäristöjä ulkoiluun, virkistykseen, liikkumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Ympäristöjä, jotka palvelevat kaupunkilaisia pitkälle tulevaisuuteen.
Suunnitteluratkaisuissa, kuten kasvivalinnoissa, huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä luonnon monimuotoisuus. Jo olemassa olevaa kasvillisuutta sekä maaperäoloja säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkia viheralueiksi kaavoitettuja alueita ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella puistomaisesti kunnossapidettäviksi. Olemassa olevat metsät hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan asutuksen lähimetsinä ja luonnontilaisina alueina.
Puistojen suunnittelusta vastaa kaupunkirakennetoimiala osana maankäytön suunnittelua ja yksittäisten viherympäristöjen kehittämistä. Yleiskaavoituksessa varmistetaan viherverkoston ja virkistysyhteyksien jatkuvuus, ja asemakaavoituksessa määritellään tarkemmin viheralueiden sijainti, laajuus, käyttötarkoitus sekä huomioitavat luontoarvot. Viheraluesuunnittelussa huolehditaan, että kaupunkivihreälle jää tilaa sekä kehitysmahdollisuuksia aina kaavoituksesta katu- ja liikennesuunnitteluun. Viheralueilla varaudutaan myös hulevesien ja katulumien hallintaan.
Suunnittelu etenee vaiheittain yleissuunnittelusta tarkempaan rakennussuunnitteluun. Suunnittelun aikana arvioidaan alueen ominaisuuksia, käyttäjien tarpeita sekä tulevan kunnossapidon näkökulmia. Laajojen viheralueiden yleissuunnitelmat hyväksytään kaupunkirakennelautakunnassa. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan varsinaiset rakennussuunnitelmat. Pienemmistä kohteista kaupunkirakennelautakunta käsittelee suoraan toteutussuunnitelmat.
Suunnittelussa voidaan kaupungin ohjauksessa käyttää myös yksityisiä maisemasuunnittelutoimistoja. Suunnittelua tehdään aina yhteistyössä eri asiantuntijoiden, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja tutustua suunnitelmiin sekä antaa niistä palautetta suunnitteluprosessin eri vaiheissa.
Puistoleikkipaikat
Leikkipaikkojen kehittämistä ohjaa kaupungin leikkipaikkaohjelma, jossa tarkastellaan niiden määrää, sijaintia, palvelutasoa sekä kehittämistarpeita koko kaupungin tasolla. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungissa on turvallinen, saavutettava ja monipuolinen leikkipaikkaverkosto, joka vastaa eri-ikäisten lasten ja perheiden tarpeisiin.
Leikkipaikkojen suunnittelussa huomioidaan turvallisuus, esteettömyys, luonnonympäristö, leikin monipuolisuus sekä alueen käyttäjien toiveet. Tavoitteena on luoda viihtyisiä ja laadukkaita leikkiympäristöjä, jotka tukevat lasten hyvinvointia ja aktiivista arkea.
Tutustu leikkipaikkaohjelmaan:
Turvallisuus leikkipaikoilla
Leikkipaikkojen turvallisuudesta huolehditaan vuosittaisilla, säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Käyttäjän tulee huomioida, että leikkipaikoilla ei ole talvisin kunnossapitoa. Älä käytä lapsellasi pyöräilykypärää leikkivälineissä (kiinnijuuttumisvaara) äläkä nosta lasta välineeseen, johon hän ei itse pääse kiipeämään.
Voit ilmoittaa havaitsemistasi turvallisuuspuutteista tai rikkoutuneista välineistä kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta tai kiireellisissä tapauksissa soittamalla kaupunkirakenteen asiakaspalvelunumeroon. Jokaisella leikkipaikalla on infotaulu, jossa kerrotaan puiston nimi ja sijaintitiedot.
Nähtävillä ja vahvistettavana olevat puistosuunnitelmat
Katu- ja puistosuunnitelmat asetetaan valmistumisensa jälkeen julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kaupungin julkisissa kuulutuksissa. Suunnitelmiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla sekä palvelupiste Kastellissa. Nähtävilläoloajan jälkeen suunnitelmat viedään kaupunkirakennelautakunnan vahvistettavaksi.
Jos olet suunniteltuun alueeseen rajoittuvan kiinteistön omistaja tai haltija, saat nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tavallisena postina lähetetyn kirjeen. Voit lähettää suunnitelmasta muistutuksen nähtävilläoloaikana joko sähköpostiviestinä tai kirjeenä.
Nyt nähtävillä ja päätöksenteossa
Miemala pientaloalue 1 puistosuunnitelma
Suunnitelmaselostus
Suunniteltu puistoalue sijaitsee 21. kaupunginosassa, Miemalassa.
’Puistoalueella sijaitsevat puustoiset alueet esitetään säilytettäväksi nykyisellään lukuun ottamatta rakentamisen kannalta välttämättömiä puiden kaatoja. Nykyiset peltoalueet on tarkoitus säilyttää avoimina niittoalueina lukuun ottamatta asuinalueen itäpuolelle jäävää kapeaa peltokaistaletta, joka on kunnossapidon helpottamiseksi suunniteltu metsitettäväksi rauduskoivun taimilla. Lisäksi avoimelle niittoalueelle on esitetty tehtäväksi kaksi ulkoilupolkua helpottamaan kulkua uudelta asuinalueelta viereiselle metsäalueelle.
Suunnitellulta uudelta pientaloalueelta on esitetty rakennettavaksi valaistu ja talvikunnossapidettävä puistoväylä yhdistämään uusi ja vanha asuinalue sekä toimimaan mm. lasten koulureittinä. Puistoväylä kulkee läpi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän saukon lisääntymis- ja levähdysalueen. Saukon kulku alueella kulkevassa ojassa turvataan erillisellä, väylän alittavalla rakenteella, josta pyydetään Lupa- ja valvontaviraston lausunto ja hyväksyntä. Rakentamisen jälkeen alue on suunniteltu metsitettäväksi kookkailla lehtipuiden taimilla.
Suunnittelualueen kaakkoisosaan, nykyiselle peltoalueelle on suunniteltu maanalainen hulevesien viivytys-/imeytysrakenne uudelta asuinalueelta tuleville hulevesille sekä avo-oja Miemalantien suunnasta tulevien hulevesien ohjaamiseksi. Alueen kaakkoisosaan ulottuva osa Miemalan-Palvaanlinnan pähkinä- ja lehmusaluetta säilytetään kuitenkin metsän reunavyöhyke mukaan lukien ennallaan. Voimassa olevassa asemakaavassa on ko. peltoalueelle määritetty rakennusala, jolle saa sijoittaa maston. Kyseistä rakennusalaa joudutaan siirtämään jonkin verran hulevesien ohjaamiseksi tarvittavan ojan takia tarkka sijainti määräytyy maston sijoittamista koskevassa lupakäsittelyssä.
Vuorovaikutus
Asukkaiden kokemukset, ideat ja paikallistuntemus ovat tärkeä osa suunnittelutyötä. Voit vaikuttaa ja osallistua suunnitteluun useassa eri vaiheessa. Suunnittelukohteista järjestetään asukastilaisuuksia ja joskus myös verkkokyselyjä tai maastokatselmuksia.
Viheralueiden kehittämiseen voi vaikuttaa antamalla palautetta puistoista ja viheralueista kaupungin sähköisen palautekanavan kautta. Palautetta hyödynnetään sekä uusien alueiden suunnittelussa että olemassa olevien viheralueiden kehittämisessä ja kunnossapidossa.
Katupuut ja puut viheralueilla
Puut ovat näkyvä osa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa ja viihtyisää elinympäristöä. Katupuut tuovat katuympäristöihin vehreyttä, varjoa ja vaihtelua sekä parantavat ilmanlaatua ja viihtyisyyttä. Katupuut ovat tärkeä osa kaupungin vihreää infrastruktuuria: ne auttavat hallitsemaan hulevesiä, lieventävät kesäaikaista kuumuutta ja tarjoavat elinympäristöjä kaupunkiluonnolle.
Katupuita suunnitellaan osana katu- ja viheraluehankkeita. Suunnittelussa huomioidaan kasvupaikan olosuhteet, liikenneturvallisuus, kunnallistekniikka, esteettömyys sekä puiden pitkäaikainen hyvinvointi. Puille turvataan riittävä kasvutila, jotta ne voivat kasvaa vaativassa kaupunkiympäristössä terveiksi, elinvoimaisiksi ja pitkäikäisiksi. Katupuita lisätään uusille katualueille ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, samalla kun hyväkuntoisia ja maisemallisesti arvokkaita puita pyritään säilyttämään aina mahdollisuuksien mukaan.
Puulajivalinnoilla ja istutusten suunnittelulla pyritään vahvistamaan viheralueiden luonnetta, kestävyyttä ja ympäristöarvoja. Puiden suunnittelussa, istuttamisessa ja hoidossa huomioidaan pitkän aikavälin kehitys. Hyvinvoiva puusto tukee viihtyisää kaupunkiympäristöä ja säilyttää Hämeenlinnan vehreän ja luonnonläheisen ilmeen.
Ilmastonmuutokseen varautumiseksi istutuksissa suositaan monipuolista kasvilajistoa, mikä parantaa viheralueiden sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Erityisesti puulajien monimuotoisuus on tärkeää, sillä pitkäikäisten puiden on kyettävä menestymään myös tulevaisuuden muuttuvissa kasvuolosuhteissa.
Viheralueiden rakentaminen
Rakentamisessa suunnitelmat toteutetaan valmiiksi ympäristöksi kaupunkilaisten käyttöön. Rakentamiskohteet ja investoinnit päätetään kaupunkirakennetoimialan pitkän tähtäimen ohjelmissa ja vuosittaisesti taloussuunnittelun yhteydessä. Puistojen rakentamista tehdään sekä infran oman henkilöstön että kilpailutettujen urakoitsijoiden toimesta. Lopputuloksesta ja suunnitelmien toteutumisesta vastaa aina tilaajana kaupunki.
Rakennustöistä voi aiheutua tilapäisiä muutoksia liikkumiseen tai puiston käyttöön. Pyrimme pitämään häiriöt mahdollisimman vähäisinä ja tiedottamaan niistä etukäteen.
Tutustu rakennettavien puistojen, viheralueiden ja leikkipaikkojen suunnitelmiin
Varikonniemen leikkipaikka, Keinusaari
Suunnitelmaselostus
Varikonniemen uusi lähileikkipaikka rakennetaan Varikonniementien päässä sijaitsevalle, asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL-alue). Kanta-Hämeen alueellisen vastuumuseon kanssa käytyjen keskustelujen perusteella alun perin Asemanpuistoon suunnitellun leikkipaikan sijainti siirrettiin Varikonniemeen. Alue sijaitsee Hämeenlinnan kansallisessa kaupunkipuistossa ja rajoittuu idässä valtakunnallisesti merkittävään Hämeenlinnan rautatieaseman rakennettuun kulttuuriympäristöön (RYK) ja lännessä valtakunnallisesti merkittävään Varikonniemen arkeologiseen kohteeseen (VARK). Alue on toiminut Asemanrannan rakentamisen aikaisena rakennusmateriaalien varastointialueena. Varikonniemen leikkipaikka tulee korvaamaan Viipurintien välittömässä läheisyydessä sijaitsevan, vuonna 2026 poistettavan Kiistalanpuiston leikkipaikan.
Leikkipaikan suunnitteluun osallistettiin viereisen Pilke luontopäiväkodin lapsia. Leikkipaikan teemaksi valikoitui luonto ja pölyttäjät.
Leikkipaikan pintamateriaalina on huoltoväylällä kivituhka, ja leikkivälineiden turva-alustana käytetään puuhaketta. Leikkipaikka rajataan osittain risuaidalla, johon materiaalia saadaan mm. alueelta poistettavista puista. Nykyisen P-alueen suuntaan leikkipaikka rajataan myös leveällä pensasistutuksella, johon istutetaan lisäksi puita tuomaan leikkipaikalle varjoa.
Koska Varikonniemen lähileikkipaikka tulee olemaan Keinusaaren alueen ainoa leikkipaikka, tuodaan sinne myös kouluikäisiä lapsia kiinnostavia leikkivälineitä. Leikkivälineinä on keinuja, kiipeily-liukumäki, parkour-verkkorata, niittyaiheinen keinulauta, puisia hyönteis-jousikeinuja, karuselli, pieni leppis-liukumäki sekä hiekkalaatikko varjostuskankaalla. Leikkipaikkaa ympäröiviin puihin ripustetaan linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja ja leikkipaikalle tuodaan pölyttäjä-/hyönteishotelliaiheinen infotaulu.
Leikkipaikan rakentamisen yhteydessä myös ympäröivät alueet siistitään. Pysäköintialueelta vanhalle kentälle johtavan, ei-toivotun kulun alkupäästä poistetaan sinne tuodut murskekerrokset ja se kasvitetaan puilla ja niittyheinällä ja annetaan jatkossa kasvittua luontaisesti. Myös leikkipaikan koillispuoleinen, puistoväylän ja leikkipaikan välinen kaitale VL-aluetta siistitään ja sinne istutetaan uusia puita.
Leikkipaikka valaistaan erillisen valaistussuunnitelman mukaisesti.
Jokelanojanpuiston leikkipaikka, Mäskälä
Jokelanojanpuiston uusi alueleikkipaikka rakennetaan Harvoilan nykyisen asuinalueen eteläpuolelle, Mettolan uudelta asuinalueelta tulevan puistoväylän varteen. Nykyisellään alue on avointa peltoa. Suunnitteluun osallistettiin Ruununmyllyn koulun 2. luokan oppilaat.
Lasten esitysestä leikkipaikan teemaksi valikoitui viidakko. Leikkipaikalle tuodaan mm. keinut, vaijeriliuku, kiipeily-liukumäki, pomppumatto, tasapainoiluvälineitä, jousikeinuja ja varjostuskankaalla varustettu hiekkalaatikko sekä penkki, piknik-pöytä ja pyörätelineet. Käytävän pintamateriaalina on kivituhka ja turva-alustana puuhake.
Leikkipaikan ja sen eteläpuolella olevan ojan välinen alue metsitetään ja sinne istutetaan myös kookkaampia puuntaimia. Istuttamalla kookkaita heiniä leikkipaikalle pyritään tuomaan viidakkomaista tunnelmaa samoin kuin puuistutuksilla, jotka muodostavat leikkipaikalle myös majamaisen katoksen ja tuovat varjoa. Lasten toiveesta istutetaan myös herukkapensaita.
Leikkipaikka valaistaan erillisen valaistussuunnitelman mukaisesti.
Linnanpuiston ja Karnaalinpuiston peruskorjaus, keskusta
Linnanpuiston ja Karnaalinpuiston peruskorjauksessa uudistetaan Hämeen linnan ympäristöä sen historiallisia, maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja kunnioittaen. Tavoitteena on ollut vahvistaa alueen asemaa kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena, tapahtumien näyttämönä sekä osana kansallista kaupunkipuistoa ja valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Samalla kehitetään puistojen palveluita, reittejä, toiminta-alueita ja viihtyisyyttä sekä parannetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä.
Suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2022, jolloin alueen kehittämisen lähtökohtia määriteltiin yhteistyössä kaupungin, viranomaisten, maanomistajien, tapahtumatoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaupunkilaisten näkemyksiä kerättiin laajalla asukaskyselyllä, joka sai yli 1 200 vastausta. Kyselyn perusteella tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat muun muassa ympärivuotiset palvelut, viihtyisät oleskelualueet, tapahtumatoiminta, avoimien näkymien säilyttäminen, turvalliset kulkureitit sekä alueen historiallisen identiteetin esiin tuominen.
Suunnittelu toteutettiin kaksivaiheisena prosessina. Aluksi laadittiin kaksi vaihtoehtoista luonnosta, joita esiteltiin asukkaille ja sidosryhmille. Palautteen ja jatkotarkastelun pohjalta valittiin ratkaisu, jota kehitettiin edelleen yleissuunnitelmaksi ja myöhemmin rakennussuunnitelmiksi. Suunnitelmien valmistelussa huomioitiin alueen luontoarvot, kulttuurihistoriallinen ympäristö, tapahtumakäyttö sekä kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet.
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi puistojen yleissuunnitelmat vuonna 2024, minkä jälkeen käynnistyi varsinaisten rakennussuunnitelmien laadinta. Itse rakennustyöt käynnistyivät Linnanpuistossa keväällä 2025. Samassa yhteydessä parannetaan Tampereentien ja Niittykadun jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyjä sekä alueen saavutettavuutta.
Heinäkuussa 2026 pääosa Linnanpuistosta luovutettiin kaupunkilaisten käyttöön. Viimeisiä rakennustöitä tehdään edelleen Linnanpuiston toiminta-alueella, Niittykadun ympäristössä ja Karnaalinpuistossa.
Tavoitteena on muodostaa Hämeen linnan ympärille korkeatasoinen puistokokonaisuus, jossa historia, tapahtumat, virkistyskäyttö ja luonnonympäristö muodostavat toimivan ja elämyksellisen kokonaisuuden ympäri vuoden.
Tästä voit katsoa videon vanhasta, peruskorjausta edeltäneestä Linnanpuistosta.
Tämä upotettu sisältö vaatii hyväksynnän seuraaville evästeluokille: Markkinointi.
Mensanaukion taideteos ’Päivän peili’, Keinusaari
Mensanaukion maamerkiksi rakentuva Päivän peili on kuvataiteilija Johanna Ropen suunnittelema julkinen taideteos, joka voitti Asemanrannan yleisen taidekilpailun vuonna 2018. Teos koostuu kahdesta pääelementistä: kahden pylvään varassa seisovasta, halkaisijaltaan seitsemänmetrisestä pyörivästä teräskehästä sekä teoksen viereen istutetusta elävästä tammesta.
Teräskehä kiertää akselinsa ympäri tasaisesti ja hitaasti – yksi kierros tunnissa – ja heijastaa kiiltävällä pinnallaan aukion elämää. Liike on harkitun meditatiivinen ja teos toimii ikään kuin peilinä sekä konkreettiselle että kulttuuriselle ympäristölle.
Tammen oksat tuulen ja vuodenajan mukaan vaihtuvine lehtineen täydentävät teosta – puu kasvaa hitaasti, mutta elää pitkään. Puu luo kontrastin teräskehän mekaaniselle liikkeelle. Molemmat teoksen elementeistä ovat jatkuvassa muutoksessa, omalla toistuvalla syklillään.
Teoksen hitaasti pyörivä liike syntyy ulkokäyttöön suunnitellun servomoottorin avulla. Tarkkaan ohjattu koneisto mahdollistaa kehän tasaisen ja vakaasti hallitun liikkeen sääolosuhteista riippumatta. Koneisto reagoi ympäristön muutoksiin ja pysäyttää kehän automaattisesti kovalla tuulella tai tilanteissa, joissa kehän liikettä estää ulkoinen voima. Rakenteellinen ja toiminnallinen ratkaisu on kehitetty yhteistyössä taiteilijan ja mekaniikkasuunnittelun asiantuntijoiden kanssa.
Päivän peili tarkastelee myös teoksen omaa elinkaarta. Sen liikkuvan koneiston on arvioitu toimivan noin 15 vuoden ajan, minkä jälkeen kehä pysäytetään ja se jää osaksi aukiota staattisena veistoksena. Samalla ympäröivä kasvillisuus jatkaa kasvuaan ja muuttaa teoksen ilmettä vuosikymmenien kuluessa. Näin teos muuttuu ajan myötä yhdessä ympäristönsä kanssa. Lopulta rakenteet voidaan purkaa ja materiaalit kierrättää.
Tämä upotettu sisältö vaatii hyväksynnän seuraaville evästeluokille: Markkinointi.