Kansallinen kaupunkipuisto

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto koostuu Vanajaveden rannoilla sekä Aulangonjärven ympäristössä sijaitsevien puistojen, historiallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja virkistys- sekä luonnonsuojelualueiden upeasta kokonaisuudesta. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on varmistaa, että nämä arvokkaat ympäristöt säilyvät myös tuleville sukupolville, osana elävää ja kehittyvää kaupunkia.

Vanajaveden laaksossa sijaitseva, noin 740 hehtaarin laajuinen puisto ulottuu kaupungin keskustasta Aulangolle ja Aulangonjärven takaisille metsäalueille. Yli kuusi kilometriä pitkä ja leveimmillään noin viisi kilometriä leveä kokonaisuus yhdistää arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöjä. Vanajavesi on sen maiseman ja kaupunkirakenteen keskeinen elementti, vaikka vesialueita ei lasketa mukaan puiston pinta-alaan.

Puiston historiallisen ja kulttuurisen ytimen muodostavat Hämeen keskiaikainen linna ympäristöineen ja Vanajaveden rannat. Puistoon kuuluvat myös keskustan rantapuistot, arvokkaat puutalokorttelit sekä Keinusaaren ja Verkatehtaan vanhat teollisuus- ja sairaalamiljööt. Pinta-alaltaan suurin osa on suosittua Aulangon ulkoilualuetta.

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen historian ja suomalaisen luonnon ’näyteikkuna’. Se kertoo havainnollisesti maamme sivistyksellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä sekä kulttuurisista virtauksista. 

Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston erityismerkitys, Ympäristöministeriön perustamispäätös, 10.1.2001.

Puiston perustaminen 

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä 10. tammikuuta 2001 kaupungin hakemuksesta. Se oli ensimmäinen vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistama kansallinen kaupunkipuisto Suomessa. Perustamistyö käynnistyi jo vuonna 1997 ja valmisteluun osallistui laajasti niin maanomistajia, kaupunkilaisia kuin eri sidosryhmiäkin.  

Hämeenlinnalla oli poikkeuksellisen hyvät edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen. Puistoalue kokoaa yhteen valtakunnallisesti arvokkaita maisemia, luonnonympäristöjä ja kulttuuriperintökohteita, kuten Vanajaveden kansallismaiseman, Hämeen linnan ympäristön sekä Aulangon puisto- ja luontoalueet. Alueella näkyvät sekä luonnon pitkä kehityshistoria että ihmisen toiminnan jäljet esihistorialliselta ajalta nykypäivän kaupunkiympäristöön. 

Puiston perustamisen yhteydessä tunnistetut luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot muodostavat kansallisen kaupunkipuiston perustan. Hakiessaan puiston perustamista kaupunki sitoutui näiden arvojen pitkäjänteiseen säilyttämiseen, hoitoon ja kehittämiseen osana kaupunkisuunnittelua myös tulevaisuudessa. Puistolle on laadittu ympäristöministeriön vahvistama hoito- ja käyttösuunnitelma. 

Verkosto 

Ajatus kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta syntyi Ruotsissa. Vuonna 1995 perustettiin Tukholmaan Valtiopäivien erityislailla maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, Kungliga Nationalstadsparken. Ruotsalainen malli vaikutti Suomessa samaan aikaan valmistelussa olleeseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen siten, että kansallisten kaupunkipuistojen perustaminen tuli mahdolliseksi. Nykyisin kansallisten kaupunkipuistojen asema perustuu alueidenkäyttölakiin. Kaupunki hakee puiston perustamista ja päätöksen tekee ympäristöministeriö tiettyjen kriteerien mukaan. 

Tällä hetkellä puistoja on Suomessa 12 kappaletta. Verkoston jäsenkaupungit tekevät yhteistyötä kansallisten kaupunkipuistojen kehittämiseksi, tunnettuuden lisäämiseksi sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi. 

Koe kansallinen kaupunkipuisto Rantareitillä

Vanajaveden rannoilla kiertävä Rantareitti kulkee kansallisen kaupunkipuiston upeissa maisemissa. Reitti kiertää yhteensä 13 eri puiston läpi.

Maisemia kansallisesta kaupunkipuistosta