Lapsiystävällinen kaupunki
Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2013. Tunnustuksen saa, kun kunta sitoutuu kestävään kehittämistyöhön lasten ja nuorten osallisuuden eteen. Tunnustus uusittiin vuosina 2015 ja 2017.
Tunnustus on nykyisellään voimassa neljä vuotta ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkumista.
Toimintamallin toteutumista ohjaa ja seuraa poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. Koordinaatioryhmässä 3. sektoria edustavat Lasten liikunnan tuki ry, Hämeenlinnan seudun 4H yhdistys sekä MLL:n Hämeen piiri.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri
Hämeenlinnan seudun 4H -yhdistys
Lasten liikunnan tuki ry
Lapsiystävällisyys on ajattelutapa
Lapsiystävällisyydessä on ennen kaikkea kyse ajattelutavasta ja toimintakulttuurista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heille tarjotaan monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Lapset ja nuoret nähdään arvokkaina kuntalaisina ja heille halutaan tarjota turvallinen ympäristö elää, kehittyä ja kasvaa.
Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamista
Hämeenlinnassa on tehty jo paljon lasten ja nuorten osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Lapsia ja nuoria kuullaan arjessa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin vapaa-ajalla. Kouluissa yhteisöllinen toiminta kattaa koko henkilökunnan ja oppilaskuntatoiminnan. Lastenkulttuuria on saatavilla monipuolisesti päiväkodeista yläkouluihin ja harrastuksia on tarjolla eri puolilla Hämeenlinnaa.
Lasten ja nuorten asioita pidetään tärkeinä ja heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi panostetaan paljon. Lasten ja nuorten ääni on saanut vahvan aseman kaupungin päätöksenteossa (mm. lautakuntien ja kaupunginvaltuuston edustajapaikat.)
Yleinen ilmapiiri ja asenteet ovat muuttunut suotuisammaksi ja lapset ja nuoret otetaan nyt paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Hämeenlinnassa on satsattu lasten ja nuorten hyvinvointiin vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein:
- Vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä.
- Päiväkodit ovat ottaneet käyttöön Satakieli-pedagogiikan, jonka mukaan lapsella on sata tapaa pohtia, leikkiä ja puhua. Työmenetelmänä on pedagoginen dokumentointi ja teematyöskentely.
- Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Taideharrastus ihan lähellä -hankkeessa tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia harrastamiseen ala- ja yläkoululaisille.
- Hämeenlinnan Nuorisovaltuusto koostuu alueryhmistä ja niiden edustajien muodostamasta hallituksesta. Alueryhmät toimivat Hauholla, Iittalassa, Lammilla ja kantakaupungissa.
- Erilaisia kuulemismenetelmiä on kokeiltu ja kehitetty edelleen. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä järjestetään vuosittain 8. luokkalaisille.
