Pientaloasuntoihin suositellaan sisäilman radon-mittauksia

Radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Sitä voi esiintyä rakennuksen sisäilmassa kaikkialla Suomessa, ei pelkästään ns. radonalueilla. Radonia muodostuu maaperässä, ja rakennuksen alla oleva maaperä on merkittävin sisäilman radonin lähde. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää huomattavasti riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa radonin liittyvien keuhkosyöpien määrä on noin 150–270 tapausta vuodessa. Radonia ei voi aistia. Se ei aiheuta allergisia reaktioita tai yleisoireita kuten huimausta tai väsymystä. Sisätilan radonpitoisuuden voi saada selville ainoastaan mittaamalla.

Hämeenlinna ja Hattula kuuluvat radonalueisiin

 Radon-mittauksia olisi hyvä tehdä nykyistä laajemmin pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoissa, jotta voidaan varmistua radonturvallisuudesta. Hämeenlinnan ja Hattulan alueet kuuluvat radonalueisiin.

Asunnon ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuus määritetään purkkimittaus-menetelmällä, joka kertoo mittausajan radonpitoisuuden keskiarvon. Radonpitoisuuden purkkimittauksen on oltava yhtäjaksoinen ja kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Mittaus on tehtävä syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.

Radonpitoisuuden määrittäminen on helppoa

Mittauspurkit voi ostaa suoraan esimerkiksi STUKin verkkokaupasta tai STUKin hyväksymää radonmittausmenetelmää käyttävältä palveluntarjoajalta. Purkit saa kotiinsa kätevästi postitse ja mukana on ohjeet, mihin radonpurkit tulee kotona sijoittaa. Mittausajan päätyttyä purkit palautetaan postitse tilauspaikkaan. Asuntojen radonmittausten tilaamisesta vastaa yleensä asunnon omistaja tai taloyhtiö (hallitus tai isännöitsijä), mutta myös vuokralainen voi tilata mittauksen kotiinsa.

Asunnon ja muun oleskelutilan sekä säännöllisen työn työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä, Bq/m3. Uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista koskeva viitearvo on 200 Bq/m3.

Talousveden radonpitoisuus

Myös talousveden korkea radonpitoisuus lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään, koska erityisesti lämpimästä talousvedestä radonia voi haihtua huoneilmaan. Korkeita radonpitoisuuksia on tavattu etenkin porakaivojen vesissä, jonka vuoksi porakaivon veden radonpitoisuus on suositeltavaa selvittää. Kaivon tyypistä tai sijainnista ei voida kuitenkaan suoraan päätellä veden radonpitoisuutta, vaan ainut keino on veden radonpitoisuuden tutkiminen. Yksityiskaivojen veden radonpitoisuuden laatusuositus on enintään 1000 Bq/l.

Kiinteistön radonpitoisuuksia voidaan hallita

Radonpitoisuuden hallintatoimia ovat esimerkiksi vuotoilmareittien tiivistäminen, ilmanvaihtotekniset toimenpiteet tai radonimuri- ja radonkaivoratkaisut. Korjausten onnistuminen ja radoniin liittyvän terveyshaitan poistuminen tulee varmentaa uusintamittauksella käyttäen samaa mittaustapaa kuin terveyshaitan toteamisessa on käytetty.

Lue lisää aiheesta Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta.

Lisätiedot:

Erkko Simo