Turvallisuus ja varautuminen

Turvallisuus on osa kaupungin asukkaiden hyvinvointia. Turvallisuus on perusoikeus, jota varmistavat kaikki eri toimijat yhdessä niin kaupunki, viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin asukkaat.

Varautuminen on jokaisen vastuulla

Jokaiselle merkittävää on turvallinen koti, työpaikka ja lähiympäristö. Jokaisella meistä on roolimme turvallisuuden ylläpitämisessä ja sen parantamisessa. Turvalliset arkiympäristöt ovat meidän kaikkien etu ja oikeus.

Huolehdi omalta osaltasi ympäristösi turvallisuudesta. Tutustu viranomaisten ohjeisiin, perehdy ja varaudu. Oikea tieto ja toiminta auttavat onnettomuustilanteessa. 

Elämässä on tärkeää varautua myös erilaisiin häiriötilanteisiin. Ne voivat sisältää mitä tahansa myrskyistä ja tulvista aina pitkiin sähkökatkoksiin asti.

Tutustu tämän sivustomme aineistoihin, jotka olemme koonneet käyttöösi eri viranomaisten lähteistä.

Hätä- ja palvelunumerot

Hätänumeroon 112 tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan.

Hätänumeron kautta hälytys välitetään ambulanssille, poliisille, pelastuslaitokselle ja sosiaalipäivystykselle.

Asiointi-sivulla on kootusti kaupungin keskeisimmät palvelunumerot sekä asiointikanavat.

Hätätilanteessa tulee aina soittaa numeroon 112.

Hämeen poliisilaitoksen sivuilta löydät puhelinnumerot ja tietoa poliisilaitoksen aukioloajoista.

Kanta-Hämeessä palvelee valtakunnallinen päivystysapunumero 116 117

Soita aina maksuttomaan numeroon 116 117 ennen kuin harkitset päivystykseen hakeutumista. Jos linjalla on jonoa, voit valita takaisinsoittomahdollisuuden, jolloin soitamme Sinulle mahdollisimman pian.

Hätätilanteessa soita kuitenkin aina 112!

Sosiaali- ja kriisipäivystys – Oma Häme (omahame.fi)

Kiireellinen hammashoito ja päivystys – Oma Häme (omahame.fi)

Terveydenhuollon päivystys – Oma Häme (omahame.fi)

Vedenjakeluun liittyvät hätätilanteet

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy eli HS-Vesi on Hämeenlinnan ja Hattulan omistama vesihuoltoyhtiö.  HS-Vedellä on ympärivuorokautinen päivystys hätätilanteiden varalta. Vikailmoitukset

Elenian vikapalvelu ja sähkökatkokartta.

Arkisin klo 8-16 ota yhteys alueesi kunnaneläinlääkäriin.

Muina aikoina

  • p. 0600 91885 (maksullinen)
  • arkisin klo 16.00 – 8.00
  • viikonloppuisin perjantaista alkaen klo 16.00, jatkuen maanantaihin klo 8.00
  • arkipyhinä sekä joulu- ja juhannusaattona alkaen em. päivää edeltävänä päivänä klo 16.00 ja loppuen pyhää seuraavana arkipäivänä klo 8.00.

Päivystysalueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula.

Katuvalojen vioista ilmoitus Hämeenlinnan palautekanavan kautta.

Kaupungin varautuminen ja valmiussuunnittelu

Varautuminen kuuluu kaupungin perustehtäviin, ja se pohjautuu aina normaaliolojen järjestelyille.

Hämeenlinnan kaupungin toiminnan päämääränä on peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen järjestäminen kaikissa oloissa Hämeenlinnan kaupungin alueella.

Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoite on kaupungin strategiaa tukien turvallisen elinympäristön luominen, kunnan palvelutuotannon mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa, häiriötilanteiden hallinta ja niistä toipuminen.

Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin edesauttaa tilanteista selviämistä. Varautumalla kaupunki huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaleiksi mahdollisimman pian.

Hämeenlinnan kaupungin valmiussuunnitelmassa kuvataan varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, ja määritellään mm. käytännön toimintamalleja häiriö- ja poikkeustilanteita varten, kenellä on vastuu toiminnasta ja miten toimintaa johdetaan.

Valmiussuunnitelma on päivitetty kaupunginhallituksessa 20.2.2023 ja sen ajantasaisuus tarkistetaan määräajoin.

Kaupungin varautumista johtaa kaupunginjohtaja. Hallintosäännön mukaan henkilöstö- ja valmiusjohtajan erityisenä tehtävänä on mm. vastata kaupungin varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta. Kaupungin valmiusryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä lisättynä liiketoimintajohtajalla ja hallintojohtajalla. Tarvittaessa valmiusjohtoryhmään voidaan kutsua muita asiantuntijoita

Kaupungin kaikista kiinteistöistä on laadittu pelastussuunnitelmat.

Viestintä on osa kriisitilanteen johtamista ja vastuu viestinnästä on tilannetta johtavalla toimijalla.

Kriisitilanteessa kaupungin viestintää hoidetaan tehostamalla hyvin toimivia, kokeiltuja ja
luotettavia normaaleja viestintäkäytäntöjä ja -kanavia.

Kaupunki viestii mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja tiedotusvälineiden avulla.

Kriisiviestinnän pääperiaatteet ovat: aloitteellisuus, nopeus, selkeys, luotettavuus ja vuoropuhelu.

Kriisiviestinnän tavoitteena on:

  • varmistaa ihmisten turvallisuus,
  •  turvata organisaation toiminnan valmius ja maine,
  • tiedottaa palveluja koskevista järjestelyistä,
  • varmistaa, että julkisuudessa on tilanteesta totuudenmukainen kuva ja
  • ennakoida mahdolliset, syntymässä olevat kriisit ja estää ne, jos mahdollista tai
    valmistautua niihin mahdollisimman hyvin.

Miten voit itse varautua?

Meidän kaikkien tulisi varautua pärjäämään kodeissa itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa (www.72tuntia.fi). Kodissa tulisi olla varattuna ruokaa, vettä ja lääkkeitä kolmeksi vuorokaudeksi.

On myös tärkeää olla perillä varautumiseen liittyvistä perusteista – esimerkiksi mistä saat luotettavaa tietoa hätätilanteessa ja kuinka selviytyä pitkittyneessä vesi- tai sähkökatkoksessa.

  • pullovettä, mehuja ja mehukeittoja
  • tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
  • leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
  • muroja, myslejä, hiutaleita , pähkinöitä, siemeniä
  • kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja, taateleita
  • hilloja, soseita
  • huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
  • kala-, liha- ja papusäilykkeitä
  • välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä
  • Muista huomioida erityisruokavaliot ja varata ruokaa myös lemmikkieläimille!
  • kannellisia astioita veden säilytystä varten
  • paristoilla toimiva radio ja paristoja
  • taskulamppu
  • joditabletteja (HUOM! joditabletin saa ottaa vain viranomaisen ohjeistamana)
  • lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita – huomioi tarvittavat reseptilääkkeet
  • ilmastointiteippiä tai tuorekelmua

Tiesitkö, että kotivaraa hyödynnetään myös , mikäli tilanne vaatii  väestönsuojaan siirtymistä? Asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat ja henkilökohtaiset tarvikkeett.

Etukäteisvarautuminen ja myös oman mukavuuden varmistaminen tekevät talven sähkökatkoista miellyttävämpiä. Varautumiskävely on yksi tapa varmistaa, että jokainen perheenjäsen löytää sähkökatkossa tarvittavat asiat helposti. Sähkökatko voi sattua silloinkin, kun lapsi on yksin kotona.

Lue vinkit varautumiskävelyyn täältä!

Tietoturva on nykyään kaikkien arkipäivää

Tietoturvaa on esimerkiksi tietojen salaus, varmuuskopiointi sekä palomuurin, virustorjuntaohjelman ja varmenteiden käyttö.

Suojaa verkkoyhteytesi, kirjaudu turvallisesti, tee turvallinen salasana palveluihin ja suojaa rahasi.

Näihin kaikkiin löydät lisää tietoa varautumisen 72tuntia-verkkosivulta.

 

Suojaa itseäsi ja muita tartuntataudeilta

Tartuntatauti on esim. viruksen, bakteerin, loisen tai sienen aiheuttama. Tartuntataudeista yleisimpiä ovat erilaiset hengitysteitse tarttuvat infektiot kuten influenssa, koronavirus tai tavalliset nuhakuumeet sekä erilaiset suolistoinfektiot.

Epidemia on tauti, joka tarttuu suureen osaan jonkin alueen väestöstä.

Pandemia taas tarkoittaa yli maanosien ulottuvaa epidemiaa.

Lisätietoa varautumisen 72tuntia-sivulta.

 

Tunnistatko, miten sinä toimit paineen alla?

Itseensä tutustuminen ja uusien taitojen harjoittelu ovat keskeisiä tekijöitä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Pyrkimällä ymmärtämään itseäsi, rakentamalla terveellisiä rutiineja, hankkimalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä ylläpitämällä yhteisöllisyyttä voit lisätä kykyäsi selviytyä ja sopeutua vaikeissa tilanteissa.

Miten voit parantaa henkistä kriisinkestävyyttä ennen kriisiä?

Itsestä huolehtiminen ja rutiinit

  • Riittävä uni, ravitseva ruokavalio ja säännöllinen liikunta edistävät fyysistä terveyttä ja positiivista mielenterveyttä.
  • Rutiinien luominen arkeen helpottaa niiden ylläpitämistä myös häiriötilanteissa ja kriiseissä.

Materiaalinen varautuminen

  • Hanki kotivara ja muut tarvittavat tarvikkeet. Kun tiedät, että sinulla on hyödyllisiä tarvikkeita valmiina, luotat enemmän omaan kykyysi selviytyä.

Tiedot ja taidot:

Ohjeita vaaratilanteisiin

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella.

Viranomaisten tehtäviin kuuluu pitää yllä väestön perushuoltoa ja yhteiskunnan kykyä toimia sekä suojata väestöä tarvittaessa.

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.

  • Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettu varoitus
  • Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi
  • Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni  (joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12:00)

Kuulet yleisen vaaramerkin, toimi näin

  1. Siirry sisälle
  2. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto
  3. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita
  4. Vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa numeroon 112), etteivät linjat ruuhkaudu
  5. Pysy sisällä
  6. Älä poistu alueelta, ettet joudu matkalla vaaraan

Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa. Jokaisen tulee tunnistaa yleinen vaaramerkki ja osata toimia oikein sen kuultuaan.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote

Vaaratiedote luetaan kaikilla radiokanavilla ja tarvittaessa näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedotteen tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta ja antaa toimintaohjeita.

Viranomaisten tehtäviin kuuluu pitää yllä väestön perushuoltoa ja yhteiskunnan kykyä toimia sekä suojata väestöä tarvittaessa. Pelastuslaitos yhtenä sisäisen turvallisuuden viranomaisena päivystää 24/7. Suomessa asuvat ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos huolehtii alueellaan onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin sekä ensihoidosta.

Tarkemmat tiedot Kanta-Hämeen pelastuslaitoksesta ja sen toiminnasta ja palveluista löytyvät Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään aina ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.

Väestönsuoja on tarkoitettu suojaamaan väestöä sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Suomeen ei kuitenkaan tällä hetkellä kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Väestönsuoja ovat rakennukseen tai sen yhteyteen tehty erillinen tila tai erillinen rakennus, jonka tehtävä on antaa suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Hämeenlinnassa väestönsuojat sijaitsevat pääsääntöisesti asuinrakennuksissa eli kerrostaloissa. Lisäksi niitä on joissain yleisissä tiloissa, kuten kouluissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa ja työpaikoilla. Kerrostalojen asukkaat siis suojautuvat kiinteistön omaan väestönsuojaan tai yhteisväestönsuojaan, johon kiinteistö on liittynyt. Väestönsuojasta vastaa aina rakennuksen omistaja.

Hämeenlinnassa yleiset väestönsuojat sijaitsevat pääosin kantakaupungin alueella. Tämä perustuu viranomaisten arvioon siitä, että pitäjissä todennäköisyys suojan tarpeelle on huomattavasti pienempi kuin kaupungissa. Yleisiin suojiin siirrytään viranomaisten ohjeistusten mukaan ja viranomaiset myös ohjeistavat mihin suojaan siirrytään.

Omakotiasujille ei ole omia väestönsuojia. Suojaaminen toteutuu erillisten viranomaismääräysten mukaisesti esimerkiksi evakuoimalla väestöä pois vaara-alueelta. Viranomaiset voivat myös ohjeistaa suojautumaan sisälle. Esimerkiksi säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Lisätietoja väestönsuojelusta Pelastustoimen sivuilta.

Lisätietoja väestönsuojelusta Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) sivuilta.

Kaasuvaaratilanteessa ja säteilytilanteessa annetaan yleinen vaaramerkki.

Kaasuvaara

Mikäli olet jo sisätiloissa ja haistat kaasua
  • Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Siirry ja pysyttele yläkerroksissa, jos mahdollista
  • Kuuntele rauhassa radiota ja odota kunnes vaara on ohi
Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle
  • Pyri kaasupilven alta sivutuuleen
  • Siirry mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
  • Käytä märkää vaatetta, ruohoa, turvetta tai sammalta suun edessä ja hengitä sen läpi

Säteilyvaara

Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa. Säteilytilanteen erittäin pienetkin muutokset havaitaan heti ja niistä tiedotetaan välittömästi.

  1. Siirry sisätiloihin. Tiivistä ovet, ikkunat, tuuletusaukot (teippi, pyyhe, vaatteet) ja sulje ilmastointi. Estät radioaktiivisen aineen pääsyn sisätiloihin. Siirry rakennuksen/huoneiston keskiosiin. Maan alle rakennetussa, tiiviissä ja ikkunattomassa kellarissa on paras suoja.
  2. Varaudu ottamaan joditabletti. Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta ne eivät anna muuta suojaa säteilylle. Varaudu hankkimalla niitä etukäteen apteekista. Joditabletteja ei saa/voi lähteä enää vaaratilanteessa noutamaan.
  3. Suojaa vesi ja ruoka – myös eläinten. Pakkaa elintarvikkeet tiiviisiin astioihin tai muovipusseihin. Siirrä tiiviisti pakatut elintarvikkeet jääkaappiin tai pakastimeen, koska ne suojaavat tehokkaasti radioaktiiviselta pölyltä. Suojaa myös eläinten ruoka, rehuvarasto ja vesi
  4. Lue, kuuntele ja etsi lisäohjeita sekä seuraa mediaa
  5. Lisäohjeita saat mm. pelastusviranomaisilta, poliisilta, sisäministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, yleensä kaikista tiedotusvälineistä esim. radio, televisio, Internet, Yleisradion teksti-TV:n sivuilta 868 (Pelastustoimi) ja 867 (Säteilyturvasivut).
  6. Suhtaudu varauksella sosiaalisen median julkaisuihin ja varmista niiden alkuperä.
Pakko mennä ulos – onko?

Harkitse tarkkaan, onko sinun aivan pakko mennä ulos? Jos päädyt tähän ratkaisuun, niin pukeudu tiiviiseen koko vartalon, ihon peittävään asuun. Käytä esim. sadevaatteita. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä, paperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Palatessasi huuhtele sadevarusteet jo ulkopuolella (jos mahdollista). Riisu kaikki vaatteet sisälle tullessasi eteiseen, sulje eteinen ja siirry peseytymään huolellisesti.