Hankkeet
Kaupunki kehittää palveluja erilaisten hankkeiden avulla, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Moni hyvä palvelu on saanut Hämeenlinnassa alkunsa hankkeesta.
Hankkeet ovat joko Hämeenlinnan kaupungin itse hallinnoimia tai yhteistyöhankkeita kumppaneiden kanssa.
Kehittämishankkeet jaotellaan kaupunkistrategian mukaisesti hankkeisiin, jotka edistävät
- elinvoimaista asumiskaupunkia
- hyvinvointia ja
- resurssiviisautta
Elinvoimainen asumiskaupunki
aIGO – Asemanseutujen joukkoliikenteen kehittäminen ympärivuotisella automaatiolla
aIGO – Asemanseutujen joukkoliikenteen kehittäminen ympärivuotisella automaatiolla -pilottihankkeessa kehitetään ensimmäistä kotimaista automaatiobussia eli robottibussia täydentämään asemaseutujen liikkuvuutta kaupungeissa.
Robottibussit kulkevat ilman ihmiskuskia. Niitä ohjaa etänä ihminen, joka voi yhdellä kerralla operoida useampaa bussia. Automaattisella bussiliikenteellä voidaan tihentää vuorovälejä hiljaisilla alueilla ja samalla nostaa palvelutasoa, muttei kustannuksia. Automaattibussi toimiessaan sopisi erinomaisesti liityntäliikenteen hoitamiseen sekä asunto- ja työpaikka-alueiden sisäiseen liikenteeseen. Se voisi osaltaan ratkaista matkaketjujen ensimmäisen ja viimeisen kilometrin ongelmaa.
Hanke on osa Uudenmaan liiton ja Suomen Kasvukäytävän AIKO-hanketta. Sensible 4 Oy vetää julkisista ja yksityisistä toimijoista koostuvaa konsortiota, joka on kehittämässä suomalaista automaattibussia Public-Privat-People-Partnership (PPPP) mallin mukaisesti yhdessä kaupunkien, matkustajien, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Hankkeessa on Sensible 4 Oy:n lisäksi mukana GIM Robotics, Hybria, EIKU Design, Kyyti, HAMK, LAMK, TTY, Espoo, Vantaa sekä Hämeenlinna.
Yhteyshenkilö: Juuso Heinisuo, strategiapäällikkö, juuso.heinisuo@hameenlinna.fi
International talents in Kanta-Häme (1.4.2018 – 30.6.2020)
International talents in Kanta-Häme –hankkeen tavoitteena on parantaa Hämeenlinnan, Riihimäen sekä Forssan alueella asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien, kantasuomalaisten paluumuuttajien sekä ulkosuomalaisten työllisyystilannetta palkkatyön tai yrittäjyyden kautta.
Työllisyyden parantamiseksi hankkeessa luodaan kielenopetusmalli, jonka avulla suomen kielen taidon parantamisen tarpeessa olevat henkilöt pääsevät kehittämään suomen kielen taitoaan vähintään YKI4/B2 tasolle. Hankkeessa vahvistetaan osallistujien työelämävalmiuksia kehittämällä heidän verkostoitumistaitojaan ja kykyään tuoda omaa osaamistaan esiin erilaisten seminaarien, rekrytointitapahtumien ja yritysvierailujen kautta. Yrittäjyydestä kiinnostuneille hanke tarjoaa mentorointipalveluja.
Hanke on ESR –rahoitteinen, jonka päätoteuttajana toimii Hämeenlinnan kaupunki ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Yhteyshenkilö, projektipäällikkö:
Heini Sirén, heini.siren@hameenlinna.fi
p. 050 5146714
Sairaalatarvikkeiden kierrätyskeskus
Hankkeessa luodaan logistiikkakoulutukseen ja alan oppimiseen soveltuva harjoitustyöympäristö. Kohderyhmänä on logistiikka-alalle haluavat, opiskelijaharjoittelijat ja alalle valmistuneet, joiden ammattitaidossa on vielä puutteita tai työkokemus puuttuu koulutuksen jälkeen.
Toiminta perustuu Suomen alueelta käytöstä poistettavien sairaalateknologian/laitteiden kierrätykseen. Tarvikkeet lähetetään eri kriisialueille ka kehitysmaihin eri puolille maailmaa avustuslähetyksinä. Hankkeessa luodaan oppimisympäristö, jossa on koko logistiikkaketju lähtien tavarantoimittajista, aina varastointiin, lajitteluun sekä ulkomaantoimituksiin maitse ja meritse.
Hanke on MOKIA ry:n hallinnoima, ESR-rahoitteinen hanke.
Yhteyshenkilö: Jouni Heinonen, toiminnanjohtaja, jouni.heinonen@mokia.fi
Suomen kasvukäytävä
Suomen kasvukäytävä kulkee Helsingistä, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle. Kasvukäytävä on koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee lähes 50 % maan työpaikoista ja täällä tehdään puolet maan yritysten liikevaihdosta.
Suomen kasvukäytävä muodostaa nauhakaupunkimaisen pitkän metropolialueen jatkeen, jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka alueella on miellyttävää asua.
Lisätietoja: Anne Horila
anne.horila@hameenlinna.fi, p. 050 3011679
Hyvinvointia edistävä kaupunki
HB henkilökohtainen budjetointi
Avain henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta (1.6.2016-31.1.2019)
Hankkeessa kehitettävä toiminta vahvistaa kohderyhmän oman elämänhallinnan ja toimintakyvyn lisääntymistä ja osallisuutta asiakkaan vertaisyhteisöissä. Hanke vähentää riskiä syrjäytymiseen ja ylisukupolvisten ongelmien jatkumiseen.
Hanke kehittää asiakasohjautuvaa ja asiakaslähtöistä tuen järjestämisen tapaa sekä uudenlaista työskentelykulttuuria, jossa asiakas on asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Tuki ja palvelut integroituvat asiakkaan tiimin, omatyöntekijän sekä ohjaajan avulla asiakkaan hyväksi. Palveluja kehitetään hyvinvointivaikutuksista ja kustannuksista kertovan tiedon avulla.
Yhteyshenkilö: Marika Paasikoski-Junninen, perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja, marika.paasikoski@hameenlinna.fi
Kerhotoiminnan kehittäminen
Tavoitteena on lapsen ja nuoren kasvun tukeminen ja koulumotivaation edistäminen. Toteutetaan taidekasvatuksen, liikuntakasvatuksen, tutkivan oppimisen sekä arkipäivän taitojen kehittämisen avulla.
Kerhot toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lukion opiskelijat toimivat kerhotoiminnan ohjaajina. Kerho-ohjaajien yhteisellä seminaarilla (koulutuksilla) varmistetaan yhteisten tavoitteiden mukainen toiminta.
Lisätietoja:
Jari Heikkilä, Ruununmyllyn koulu
p. 03 6212022, jari.heikkila@hameenlinna.fi
Hämeenlinnan liikkuva koulu 2018-2019
Hämeenlinna on saanut Liikkuva koulu -avustusta opetushallitukselta useana vuonna. Liikkuva koulu mahdollistaa matalan kynnyksen liikuntaa kaikille peruskoululaisille. Liikkuva koulu -koordinaattori vastaa hankkeen hallinnosta sekä käytännön työstä koululla.
Tavoitteena on saada luotua kouluille omanlaisia toimintatapoja, jotka tukevat Liikkuva koulu -projektin tavoitteita. Tarkoituksena on saada jokainen koulu Hämeenlinnassa toteuttamaan liikkuvampaa päivää omalla tavallaan ja juurruttaa Liikkuva koulu -ajatus ja toiminnot koulun rakenteisiin.
Yhteyshenkilö: Linda Kaseva, hankekoordinaattori, linda.kaseva@hameenlinna.fi
Liikettä lisää Hämeenlinnan seutuun
Hankkeen päätavoitteena on saada liian vähän liikkuvat työikäiset liikkumaan. Liikettä lisää Hämeenlinnan seutuun -hanke toteutetaan seudullisesti Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan yhteistyönä vuoden 2019 aikana.
Hankkeen aikana lisätään tietoisuutta matalan kynnyksen harrasteliikunnasta, erityisesti työikäisille. Lisäksi edistetään seudullisesti kuntalaisten omatoimista liikuntaa ja arkiliikuntaa.
Lisätietoja:
Jorma Vaara, hanketyöntekijä / liikunnanohjaaja. p. 050 4775429, jorma.vaara@hameenlinna.fi
MyIntegration.fi (1.4.2017-31.12.2019)
AMIF-rahoitteinen MyIntegration.fi digitalisoi kotouttamispalveluita. Hankkeessa uudistetaan julkisen sektorin kotouttamispalveluja yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Sähköisen palvelun on tarkoitus poistaa erilaisia tiedonsaannin vaikeudesta johtuvia kotoutumisen esteitä ja karsia palveluissa mahdollisesti olevia päällekkäisyyksiä.
MyIntegration palvelutarjottimelle kootaan sekä omatoimista kotoutumista edistävää aineistoa että kotoutumisprosessia edistäviä sähköisiä työkaluja ja pelejä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kolmansien maiden kansalaiset, joiden näkökulmasta koko palvelutarjotin luodaan. MyIntegration on myös verkosto, josta maahanmuuttajat voivat löytää tietoa sekä järjestöjen tapahtumista että kaikille kuntalaisille tarjottavista palveluista.
Lisätietoja:
ICT-projektiasiantuntija Jouni Pyykkö, p. 03 6214902, jouni.pyykko@hameenlinna.fi
Valinnanvapauskokeilu Hämeenlinnassa (31.08.2019 saakka)
Valinnanvapauskokeilun tarkoitus oli
- tuottaa tietoa tulevan valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun tueksi.
- Mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen palvelujen tuottamiseen.
- Kehittää sähköisiä palveluja ja valinnanvapautta tukevia tietojärjestelmäratkaisuja
Hämeenlinnan kokeilun painopisteet
- Ikäryhmäpainotteisen kapitaatiokorvauksen käyttö
- Palveluiden parempi vaikuttavuus, koettua laatu sekä kustannustenhallinta
- Alueen elinvoiman vahvistuminen
Vuonna 2019 erityisinä painopistealueina oli terveysasemien sosiaaliohjauksen kehittäminen, tulevaisuuden kapitaatiokorvausmallin kehittäminen sekä kotihoidon asiakkaiden valinnanvapauden mahdollistaminen.
Lisätietoja:
Valinnanvapauskokeilun loppuraportti (pdf)