Lapsiystävällinen Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2013.  Tunnustuksen saa, kun kunta sitoutuu kestävään kehittämistyöhön lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Kaupungin tunnustus on uusittu jokaisella arviointikerralla (2015, 2017 ja 2021).

Uusimman tunnustuksen Hämeenlinna sai joulukuussa 2021 ja se on voimassa seuraavat neljä vuotta, vuoteen 2025 saakka. Tunnustuksen myötä kaupunki on sitoutunut jatkamaan kehittämistyötä lapsiystävällisyyden eteen. Seuraavaksi kaupunki selvittää nykytilan kartoituksella kunnan lapsenoikeustilannetta ja laatii sen pohjalta toimintasuunnitelman alkavalle nelivuotiskaudelle.

Toimintamallin toteutumista ohjaa ja seuraa poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko. Koordinaatioryhmässä 3. sektoria edustavat Lasten liikunnan tuki ry, Hämeenlinnan seudun 4H yhdistys sekä MLL:n Hämeen piiri.

Hämeenlinnan kaupungin ja hämeenlinnalaisten kulttuurilaitosten 15.11.2019 tekemän lupauksen mukaisesti Hämeenlinnassa on lukuvuoden jokaisena viikonloppuna tarjolla laadukasta lastenkulttuuria; työpajoja, esityksiä, konsertteja ja muita tapahtumia. Katso tarkempi ohjelma Lasten lauantain -sivuilta. Lisäksi Hämeenlinnan kulttuurilaitosten yhteinen kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripolku tarjoa kulttuurielämyksiä vierailujen, esitysten ja työpajojen muodossa ihan koko ikäluokalle. Elokuun vaihteessa Hämeenlinnassa vietetään Hippaloita, joka on Suomen vanhin eri taiteenlajeja yhdistävä lastenfestivaali. Myös festivaalin työpajoja tuotetaan lastenkulttuurilupauksen mukaisesti paikallisten kulttuurilaitosten yhteistyönä.

Lapsiystävällisyys on ajattelutapa

Lapsiystävällisyydessä on ennen kaikkea kyse ajattelutavasta ja toimintakulttuurista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heille tarjotaan monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapset ja nuoret nähdään arvokkaina kuntalaisina ja heille halutaan tarjota turvallinen ympäristö elää, kehittyä ja kasvaa.

Hämeenlinnan kaupungissa on tehty päätökset lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta kaupunginhallituksessa sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä kaupunkirakennelautakunnassa vuonna 2020. Kaikista merkittävistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvista päätöksistä tehdään lapsivaikutusten arviointi. Keskeinen osa tätä arviointia on lasten kuuleminen.

Hämeenlinnassa tehdään lapsibudjetointia: ensimmäisen kerran vuonna 2021 vuosien 2019-2020 taloustiedoista. Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan talouden tarkastelua lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sen avulla jäljitetään kaikkien kunnan toimijoiden lapsiin käyttämät määrärahat ja sen avulla kunta voi tarkastella julkisten varojen käyttöä lapsiin kokonaisuutena. Lapsibudjetoinnissa käytetään omaa lapsibudjetoinnin sovellusta.

Osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamista

Hämeenlinnassa on tehty jo paljon lasten ja nuorten osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Lapsia ja nuoria kuullaan arjessa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin vapaa-ajalla. Kouluissa yhteisöllinen toiminta kattaa koko henkilökunnan ja oppilaskuntatoiminnan. Lastenkulttuuria on saatavilla monipuolisesti päiväkodeista yläkouluihin ja harrastuksia on tarjolla eri puolilla Hämeenlinnaa.

Lasten ja nuorten asioita pidetään tärkeinä ja heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi panostetaan paljon. Lasten ja nuorten ääni on saanut vahvan aseman kaupungin päätöksenteossa (mm. lautakuntien ja kaupunginvaltuuston edustajapaikat.)

Yleinen ilmapiiri ja asenteet ovat muuttunut suotuisammaksi ja lapset ja nuoret otetaan nyt paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hämeenlinnassa on satsattu lasten ja nuorten hyvinvointiin vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein:

• Vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, jonka tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä.
• Päiväkodeissa on käytössä Satakieli-pedagogiikka, jonka mukaan lapsella on sata tapaa pohtia, leikkiä ja puhua. Työmenetelmänä on pedagoginen dokumentointi ja teematyöskentely. 
• Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Harrastus ihan lähellä -hankkeen kautta tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia harrastamiseen ala- ja yläkoululaisille.
• Hämeenlinnan Nuorisovaltuusto on nuorten edunvalvojana ja äänitorvena toimiva vaikuttajaryhmä, joka on edustettuna kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa.
• Erilaisia kuulemismenetelmiä on kokeiltu ja kehitetty edelleen. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä järjestetään vuosittain 8. luokkalaisille. 
• Hämeenlinnassa on tehty lasten kulttuurilupaus: Lukuvuoden jokaisena lauantaina on tarjolla laadukasta lastenkulttuuria; näyttelyitä, näytelmiä, työpajoja, konsertteja ja tapahtumia. Viikon kulttuuritärpit kootaan yhteiselle Lasten lauantai -listalle.