Lapsiystävällinen Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupunki on saanut ensimmäisenä Suomessa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2013.  Tunnustuksen saa, kun kunta sitoutuu kestävään kehittämistyöhön lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Kaupungin tunnustus on uusittu jokaisella arviointikerralla (2015, 2017, 2021 ja 2025).

Uusin tunnustus on myönnetty loppuvuodesta 2025

Uusimman tunnustuksen Hämeenlinna on saanut marraskuussa 2025. Uuden tunnustuksen myötä myötä Hämeenlinna on siirtynyt mallissa alumninvaiheeseen. Alumnivaiheessa mallin tavoitteet ja toimenpiteet yhdistetään kunnan omiin ohjelmiin ja asiakirjoihin. Hämeenlinnassa tavoitteet sisällytetään Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmaan.

Unicefin kriteerit lapsiystävällinen kunta tunnustukselle

Lapsiystävällinen Hämeenlinna tavoitteet vuosille 2026-2029

Lapsiystävällinen Hämeenlinna työlle asetetut tavoitteet ovat yhdistetty viiteen hyvinvoinnin osa-alueeseen, jolla lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan Hämeenlinnassa. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat: oppiminen, ihmissuhteet, terveys, osallisuus ja turvallisuus. Näiden lisäksi yksi tavoite on nostettu lasten ja nuorten kuulemisten pohjalta.

Lapsiystävällinen Hämeenlinna ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seuraa ja arvioi Lapsiystävällinen Hämeenlinna arkitiimi, jossa on edustajia Hämeenlinnan kaupungilta ja Oma Hämeeltä.

Kulttuurilupaus ja toimintaa lapsille

Hämeenlinnan kaupungin ja hämeenlinnalaisten kulttuurilaitosten 15.11.2019 tekemän lupauksen mukaisesti Hämeenlinnassa on lukuvuoden jokaisena viikonloppuna tarjolla laadukasta lastenkulttuuria; työpajoja, esityksiä, konsertteja ja muita tapahtumia. Katso tarkempi ohjelma Lasten lauantain -sivuilta.

Lisäksi Hämeenlinnan kulttuurilaitosten yhteinen kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripolku tarjoa kulttuurielämyksiä vierailujen, esitysten ja työpajojen muodossa ihan koko ikäluokalle.

Elokuun vaihteessa Hämeenlinnassa vietetään Hippaloita, joka on Suomen vanhin eri taiteenlajeja yhdistävä lastenfestivaali. Myös festivaalin työpajoja tuotetaan lastenkulttuurilupauksen mukaisesti paikallisten kulttuurilaitosten yhteistyönä.

Marraskuussa Valoilmiö -festivaalin toteutukseen osallistetaan myös laajasti alueen lapsia ja nuoria.

Lapsiystävällisyys on ajattelutapa

Lapsiystävällisyydessä on ennen kaikkea kyse ajattelutavasta ja toimintakulttuurista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia ja nuoria kuunnellaan ja heille tarjotaan monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapset ja nuoret nähdään arvokkaina kuntalaisina ja heille halutaan tarjota turvallinen ympäristö elää, kehittyä ja kasvaa.

Hämeenlinnan kaupungissa on tehty päätökset lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta kaupunginhallituksessa sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa että kaupunkirakennelautakunnassa vuonna 2020. Kaikista merkittävistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvista päätöksistä tehdään lapsivaikutusten arviointi. Keskeinen osa tätä arviointia on lasten kuuleminen.

Suomen UNICEF kiittää Hämeenlinnaa erityisesti siitä, että kunnassa toimenpiteiden toteuttaminen on ollut rakenteellista ja muutokseen tähtäävää. Hämeenlinnan kaupungin strategia on päivitetty ja hyväksytty syksyllä 2025 ja lapsen oikeuksien edistäminen on mainittu strategiassa. Hämeenlinnassa on lisäksi tehty konkreettisia toimenpiteitä lasten osallisuuden lisäämiseksi, ei pelkästään osallisuutta edistävin toimenpitein, vaan myös osallisuuden esteitä poistaen.

On ollut hienoa nähdä, miten koko kaupunki on ottanut lapsiystävällinen kunta -työn omakseen niin strategian kuin käytännön tasolla kutsuen työhön mukaan myös kolmannen sektorin toimijat, lapset, nuoret ja perheet. Iloitsemme siitä, että yhteistyömme Hämeenlinnan kanssa jatkuu uuden alumnimallin mukaisesti, toteaa Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Erika Turunen.

Kuinka lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa?

Hämeenlinnassa on tehty jo paljon lasten ja nuorten osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Lapsia ja nuoria kuullaan arjessa niin päiväkodeissa, kouluissa kuin vapaa-ajalla. Kouluissa yhteisöllinen toiminta kattaa koko henkilökunnan ja oppilaskuntatoiminnan. Lastenkulttuuria on saatavilla monipuolisesti päiväkodeista yläkouluihin ja harrastuksia on tarjolla eri puolilla Hämeenlinnaa.

Lasten ja nuorten asioita pidetään tärkeinä ja heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi panostetaan paljon. Lasten ja nuorten ääni on saanut vahvan aseman kaupungin päätöksenteossa (mm. lautakuntien ja kaupunginvaltuuston edustajapaikat.)

Yleinen ilmapiiri ja asenteet ovat muuttunut suotuisammaksi ja lapset ja nuoret otetaan nyt paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hämeenlinnassa on satsattu lasten ja nuorten hyvinvointiin vahvistamalla osallisuutta ja vaikuttamista erilaisin toimenpitein:

• Vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön ”Vaikuttamisen polku”, joka toimii lasten ja nuorten osallisuutta ohjaavana asiakirjana. Vaikuttamisen polun tarkoituksena on antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä.
• Varhaiskasvatuksessa lapsen osallisuus on keskeinen arvo sekä toimintaperiaate, joka näkyy Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. 
• Kerhotoiminnan kautta saadaan jokaiselle lapselle ainakin yksi harrastus. Harrastus ihan lähellä -toiminnan kautta tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia harrastamiseen ala- ja yläkoululaisille.
• Hämeenlinnan Nuorisovaltuusto on nuorten edunvalvojana ja äänitorvena toimiva vaikuttajaryhmä, joka on edustettuna kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa.
• ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä on vuosittain järjestettävä osallistavan budjetoinnin prosessi 8. luokkalaisille.
• Hämeenlinnassa on tehty lasten kulttuurilupaus: Lukuvuoden jokaisena lauantaina on tarjolla laadukasta lastenkulttuuria; näyttelyitä, näytelmiä, työpajoja, konsertteja ja tapahtumia. Viikon kulttuuritärpit kootaan yhteiselle Lasten lauantai -listalle.

Vakiintuneita tapahtumia

Reilussa kymmenessä vuodessa kaupunkiin on ehtinyt juurtua jo monenlaisia tapahtumia, jossa lapset ja nuoret ovat pääosassa. Näitä tapahtumia ovat muun muassa:

• 8. luokkalaisten Vaikuta älä valita eli V-päivät helmikuussa
• Nuorten huippukokous huhtikuussa
• Poika, joka katseli puiden latvoja -kuorokonsertti huhtikuussa
• Räikee -katutaidefestivaali toukokuussa
• Tunnit täys koulujen päättäjäistapahtuma kesäkuussa
• Puistoruokailu kesä-heinäkuussa
• Hippalot heinä-elokuussa
• Vauvanpäivä syyskuussa
• Lapsen oikeuksien viikko marraskuussa
• Valoilmiö –valotaidefestivaali marraskuussa
• 6. luokkalaisten itsenäisyyspäivä joulukuussa