Puistojen suunnittelu
Puistot – sekä uudet että vanhat – liittyvät monenlaiseen suunnitteluun, josta vastaa kaupunkirakennetoimiala.
Myös asukkaiden toivotaan osallistuvan suunnitteluun. Ajankohtaisista puistosuunnitelmien laadinnasta, suunnitelmien nähtävillä olosta ja vuorovaikutusmahdollisuuksista kerrotaan tällä verkkosivulla.
Hämeen keskiaikainen linna ympäristöineen muodostaa kaupungin kulttuurisen ja historiallisen ytimen. Mennyt aika ja nykyhetki kohtaavat vuonna 1968 perustetussa Linnanpuistossa. Jyhkeänä kohoava linna antaa juhlavan taustan niin lasten kuin aikuisten lukuisille liikunta-, kulttuuri- ja musiikkitapahtumille.
Linnanpuiston ja Tampereentien länsipuoleisen Karnaalinpuiston muodostamalle aluekokonaisuudella ollaan laatimassa puistosuunnitelmia. Suunnittelualue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa.
Asukaskysely on päättynyt
Linnanpuistoon liittyvistä tavoitteista ja kaupunkilaisten toiveista tehty avoin ideakysely päättyi 20.2.2022. Vastauksia saatiin huikea määrä, yli 1200 kpl!
Kiitos kaikille nettikyselyyn osallistuneille!
Alustava aluerajaus karttakuvana: HML_Linnanpuisto_Suunnittelualueen rajaus
Lisätietoja
Maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki
Viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen


Liittyviä aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä
Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, pdf
Maisemanhoitosuunnitelma Hämeen linnan, Ojoisten kartanon ja Kaupunginpuiston ympäristöön, pdf
Eino Leinon puiston, Linnanpuiston ja Kustaa III kadun hoito- ja kehittämisohjelma, pdf
Maaherranpuistosta Linnalle, rantapuistojen historia ja maisemaselvitys, pdf
Linnanpuiston esittelyvideoita
Kaupunkirakennepalvelut asettaa nähtäville keskustan koirapuiston suunnitelmaehdotuksen ajalle 8.2.-22.2.2022.
Koirapuiston sijoituspaikat on suunnitelmassa esitetty Käänteenaronpuistoon Kaurialan kaupunginosaan. Koirapuisto luo edellytykset koirien vapaaseen liikkumiseen ja koiraihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen. Esitettävä uusi koirapuisto korvaa nykyisen, Tampereentien vieressä sijaitsevan aitauksen.

Käänteenaron koirapuiston suunnitelmaehdotus (pdf)
Suunnitelmaehdotuksen sisältö
Taustaa
Kaupunkirakenteelle tulee jatkuvasti paljon palautetta sekä Hämeenlinnan koirapuistotilanteesta yleisesti että nykyisestä, kaupungin ylläpitämästä ja rakentamasta Karnaalinpuiston koirapuistosta Ojoisilla (vuodelta 2006). Moitteita tulee puiston pienuudesta, maapohjan liettymisestä, aidoista ja kunnossapidosta yleisesti. Vuosien varrella puistoa on yritetty kunnostaa toimivammaksi, mutta pieni koko on perusongelma, jota nykyisessä sijainnissa ei pysty muuttamaan.
Keskustan tiheään asutuilla alueilla tarve koirapuistoille on suurempi, koska muita koiran ulkoiluttamismahdollisuuksia on tarjolla vähemmän. Liki saman asukasmäärän verrokkikaupungeissa koirapuistoja on useita; esimerkiksi Rovaniemellä 2 kpl, Seinäjoella 5 kpl ja Vaasassa 4 kpl.
Yleistä koirapuistoista
Koira-aitaukset ovat kokonaan vain koirien käyttöön tarkoitettuja alueita, joissa omistajat voivat ulkoiluttaa koiriaan irti. Koirapuistot ja -aitaukset luovat edellytykset koirien vapaaseen liikkumiseen sekä koiraihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen. Ne ovat ympäristöjä, joihin eri taustoista tulevat ihmiset voivat kokoontua ja samalla tutustua ihmisiin, joihin eivät välttämättä muuten tutustuisi. Koira-aitaukset tarjoavat koirille laillisen paikan liikkua kytkemättöminä, minkä toivotaan osaltaan vähentävän myös koirien luvatonta vapaana pitoa.
Koira on ihmisen paras ystävä monessakin mielessä. Kennelliiton vuonna 2016 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen ja koiran suhdetta koiranomistajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Kyselyyn vastasi yli 9 000 henkilöä. Koirasuhde on kytköksissä koiranpitoon liittyviin tekijöihin, koiranomistajan asenteisiin, elämäntapaan, terveyskäyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja onnellisuuteen. Koiranomistajuudella on selkeä yhteys paitsi elämäntapaan ja liikunnan määrään myös onnellisuuteen, itsetuntoon, myönteisten tunteiden heräämiseen ja niiden ilmaisuun. Asukkaiden kokemukset kunnan tai kaupungin koiraystävällisyydestä ovat merkittäviä. Koirien omistajiin kannattaa panostaa niin matkailijoina kuin kuntalaisina.
Käänteenaron koirapuiston suunnitteluratkaisut
Käänteenaronpuisto on kaupunkirakenteen sisään jäävä laajahko ja viihtyisä viheralue Kaurialassa, Puhelinkadun ja Eino Leinon kadun välissä. Se on hyvien kulkuyhteyksien päässä, puistoa halkoo Valtatie 3:n alittava kevyen liikenteen yhteys Ojoisilta Kaurialaan. Hieno puistoalue on jäänyt hiukan unohduksiin ja vaille erityistä käyttöä.
Suunniteltaessa uuden koirapuiston sijoittumista otettiin huomioon vaihteleva ja virikkeellinen maasto, riittävä tila aitauksen sijoittamiselle, kaavoitustilanne, saavutettavuus kävellen ja autolla, pysäköintimahdollisuus, liikennemelu ja etäisyys asutuksesta.
Kennelliitto suosittelee, että koirapuiston koko olisi vähintään 3 000 m2 ja se olisi jaettu kahteen erilliseen osastoon, pienille ja suurille. Aitauksen muodon tulisi olla sellainen, että koirat pystyvät väistämään toisiaan; ahtaita kulmauksia ja alle 5 m levyisiä pullonkauloja tulisi välttää. Käänteenarolle esitetään rakennettavaksi kaksi kokonaan toisistaan erillistä aitausta, joiden kummankin koko ylittää Kennelliiton suosituksen. Ratkaisulla halutaan edelleen minimoida kahnauksia isojen ja pienten koirien välillä sekä tarjota mahdollisuus kunnolliseen liikkumiseen. Kummankin aitauksen sisälle suunnitellaan lyhyt polkulenkki ja ulkoiluttajille istuskelupaikka. Pienten koirien teräselementtiaidan korkeus on 1,4 m ja suurten koirien 1,8 m. Minimisuositus aidan korkeudesta on vähintään 1,25 m, mutta kaupungeissa käytetään yleisesti korkeampia aitoja, jotta korkeus olisi riittävä myös runsaslumisina talvina. Aitaukset rakennetaan riittävän etäisyyden päähän nykyisestä kvl-väylästä, jotta puistojen ohittaminen on turvallista ja miellyttävää kaikille.
Aitojen sisäpuolella pintamateriaalina toimii nykyinen metsänpohja. Nykyinen puusto pyritään säilyttämään, mutta harvennetaan siten, että aitaus pystytään rakentamaan. Kaadetuista runkopuista jätetään koirille maapuita ja merkkauskantoja. Risukot siivotaan pois. Molempiin aitauksiin tehdään eteistilallinen sisäänkäynti- sekä erikseen huoltoajoportti. Eteistila eli kaksinkertainen portti välitilalla, helpottaa koirien laskemista irti turvallisesti ja estää koirien karkaamista. Porttien edustat tehdään hyvin tiivistyvästä kivituhkasta tai luonnonsorasta. Alueen yleisvalaistuksen tavoitteena on, että aitaukseen tulija pystyy havaitsemaan, onko alueella ennestään käyttäjiä.
Jätehuoltoa varten aitauksien lähelle sijoitetaan puistoroska-astiat sekajätettä varten ja yhteinen kannellinen syväjäteastia koiranjätöksiä varten. Aitauksen sisälle varataan koirapuiston käyttäjille irtovarusteet (lapiot ja haravat) alueen siistimiseen ja jätösten keräämiseen. Sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaan infotaulu, johon päivitetään mm. koirapuiston säännöt.
Koirapuistokäyttäjien pysäköinti perustuu reunustavien katujen kadunvarsipysäköintiin (Puhelinkadun loppupää, Eino Leinon katu ja Brahenkatu). Puhelinkadulta tehdään nykyisen avo-ojan ylittävä siltayhteys (rumpu) sisemmälle puistoon.
Kaupunkilaisten kuuleminen hankkeessa
Käänteenaron koirapuiston suunnitelmaehdotus on julkisesti nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla ajalla 8.-22.2.2022.
Kaupunkilaisten on mahdollista esittää mielipiteensä suunnitelmaehdotuksesta. Kirjalliset kommentit on toimitettava kaupunkirakenteelle ennen nähtävilläoloajan päättymistä joko kirjeitse osoitteeseen
Hämeenlinnan kaupunki
kaupunkirakenne, infran suunnittelu
Wetterhoffinkatu 2, 2 krs.
PL 84
13101 Hämeenlinna
tai sähköpostilla osoitteeseen kaupunkirakenne@hameenlinna.fi
Nähtävilläoloajan päätyttyä koirapuiston suunnitelma viedään kaupunkirakennelautakunnan käsiteltäväksi ja suunnittelua tarkennetaan toteutussuunnitelmaksi. Koirapuistoa varten kaupunkirakenteen investointibudjetissa on varattu määräraha vuodelle 2022. Rakentaminen pyritään aloittamaan keväällä 2022.
Tasapuolinen ja tarpeen mukainen sijoittuminen
Jatkokehitysajatuksena on koira-aitauksen toteuttaminen sekä itä- että länsipuolelle kantakaupunkia ja jokaiseen pitäjään omansa. Lopputilanteessa Hämeenlinnan alueella olisi 8 kaupungin rakentamaa koira-aitausta. Aikataulua muiden koirapuistojen toteutumiselle ei vielä ole.

