Juomavesi

Talousvesi eli juomavesi

Puhekielessä talousvettä sanotaan juomavedeksi.

Juomavesi saadaan omasta kaivosta tai kunnallisesta vesijohtoverkostosta.

Talousvedeksi määritellään:

  • kaikki vesi, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin riippumatta siitä, toimitetaanko vesi jakeluverkon kautta, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä
  • kaikki vesi, jota elintarvikealan yrityksissä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen
  • talousvetenä ei pidetä pelkästään peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen käytettävää vettä

Talousvettä toimittavan laitoksen on haettava hyväksymistä ennen toiminnan aloittamista tai jos toiminnassa tapahtuu muutos.

Ilmoitusvelvollisuus vedenjakelualueesta (TsL 18 a §) on seuraavissa tapauksissa:

  • toiminnanharjoittajalla, joka ottaa talousvettä omilla laitteilla käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa
  • sellaisella talousvettä toimittavalla laitoksella, jolla ei ole omaa veden tuotantoa tai käsittelyä (jos on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava em. hyväksymistä)
  • yhteisessä käytössä olevan vedenottamon tai vesisäiliön omistajalla, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla yhteensä vähintään 50 henkilön tarpeisiin tai vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa

Näissä tapauksissa ilmoitus vedenjakelualueesta tehdään Ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle -lomakkeella.

Hyvä juomavesi

  • on terveydelle haitatonta
  • siinä ei ole haitallisia pieneliöitä tai loisia
  • siinä ei ole haitallisessa määrin terveydelle vaarallisia aineita
  • on kirkasta, ei sameaa
  • ei ole väriä
  • ei ole makua
  • on muutoinkin käyttötarkoitukseensa sopivaa
  • ei aiheuta haitallista syöpymistä
  • ei aiheuta haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa

Veden laadun on pysyttävä hyvänä käyttöhetkeen saakka. Vedenkäyttäjän tehtäväksi jää huolehtia siitä, että

  • ruuanvalmistuksessa ei käytetä vettä ”kuumalta puolelta”
  • juoksutetaan pois putkessa seisonut vesi, kunnes vesi on kylmää, ennen sen ottamista juotavaksi tai ruoanlaittoon (pienentää putkistomateriaaleista veteen liuenneiden aineiden aiheuttamia terveysriskejä)
  • hanan päässä oleva poresuutin pidetään puhtaana tai tarvittaessa vaihdetaan uuteen
  • kiinteistön vesijohdot ja vedenkäyttölaitteet ovat moitteettomassa kunnossa
  • lämminvesijärjestelmässä veden lämpötila on yli 60 °C
  • veden laatu tutkitutetaan säännöllisesti, jos käytetään oman kaivon vettä
  • uuden putkiston käyttöönottovaiheessa vettä käytetään runsaasti ensimmäisten kuukausien aikana

Lisätietoa:

Kaivosta saadaan pohjavettä

Kunnallisen talousvesiverkoston ulkopuolisilla alueilla juomavesi saadaan kaivosta. Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä kirkasta, raikkaan makuista (oikeastaan mautonta) ja sellaisenaan käyttökelpoista.

Kaivo on yleensä rengaskaivo tai porakaivo. Molempien veden laadussa saattaa ilmetä ongelmia.

Rengaskaivo

  • Huonokuntoiseen rengaskaivoon pääsee pintavesiä ja niiden mukana haitta-aineita tai bakteereja. Tällöin kaivo on desinfioitava, ennen kuin vettä voidaan jälleen käyttää.
  • Kaivon huolto ja kunnostus
  • Harmina voivat olla myös rauta ja mangaani, jotka värjäävät vettä. Suuri mangaanipitoisuus voi aiheuttaa myös terveyshaittoja.
  • Tietoa mangaanista

Porakaivo

  • Porakaivovedessä terveyshaittoja voivat aiheuttaa mangaani, arseeni, fluoridi ja radon. Myös uraanipitoisuus tulisi tietää, ainakin erityisillä riskialueilla.
  • Stuk: Talousveden radioaktiivisuus
  • Uuden porakaivon vesi kannattaa tutkituttaa ennen käyttöönottoa.
  • Pilaantuneen porakaivon pesu ja desinfiointi kannattaa teettää asiantuntevalla urakoitsijalla

Vastuu veden laadusta

Yksityiskaivojen veden laadusta huolehtii kaivon omistaja itse. Oman kaivon rakenne kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja varmistaa, ettei kaivoon pääse pintavesiä läpivientien, kannen tai renkaiden saumakohdista.

Vesi kannattaa myös tutkituttaa säännöllisesti, koska kaikki haitalliset aineet ja mikrobit eivät näy tai maistu. Suositus on kolmen vuoden välein.

Tutkimusta haluava voi kääntyä kaivovesianalyysejä tekevien laboratorioiden puoleen. Jotta analyysitulos olisi mahdollisimman luotettava, tulisi puhtaat näytepullot hakea laboratoriosta. Desinfioinnin jälkeen pitää odottaa ainakin viikko ennen uuden vesinäytteen ottamista.

Terveystarkastajalta saa neuvoja ja opastusta veden laatuun liittyvissä kysymyksissä ja laboratoriotulosten tulkitsemisessa.

Lisätietoa:

Vesijohtoverkoston vesi on säännöllisessä valvonnassa

Juomaveden eli talousveden valvontatutkimusohjelmista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla. Eri kokoisten laitosten veden laadulle on omat erityiset vaatimuksensa.

Valvontatutkimusohjelmissa on määritelty

  • vesilaitoksen omien näytteiden määrä
  • terveystarkastajan ottamien valvontanäytteiden määrä

Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä veden välityksellä leviävät epidemiat.

Valvontatutkimusohjelmia kehitetään ja päivitetään säännöllisesti. Vesilaitokset tarkastetaan vuosittain.

Vesilaitoksen hyväksymishakemus

Vesilaitostoimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin hyväksymishakemukseen on saatu päätös.

Hakemuksen käsittelyaika on noin 3 kk.

Lomake: Hakemus talousvettä toimittavan laitoksen hyväksymiseksi (pdf) 

Vesilaitoshakemuksen käsittelyprosessi:

  1. Hakemus 3 kk ennen aloittamista tai hakemus 30 vrk ennen, jos kyseessä on olennainen muutos
  2. Lausunnot aluehallintovirastolta ja ely-keskukselta
  3. Tarkastukset
  4. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan vastine
  5. Viranhaltijan päätös
  6. Laskutus ja asiakirjojen arkistointi
  7. Toiminnan valvonta

Talousvesiosaaminen

Niiden henkilöiden, jotka työssään voivat vaikuttaa talousveden laatuun, on suoritettava hyväksytysti talousvesiosaamista testaava testi.

Testin läpäissyt saa vesityökortin, jossa erikoistumisalueena on joko vesilaitos tai vesijohtoverkostot.

Osaamistestejä järjestävät testaajat, joiden yhteystiedot ovat Valviran verkkosivuilla, katso Vesityökortti.

Lisätiedot:

Linden Päivi