Työmaavedet
Työmaavesillä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietettä pois lukien työmaakoppien sosiaali- ja saniteettitiloissa syntyvät talousjätevedet. Työmaalla tarkoitetaan rakennus- tai saneeraustyömaita, joita ovat esimerkiksi maanrakennustyömaat, pilaantuneen maan kunnostuskohteet, energiakaivojen poraus, vesi-, kaukolämpö- tms. verkostojen korjaus- ja muutostyöt, kunnossapitotyöt, talonrakennustyömaat, rakennusten purkutyöt sekä rakennusten pohja- ja pihatyöt.
Työmaavedet poikkeavat laadultaan tavanomaisista rakennetun alueen hulevesistä
Työmaavedet sisältävät tavanomaisiin hulevesiin verrattuna moninkertaisen määrän kiintoainetta, ravinteita ja muita haitta-aineita. Ne voivat aiheuttaa vesiympäristössä mm. veden samentumista, vesikasvien kasvun heikkenemistä, rantojen ja pohjien liettymistä sekä kalojen ja mädin tukehtumista. Puutteellisesti käsitelty työmaavesi kuormittaa eliöitä ja voi hävittää kokonaisia eliöyhteisöjä. Lisäksi käsittelemättömät työmaavedet voivat aiheuttaa viemäreiden, kaivojen, pumppaamoiden, ym. rakenteiden liettymistä, tukkeutumista ja syöpymistä sekä jätevesivahinkoja kiinteistöissä.
Hämeenlinnan ja Hattulan työmaavesiohjeessa kerrotaan, miten hankkeissa ja työmailla tulee huomioida työmaavesien johtaminen ja käsittely siten, ettei niistä aiheudu haittaa vesistöille, pienvesille, viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamoille tai kaupunkiympäristölle. Ohje koskee soveltuvin osin kaikkia rakentamis- ja saneeraustyömaita, joilla syntyy poistettavia vesiä. Ohjeen liitteenä on esimerkki pienrakentamisen työmaavesien hallintasuunnitelmasta (liite 1), työmaavesien seurantadokumentti (liite 2) sekä tiivistelmä ohjeesta (liite 3). Ohje ei ole sitova säädös, vaan sillä ohjeistetaan työmaavesien hallinnan hyviä käytäntöjä. Asianmukaisesta työmaavesien käsittelystä on vastuussa rakennushankkeeseen ryhtyvä.
Hämeenlinnan ja Hattulan työmaavesiohje (pdf)
Liite 1 Hallintasuunnitelma, työmaavesiohje (pdf)
Liite 2 Seurantadokumentti työmaakäynnille, työmaavesiohje (pdf)