Lyseon kortteli

Lyseon korttelin kehittäminen on edennyt vaiheittain kohti peruskorjausta ja uudisrakentamista. Viimeisimmät päätökset luovat pohjan hankkeen käynnistymiselle. Hankkeelle on varattu talousarviossa vuosille 2025 – 2028 yhteensä 26,5M€

Vuonna 2025 Lyseon korttelin kehittäminen eteni merkittävästi. Kesällä 2025 myönnettiin määräaikainen lupa poiketa asemakaavasta uudisrakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusalan osalta. Samana vuonna valmistui tarveselvitys, jossa tarkasteltiin päärakennuksen peruskorjausta ja lisärakennuksen korvaavaa uudisrakennusta. Selvitys sisälsi myös vaihtoehdon kaupunginmuseon tilojen sijoittamisesta kortteliin. Kaupunginvaltuusto myönsi talousarviossa määrärahan hankkeen käynnistämiselle, mutta rajasi kaupunginmuseon tilat hankkeen ulkopuolelle.

Lyseon korttelin nykytilanne ja tulevaisuus

Lyseon korttelin nykytilanne juontaa juurensa vuoteen 2017, jolloin Hämeenlinnan lyseon lukio siirtyi väistötiloihin Poltinahon vanhalle yläkoululle. Historiallinen päärakennus jäi tällöin tyhjilleen. Osa Lyseon yläkoulun toiminnoista jatkui korttelin lisärakennuksessa, mutta pääosa siirtyi Verkatehtaan alueelle.

Kaupunki valmistelee Lyseon historiallisen päärakennuksen peruskorjausta sekä kortteliin sijoittuvaa uutta liikunta- ja ruokailurakennusta. Päärakennus palautetaan opetuskäyttöön, ja korttelin uudisrakennus palvelee lukion, Lyseon koulun ja muiden liikuntatilojen käyttäjien tarpeita.

Lyseon rakennushistoria

Hämeenlinnan lyseo aloitti toimintansa 1873. Taustalla oli edellisvuonna annettu hallinnollinen päätös, vuoden 1872 koulujärjestys, joka määräsi, että maahan oli perustettava kaksi täydellistä yliopistoon johtavaa normaalilyseota, suomen- ja ruotsikielinen. Niistä suomenkielinen normaalilyseo päätettiin sijoittaa Hämeenlinnaan. Ensimmäiset koulutilat normaalilyseo sai 1840-luvulla valmistuneesta yläalkeiskoulusta ns. kivikoulusta nykyisen Sibeliuksenkadun varrelta. Seuraavina vuosina koulu toimi vuokratiloissa mm. kaupungin eteläpuolisissa kortteleissa. Koulu siirtyi 1879 nykyiseen Itsenäisyydenpuistoon, silloiseen Seurahuoneen kortteliin, johon korttelin omistanut lehtori Magnus Gadd oli rakennuttanut koululle suuren puurakennuksen, jota laajennettiin vielä 1880.

Omalle koululle oli tarvetta, normaalilyseon oppilasmäärä oli vuonna 1883 jo 300. Koulua suunniteltiin jo 1870-luvulla, mutta lopullisesti koulurakennus saatiin suunniteltua Yleisten rakennusten ylihallituksessa vasta 1885. Rakennustyöt alkoivat 1886, kesken rakennustöiden normaalilyseo päätettiin kuitenkin siirtää vuonna 1887 Helsinkiin. Uuden, normaalilyseoksi suunnitellun rakennuksen seuraavana vuonna saanut koulu jatkoi Hämeenlinnassa klassillisena, suomalaisena lyseona.

Lyseo edustaakin Hämeenlinnan pitkää koulutus- ja sivistysperinnettä. Useille sukupolville se on ollut opiskelun, kasvun ja elämän käännekohtien paikka. Monet tunnetut hämeenlinnalaiset ovat käyneet Lyseota, mikä vahvistaa rakennuksen asemaa koko kaupungin yhteisenä muistina.

Tutustu Lyseon korttelin rakennushistoriaselvitykseen (pdf)

Hankkeen sisältö

Historiallinen päärakennus peruskorjataan opetuskäyttöön. Korjauksessa huomioidaan rakennuksen suojeluarvot, terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys, talotekniikka ja tilojen soveltuminen nykyaikaiseen lukiokoulutukseen.

Korttelin nykyinen lisärakennus ja Janne-sali puretaan osana hanketta. Purku mahdollistaa uuden liikunta- ja ruokailurakennuksen sijoittamisen kortteliin.

Korttelin nykyinen lisärakennus ja Janne-sali on tarkoitus purkaa, ja niiden tilalle suunnitellaan uusi liikunta- ja ruokailurakennus. Uudisrakennus palvelee Lyseon lukion liikunta- ja ruokailutarpeita sekä muita käyttäjiä, kuten Lyseon koulua ja liikuntatilojen iltakäyttäjiä.

Uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan erityisesti liikuntatilojen toimivuus, ruokailun järjestäminen, turvallisuus, esteettömyys, huollettavuus, energiatehokkuus, piha- ja liikennejärjestelyt sekä rakennuksen sovittaminen suojellun päärakennuksen ja keskustakorttelin ympäristöön.

Uudisrakennuksen tarkemmat tilaratkaisut, tekniset ratkaisut ja toteutustapa täsmentyvät kehitysvaiheen aikana.

Hankkeen aikataulu

Tarveselvitys ja hankesuunnittelu 2025 – 2026

Urakan kilpailutus ja urakoitsijavalinta 4 – 7 / 2026

Hankkeen kehitysvaihe 8 / 2026 – 2 / 2027

Rakentamisluvan jättäminen 1 – 3 / 2027

Toteutusvaihe 3 / 2027 – 12 / 2028

Mustajärvi Antti