Lyseon kortteli
Lyseon korttelin kehittäminen on edennyt vaiheittain kohti peruskorjausta ja uudisrakentamista. Viimeisimmät päätökset luovat pohjan hankkeen käynnistymiselle. Hankkeelle on varattu talousarviossa vuosille 2025 – 2028 yhteensä 26,5M€
Vuonna 2025 Lyseon korttelin kehittäminen eteni merkittävästi. Kesällä 2025 myönnettiin määräaikainen lupa poiketa asemakaavasta uudisrakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusalan osalta. Samana vuonna valmistui tarveselvitys, jossa tarkasteltiin päärakennuksen peruskorjausta ja lisärakennuksen korvaavaa uudisrakennusta. Selvitys sisälsi myös vaihtoehdon kaupunginmuseon tilojen sijoittamisesta kortteliin. Kaupunginvaltuusto myönsi talousarviossa määrärahan hankkeen käynnistämiselle, mutta rajasi kaupunginmuseon tilat hankkeen ulkopuolelle.
Lyseon korttelin nykytilanne ja tulevaisuus
Lyseon korttelin nykytilanne juontaa juurensa vuoteen 2017, jolloin Hämeenlinnan lyseon lukio siirtyi väistötiloihin Poltinahon vanhalle yläkoululle. Historiallinen päärakennus jäi tällöin tyhjilleen. Osa Lyseon yläkoulun toiminnoista jatkui korttelin lisärakennuksessa, mutta pääosa siirtyi Verkatehtaan alueelle.
Tulevaisuudessa peruskorjatussa päärakennuksessa on tilat Lyseon lukiolle. Rakennettavassa uudisrakennuksessa on tilat lukiolaisten ja yläkoululaisten liikunnalle sekä Lyseon lukion ruokailulle.
Lyseon rakennushistoria
Hämeenlinnan lyseo aloitti toimintansa 1873. Taustalla oli edellisvuonna annettu hallinnollinen päätös, vuoden 1872 koulujärjestys, joka määräsi, että maahan oli perustettava kaksi täydellistä yliopistoon johtavaa normaalilyseota, suomen- ja ruotsikielinen. Niistä suomenkielinen normaalilyseo päätettiin sijoittaa Hämeenlinnaan. Ensimmäiset koulutilat normaalilyseo sai 1840-luvulla valmistuneesta yläalkeiskoulusta ns. kivikoulusta nykyisen Sibeliuksenkadun varrelta. Seuraavina vuosina koulu toimi vuokratiloissa mm. kaupungin eteläpuolisissa kortteleissa. Koulu siirtyi 1879 nykyiseen Itsenäisyydenpuistoon, silloiseen Seurahuoneen kortteliin, johon korttelin omistanut lehtori Magnus Gadd oli rakennuttanut koululle suuren puurakennuksen, jota laajennettiin vielä 1880.
Omalle koululle oli tarvetta, normaalilyseon oppilasmäärä oli vuonna 1883 jo 300. Koulua suunniteltiin jo 1870-luvulla, mutta lopullisesti koulurakennus saatiin suunniteltua Yleisten rakennusten ylihallituksessa vasta 1885. Rakennustyöt alkoivat 1886, kesken rakennustöiden normaalilyseo päätettiin kuitenkin siirtää vuonna 1887 Helsinkiin. Uuden, normaalilyseoksi suunnitellun rakennuksen seuraavana vuonna saanut koulu jatkoi Hämeenlinnassa klassillisena, suomalaisena lyseona.
Lyseo edustaakin Hämeenlinnan pitkää koulutus- ja sivistysperinnettä. Useille sukupolville se on ollut opiskelun, kasvun ja elämän käännekohtien paikka. Monet tunnetut hämeenlinnalaiset ovat käyneet Lyseota, mikä vahvistaa rakennuksen asemaa koko kaupungin yhteisenä muistina.
Tutustu Lyseon korttelin rakennushistoriaselvitykseen (pdf)
Hankkeen aikataulu
Tarveselvitys ja hankesuunnittelu 2025 – 26
Urakan kilpailutus ja urakoitsijavalinta 4 – 7 / 2026
Hankkeen kehitysvaihe 8 / 2026 – 2 / 2027
Rakentamisluvan jättäminen 1 – 3 / 2027
Toteutusvaihe 3 / 2027 – 12 / 2028
Käyttöönotto 1 / 2029