Esteetön Hämeenlinna
Esteettömyys tarkoittaa fyysisen ja teknologisen ympäristön suunnittelua ja rakentamista sekä palveluiden tuottamista siten, että jokainen yksilö iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja sosiaalisesta, psyykkisestä tai fyysisestä toimintakyvystä riippumatta voi toimia ympäristössä ja käyttää palveluja.
Esteetön toimintaympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Suomessa on noin 400 000 toimintarajoitteista yli 29-vuotiasta henkilöä. Toimintakykyä heikentävät erilaiset syyt esimerkiksi vamma, sairaus tai ikääntyminen. Myös ympäristöllä on suuri merkitys. Ympäristössä voi olla fyysisiä tai asenteellisia esteitä, jotka vaikeuttavat ihmisten toimintaa yhdenvertaisesti yhteiskunnassa.
Esteettömyyttä määrittelevät lait, asetukset, määräykset ja ohjeet mm. maankäyttö- ja rakennuslaki 1999, Suomen rakentamismääräyskokoelma, yhdenvertaisuuslaki 2015 ja EU:n direktiivi sähköisten palveluiden saavutettavuudesta 2016 ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019.
Hämeenlinnan kaupungin kohteet
Hämeenlinnan kaupunki omistaa 235 rakennettua kohdetta, jotka ovat valmistuneet ja joita on peruskorjattu eri aikakausina. Vanhimmat rakennukset, Saaristen koulun puurakennus, Lyseon päärakennuksen vanhin osa, Viipurintien terveysaseman vanhimmat osat ja Raatihuone ovat 1800-luvun lopulta.
Uusimmat ovat vuonna 2020 valmistuneet Ruununmyllyn koulun uudisrakennus ja Katuman päiväkoti.
Osassa vanhoista rakennuksista on tehty korjauksia, joilla ne on muutettu kokonaan tai osittain esteettömiksi. Merkittävä osa Hämeenlinnan kaupungin julkisista rakennuksista on 1950-luvulla valmistuneita kouluja, joiden korjaaminen vastaamaan nykyisiä kriteereitä on merkittävä investointi.
Julkisia rakennuksia koskevat esteettömyysvaatimukset on esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1979 voimaan tulleessa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa F1. Määräystä on uudistettu eri vuosikymmenillä. Esteettömyyskorjaukset ovat laajamittaisia investointeja, ja talousarviossa erikseen nimettyjen investointien esittäminen on kyseisen lautakunnan tehtävä.
Joukkoliikenteen sivulta löydät tietoa kuinka matkustat paikallisliikenteessä pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa ja miten näkövammaiset on huomioitu joukkoliikenteessä.
Tilojen esteettömyyttä kuvataan kohteiden sivuilla, joista on kooste myös tällä sivulla.
Saavutettava viestintä
Viestinnän esteettömyydessä (saavutettavuudessa) kaupunki pyrkii tuottamaan kaiken verkossa olevan sähköisen materiaalin saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.
Kirjallisille dokumenteille tehdään saavutettavuuden helppokäyttöisyystarkistukset, videot tekstitetään ja kuviin sekä videoihin lisätään tekstiselosteet, jotta ne ovat luettavissa myös ruudunlukulaitteilla.
Kaupungin verkkopalveluille tehdään säännöllisesti saavutettavuustarkistukset. Lisää tietoa viestinnän saavutettavuudesta saavutettavuusselosteessa.
Esteettömyysohjelma
Kaupungin johtoryhmä linjasi vuonna 2020, että kaupunki perustaa esteettömyystyöryhmän ja luo yleistasoisen toimintasuunnitelman. Siihen kirjataan tärkeimmät linjaukset, toimenpiteet ja suuntaviivat tulevaisuuden tekemiselle.
Suunnitelma on käsitelty kaupunginhallituksessa 22.2.2021 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.3.2021.
Suunnitelmassa keskitytään kaupungin omiin kiinteistöihin, tiloihin ja ympäristöön sekä kuvataan uudisrakentamisen ja perusparannusten esteettömyyttä koskevat linjaukset. Siinä huomioidaan myös palvelujen ja viestinnän esteettömyys.
Esteettömyystyöryhmän jäsenet:
- Markku Rimpelä, HML kaupunki, työryhmän pj
- Tarja Mikkola HML kaupunki, työryhmän sihteeri
- Pia-Nina Mohr, vammaisneuvosto
- Anja Huostila, vanhusneuvosto, varalla Heikki Karisto
- Pentti Repo, ikäraati
- Janne Parikka, sosiaalihuolto, HML kaupunki
- Tiina Vahtokari, viestintä, HML kaupunki
- Antti Kaukiainen, kaupunkirakenne / tilapalvelut, HML kaupunki
- Minna Aakkula, kaupunkirakenne / liikennesuunnittelu, HML kaupunki
- Päivi Joenmäki, sivistys ja hyvinvointi, HML kaupunki
- Minna Holopainen, Kanta-Hämeen keskussairaala