PALKITTU! Fiksua työtä 2026: Tietoa tieto- ja kuvatietokirjoista, jotta tietäisimme tietomme rajat

Hämeenlinnan pääkirjastolla lasten tieto- ja kuvatietokirjat ovat olleet hankalasti löydettäviä asiakkaan näkökulmasta ja työläitä hyllytettäviä henkilökunnan näkökulmasta. On tärkeää, että aineisto on järjestelty hyllyyn niin, että asiakas saa käsityksen kokoelmasta: jos itselle tarpeellisista ja kiinnostavista aineistoista ei tiedä, niitä ei osaa hakea ja jos niitä ei löydä, niitä ei lainata. Järjestys ja opasteet palvelevat asiakkaita, ja se, miten ne toimivat, vaikuttavat myös kirjaston lainauslukuihin.

Lasten tieto- ja kuvakirjat on järjestetty hyllyyn pääluokittain 0–9. Lähtötilanteessa luokat oli nimetty sisältämiensä pääaiheiden mukaan, ja niistä oli eroteltu alaluokkia tai aiheita asiakkaiden tietotarpeita tai kysyttyjä aiheita ajatellen. Monia kirjoja on kuitenkin vaikeaa sijoittaa yksiselitteisesti. Yhtä haluttua sijaintipaikkaa ei päätetty ja merkitty kirjoihin käyttöönoton yhteydessä, joten henkilökunta joutui tekemään omat arvionsa ja päätöksensä aina kirjoja hyllyttäessä. Kirjastossa työskentelee myös muuta kuin kirjastoalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa, eivätkä kaikki aineistot ole kaikille vakituisesta henkilökunnastakaan yhtä tuttuja.

Tieto- ja kuvatietokirjoja merkittiin pääluokkiin värillisillä teipeillä, mutta ne eivät aina auttaneet tarpeeksi kuvatietokirjojen hyllyttämisessä. Värilliset teipit kuluivat ja haalistuivat, sävyt vaihtelivat, niitä ei ollut kaikissa kirjoissa, eivätkä ne olleet esteettömiä tai asiakasystävällisiä, koska värikooditusta ei opastettu asiakkaille, eikä niitä nähnyt verkkokirjastosta. Kun hyllyttäjät luottivat väriteippeihin, myös värilliset korjausteipit sekä kirjojen väritys aiheuttivat sekaannuksia.

Yhdelle kirjalle saattoi keksiä useita erilaisia sijoituspaikkoja, jotka olivat muiden näkökulmasta enemmän ja vähemmän loogisia. Usein samaa kirjaa oli useassakin paikassa, ja kirjoja etsiessä vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tarkastaminen oli työlästä. Hyllyttäjälle loogiset sijoituspaikat eivät aina vastanneet eri tiedoilla toimivan etsijän loogisia sijaintipaikkoja.

Aloimme pari vuotta sitten miettiä tapaa, jolla kullekin lasten tieto- ja kuvakirjalle merkittäisiin yksiselitteinen oikea sijoituspaikka. Halusimme, että kirjan tarran merkinnät kertovat sen oikean sijoituspaikan niin kuin kaikissa muissakin aineistoissa, ja sama tieto löytyisi myös kirjan tiedoista kirjastojärjestelmässä ja verkkokirjastossa. Pelkkä hyllymerkintöjen tarkentaminen ei riittänyt tekemään järjestyksestä riittävän yksinkertaista vaan kuvatietokirjoihin oli merkittävä myös aihe.

Päätimme, että kaikki tieto- ja kuvakirjat tarroitetaan samalla tavalla, ja päädyimme luomaan kirjastojärjestelmään aiheen mukaiset sijainnit, jollaisia käytetään myös kirjallisuuden genrejen kuten jännityksen merkitsemisessä. Kaikille lasten tieto- ja kuvatietokirjoille valitaan yksi näistä aihesijainneista, ja tieto- ja kuvatietokirjojen hylly jaetaan samoihin aiheisiin. Koska aihesijainnit on merkitty kirjastojärjestelmään, myös asiakkaan on helppo tarkistaa, mistä luokasta kirjan pitäisi löytyä hyllystä ja henkilökunta voi hyllyttää kirjat tarran mukaisesti joutumatta tutustumaan jokaiseen kirjaan.

Tarroitustyö vei monta kuukautta, mutta nyt valtaosassa tieto- ja kuvatietokirjoista on jo uusi aihemerkintä. Muutoksesta on saatu henkilökunnalta paljon hyvää palautetta, koska se nopeuttaa työtä ja antaa varmuutta, kun oman arvion oikeellisuudesta tai päätöksen asiakkaille aiheuttamista mahdollisista ongelmista ei tarvitse enää huolehtia.

Kehittäjät

Katja Malmi, informaatikko
Emmi Kaukua, kirjastovirkailija

Fiksua työtä -blogi esittelee Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden kehittämiä arjen innovaatioita ja onnistumistarinoita.