Turvallisuus syntyy yhdessä – järjestötyöpaja kokosi näkemyksiä turvallisemman Hämeenlinnan rakentamiseksi

Vapaaehtoistoimintaa organisoiville toimijoille suunnattu työpajatilaisuus ”Turvallisuuden kotikaupunki – miten teemme siitä yhdessä totta?” järjestettiin 31.8. Mukana tilaisuudessa oli edustajia muun muassa eri järjestöistä ja yhdistyksistä sekä seurakunnasta. Tilaisuudessa tarkasteltiin kaikkien roolia kokonaisturvallisuuden edistämisessä erityisesti arjen turvallisuuden ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa.

Tilaisuuden avasi strategiajohtaja Markku Rimpelä kuvaten kaupungin strategiaa sekä turvallisuuden edistämisen työtä Hämeenlinnassa. Tämän jälkeen kuultiin puheenvuorot tietokirjailija ja median sekä viestinnän asiantuntija Lilly Korpiolalta sekä kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkiselta. Puheenvuorot paneutuivat erityisesti henkiseen kriisinkestävyyteen sekä omien vaikutusmahdollisuuksien valjastamiseen turvallisuuden tunteen lisäämiseksi.

Yleisöä kuuntelemassa puhujaa Raatihuoneen sisätilassa.
Kuvassa oikealla kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen

Työpajaosuudessa osallistujat pääsivät keskustelemaan omasta roolistaan turvallisuuden teemojen äärellä. Teemat työpajassa olivat Turvallisuuden Hämeenlinna -ohjelman (2026–2030) osa-alueet: Arjen turvallisuus, henkinen kriisinkestävyys sekä turvallisuus elinvoimana. Tämän lisäksi listattiin konkreettisia tekoja turvallisuuden edistämiseksi. Pohdittavia näkökulmia olivat muun muassa, miten yhteisöllisyyttä ja luottamusta voidaan vahvistaa, mikä merkitys on viestinnällä erilaisten kriisien kohdalla, miten tavoitetaan eri väestöryhmiä ja mikä lisää kuntalaisten toimijuutta.

Yhteisöllisyys luo turvallisuutta

Työpajassa tunnistettiin, että henkinen kriisinkestävyys syntyy ennen kaikkea yhteisöllisyydestä, luottamuksesta ja osallisuudesta. Yhteinen tekeminen, vapaaehtoistoiminta, yksinäisyyden ehkäisy sekä mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi vahvistavat yhteisöjen kykyä selviytyä myös häiriö- ja kriisitilanteissa. Työpajan keskeinen viesti olikin, että kaikella yhteistyöllä on suuri merkitys turvallisuuden edistämisen kannalta.

Yhteistyötä on tärkeä tehdä sekä eri järjestöjen välillä että kaupungin toimijoiden kanssa. Työpajassa nostettiin esiin tarve vahvistaa naapurustojen, asukasyhdistysten, kyläyhteisöjen ja muiden paikallisten verkostojen toimintaa. Erityisen tärkeänä nähtiin haavoittuvien ryhmien, kuten ikäihmisten, yksinäisten henkilöiden, muistisairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien tavoittaminen niin arjessa kuin poikkeustilanteissakin.

Erityisesti varautumisen näkökulmasta esiin nostettiin monikanavaisen viestinnän kehittäminen, omatoimisen varautumisen tukeminen sekä tässäkin yhteistyön vahvistaminen kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä.

Työpajassa käyty keskustelu loi hyvää pohjaa yhteistyölle turvallisuuden eteen tehtävästä työstä. Yhteisen kehittämistyön tueksi kootaan jatkossakin toimijoita yhteen ja järjestetään uusia tilaisuuksia, joissa keskustelua jatketaan.

Lisätiedot:

Rimpelä Markku