Varautuminen on kansalaistaito ja yhdessä toimimista

Varautuminen ei tarkoita vain vesikanistereita, säilykepurkkeja ja taskulamppuja. Ne ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan tietoa, taitoja, välittämistä ja yhdessä tekemistä.

Hyvä varautuminen alkaa pienistä arjen kysymyksistä:

• Miten pärjään kotona kolme vuorokautta ilman sähköä tai vettä?
• Löytyykö kotoa ruokaa, lääkkeitä, valaisin ja paristoilla toimiva radio?
• Tiedänkö, mistä saan oikeaa ja luotettavaa tietoa?
• Tiedänkö, miten läheiseni tai naapurini pärjäävät?

Varautuminen on kansalaistaito

Varautuminen kuuluu meille kaikille. Se on kykyä huolehtia itsestä ja läheisistä sekä huomata myös ympärillämme olevat ihmiset.

Jokainen meistä voi joskus tarvita apua, tukea tai vain ystävällisen kysymyksen: ”Miten sinä pärjäät?”

Oma toimintakyky on tärkeä osa varautumista. Kun huolehdimme unesta, ravinnosta, liikkumisesta ja läheisistä ihmisistä, jaksamme paremmin myös silloin, kun tavallinen arki hetkellisesti häiriintyy.
Kaikkea ei tarvitse tietää tai osata valmiiksi. Taitoja voidaan opetella yhdessä.

Yhteisö vahvistaa kriisinkestävyyttä

Olen ylpeä kotikaupungistani Hämeenlinnasta. Kaupunkimme ottaa myös järjestöt ja kaupunkilaiset mukaan kehittämään yhdessä henkistä kriisinkestävyyttä. Se on tärkeä viesti: turvallinen ja kestävä kaupunki ei synny vain suunnitelmista, vaan ihmisistä, yhteistyöstä ja luottamuksesta. Perheet, ystävät, naapurit, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja kaupunki muodostavat Hämeenlinnaan tärkeän turvaverkon. Se syntyy tutuista kasvoista, pienistä teoista ja halusta auttaa.

Pienillä teoilla on merkitystä

Pienikin teko voi merkitä paljon. Oven takana käyminen, lämmin sana, puhelinsoitto tai avun tarjoaminen voi tuoda toiselle turvaa ja hyvää mieltä. Samalla vahvistuu tunne siitä, että kuulumme joukkoon emmekä jää yksin.

Varautuminen ei ala varastosta. Se alkaa ihmisestä, välittämisestä ja lempeästä päätöksestä pitää toisistamme huolta.

Aloitetaan tänään

Kysy läheiseltä tai naapurilta, mitä hänelle kuuluu. Pieni teko voi vahvistaa koko yhteisömme turvallisuutta.

Kirjoittaja: Hanna Heikkilä, varautumiskouluttaja ja syntyperäinen hämeenlinnalainen