Osallisuus asiakirjoissa
Kunnan lakisääteinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sisältyy myös osallisuuden edistäminen. Osallisuus onkin huomioitu mm. kunta,- perusopetus,- varhaiskasvatus- sekä nuorisolaissa. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasten oikeutta osallisuuteen. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osallisuus ja sen edistäminen on myös yksi toiminnan lähtökohdista ja se on huomioitu niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa opetussuunnitelmissa.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen oikeudet neljän yleisperiaatteen mukaan:
- Lasta ei saa syrjiä.
- Lapsen etu pitää ottaa huomioon.
- Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen.
- Lapsen näkemystä pitää kunnioittaa.
Erityisesti Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana niin oikeuksiensa edistämisessä, toteuttamisessa kuin valvonnassakin. Sopimuksen 12 artiklan ensimmäinen kohta edellyttää, että valtiot varmistavat lapsille, jotka kykenevät muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemyksille tulee myös antaa asianmukainen painoarvo lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Osallisuus onkin keskeinen oikeus lapselle, koska ilman osallisuutta lapsi ei kehity täyteen mittaansa.
Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten osallisuus ja näkyvyys yhteiskunnallisena toimijana ohjaavat kaikkea tekemistä. Osallisuus ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä tapahtuu arjen pienissä asioissa. Lapsen näkökulman huomioiminen toteutuu käytännössä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, esimerkiksi keskustelemalla tai havainnoimalla, ja toiminnan dokumentoinnilla tehdään lapsen maailma näkyväksi. Lisäksi voidaan hyödyntää lasten kokouksia ja -raateja, äänestämisiä, haastatteluja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Lapsi osallistuu oppimisympäristönsä rakentamiseen, kehittämiseen ja sen arviointiin.
Kouluissa perusopetussuunnitelma niin ikään ohjaa vahvistamaan jokaisen oppilaan osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.
Osallisuus ja vaikuttaminen näkyvät hämeenlinnalaisten koulujen arjessa, mm. oppilaskuntatoiminnassa, vertaissovittelussa ja kouluruokailun kehittämisessä. Oppilaita ohjataan omien oikeuksiensa tuntemisessa sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen vahvistamisen kautta vaikuttamisen keinona. Oppilashuollossa oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa häntä itseään koskevien asioiden käsittelyyn.
Hämeenlinnan kaupungin Kestävän elämäntavan opinpolku läpäisee varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen. Sen tavoitteena on kasvattaa ja ohjata hämeenlinnalaisia lapsia ja nuoria kestävään ja vastuulliseen elämäntapaan ikätason mukaisesti, vuosi vuodelta osaamista syventäen. Opinpolku tarjoaa perusopetuksen päättäville nuorille hyvät valmiudet jatkaa osaamisen syventämistä toisen asteen opinnoissa ja myöhemmin aikuiselämässään. Opinpolun tavoitteiden toteutumista arvioidaan jokaisen lukuvuoden päätteeksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa sekä huoltajia osallistaen. Koulun arjessa toteutettava demokratiakasvatus on elimellinen osa kestävän elämäntavan opettamista ja omaksumista.
Kulttuuripolku toteuttaa lapsen oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuuripolusta jokainen hämeenlinnalainen lapsi saa monipuolisen kattauksen taide- ja kulttuurikokemuksia varhaiskasvatus- ja koulutiensä aikana. Vuosi vuodelta Kulttuuripolku kasvattaa lapsen kulttuurikompetenssia opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kulttuuripolkua tuottaa Kulttuurikeskus ARX yhdessä paikallisten kulttuurilaitosten kanssa.