KampusKysyy: Keskustakampus Hämeenlinnaan?
Hämeenlinnan kaupunki selvittää yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa mahdollisuutta siirtää Visamäen kampustoiminta Hämeenlinnan keskusta-alueelle. KampusKysyy-kampanjassa tuodaan esille erilaisia näkökulmia kampushankkeesta sekä tutustutaan erilaisiin vaikutuksiin, mitä kampustoiminnalla voi keskustalle olla. Kampanjan aikana haastatellaan asiantuntijoita, paikallisia kaupungin toimijoita sekä tuodaan kaupunkilaisten ääni kuuluviin.
Kuinka yleisiä keskustakampukset ovat? Entä millaisia vaikutuksia korkeakouluilla on kaupunkiin? KampusKysyy-videosarjan ensimmäisessä osassa näihin kysymyksiin vastaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.
”Kun mennään Euroopan historiassa taaksepäin valistuksen aikaan 1700-luvulle ja tarkastellaan, missä yliopistot ja korkeakoulut ovat perinteisesti sijainneet, voidaan havaita niiden valtavan suuri institutionaalinen merkitys”, kertoo Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans, kysyttäessä keskustassa sijaitsevien korkeakoulujen yleisyydestä. Korkeakoulut ovat sijoittuneet aivan kaupungin ytimeen, mikä kertoo arvostuksesta näitä oppilaitoksia kohtaan.
Paljon myöhemmin, moderniin aikaan päästessä, korkeakoulut ovat olleet osa yhteiskunnallista muutosta. Sodan jälkeisenä aikana, 1950- ja -60-luvuilla Suomen kaupungistuessa voimakkaasti, otettiin mallia kaupunkien kehittämiseen muun muassa Yhdysvalloista. Tähän aikaan syntyi kampus-ajattelu – korkeakoulut eivät enää mahtuneet vanhaan historialliseen kaupunkiin, vaan niille etsittiin omat alueensa kaupunkien reuna-alueilta. Nyt suunta on jälleen muuttunut ja vahvasti näkyvissä sellainen keskustahakuisuus uudella tavalla. Siihen liittyy myös Hämeenlinnan HAMK:n keskustelu: kaupunkikeskustoissa halutaan, että nämä arvokkaat oppilaitokset näkyvät.
Keskusteltaessa siitä, miten korkeakoulu vaikuttaa kaupunkiin, luonnollisesti esiin nousee itse rakennus: sen fyysinen ja aineellinen näkyvyys kaupungissa, mikä vaikuttaa suoraan kaupunkikuvaan. Lisäksi suuri muutosmahdollisuus Hämeenlinnan kohdalla liittyy väestörakenteeseen. Keskustassa sijaitseva korkeakoulu toisi mukanaan paljon uusia ihmisiä, niin työntekijöitä kuin nuoria opiskelijoitakin. Palvelutarjonta on myös tekijä, johon keskustassa sijaitseva korkeakoulu vaikuttaa. Nuoret tuovat mukanaan erilaisia tarpeita ja kysyntää, mikä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden uusille palveluille ja tapahtumille.
Konkreettisten vaikutusten lisäksi voidaan puhua myös aineettomista vaikutuksista. Totta kai, jos tuodaan tällainen keskustaoppilaitos tähän, se viestii kaupungista tulevaisuususkoa. Tieteen, osaamisen ja tiedon merkityksen arvostamista, luovuutta, uusia keksintöjä ja innovaatioita. Nämä tekijät ovat arvokkaita esimerkiksi kaupungin brändille – millä tavalla kaupunki näkyy ja millä tavalla se tulee tutuksi. Näillä aineettomilla arvoilla on Staffansin mukaan taipumusta vaikuttaa kokemukseen kaupungista opiskelupaikkana, perheen asuinpaikkana tai työskentelypaikkakuntana. Se, miten opiskeluaikansa viettää, voi jättää pidemmänkin muistijäljen.
Hämeenlinnan kaupungin keskustassa on valtavasti hienoa historiaa, mutta myös tyhjiä tiloja keskeisillä paikoilla. Jos meillä on mahdollisuus tällaiseen piristysruiskeeseen kaupungin keskustassa, niin se on ehdottomasti myönteinen mahdollisuus. Hämeenlinnan tapauksessa Staffans muistuttaa, että kaupungilla on mahdollisuus itse vaikuttaa hankkeeseen. Kaupunki voi päätöksenteolla tehdä vaikuttavia ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, vaikka vaikeasti vaikutettava markkinatilanne hetkellisesti heiluisi. Jo aiemmin mainittuun kaupunkikuvaan liittyen Staffans toivoisi myös rohkeutta pohtia, miten mahdollinen keskustakampus olisi aidosti houkutteleva ja vetovoimainen paikkana. Yliopisto tai korkeakoulu ei ole konttorirakennus, jossa vallitseva toimitila-ajattelu jyrää vanhaa oppilaitoksen ideaa.
HAMK:sta puhuttaessa on hyvä muistaa, että korkeakoulussa opetetaan aloja, joilla on edellytykset rakentaa ympärilleen kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa: bio- ja luonnonvara-alat, muotoilu, tekniikka ja liiketalous sekä sosiaali- ja terveysalat. Tällä kaikella voidaan luoda myös hyvinvoivaa kaupunkia. Osallistuva kampuksen suunnittelu kumppaneiden kanssa voisi siis rikastuttaa myös kaupunkitilaa.
Ei pelkästään se, että saadaan yksittäinen komea arkkitehtuuriratkaisu, vaan myös se, että se liittyy ympäröivään kaupunkitilaan ja rikastuttaa sitä.
Tilaratkaisuissa voisi pohtia korkeakoulutoiminnan näkyvyyttä kaupunkitilassa: voisiko opiskelutiloihin nähdä sisälle esimerkiksi ohi kulkiessa? Tämä tekisi korkeakoulun opetusta ja toimintaa näkyväksi kaupunkiin.Miten mielenkiintoista olisikaan nähdä, mitä koululla opiskelijat tekevät? Opiskelijat ovat meidän tulevaisuus, vielä kaiken lisäksi, toteaa Staffans.
Aiheesta lisää www.hameenlinna.fi/keskustakampus
Artikkelikuva: HAMK