Koululaisten hyvinvointi kehittynyt myönteiseen suuntaan Hämeenlinnassa

Hämeenlinnassa on julkaistu vuoden 2026 lasten ja nuorten hyvinvointikyselyn tulokset. Hyvinvointia seurataan vuosittain osana Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmaa. Peruskouluikäisten hyvinvoinnin seuranta toteutetaan vuorovuosin THL:n kouluterveyskyselyn sekä kaupungin oman kyselyn avulla. Tänä vuonna uutena avauksena pilotoitiin myös esiopetusikäisille suunnattu hyvinvointikysely, joka otetaan jatkossa pysyväksi osaksi seurantaa. 

Kaupungin omassa kyselyssä vastaajina olivat alakoulujen 4.–5.-luokkalaiset sekä yläkoulujen 8.–9.-luokkalaiset. Oppilaat vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana. Vastaajamäärät nousivat edellisvuodesta ja kattavuus oli yläkoululaisilla 70 % ja alakoululaisilla 78 %. 

Tuloksia tarkastellaan viiden hyvinvoinnin osa-alueen kautta: ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus, terveys ja turvallisuus. Kaikki nämä osa-alueet kehittyivät myönteiseen suuntaan. 

Valtaosa nuorista voi hyvin ja kokee kuuluvansa porukkaan, mikä on keskeinen hyvinvoinnin perusta. Alakoululaisista entistä useampi kokee voivansa osallistua koulun asioiden suunnitteluun ja yläkoululaisista lähes 60 % kertoo tietävänsä hyvin oman asuinalueensa harrastusmahdollisuudet, mikä on selkeä parannus aiempaan. Yläkoululaisten nikotiinituotteiden käyttö on hieman vähentynyt, vaikkakin edelleen 8 % kertoo käyttävänsä nikotiinituotteita päivittäin. Alakoulussa aiempaa useampi (39 %) kokee luokan työrauhan hyväksi. 

Yläkoululaisten tuloksissa kehittämiskohteita tunnistetaan erityisesti kouluruokailuun liittyvissä teemoissa. Noin puolet yläkoululaisista kokee, että koululounaalle on varattu riittävästi aikaa ja 77 % arvioi ruokaa olevan tarjolla riittävästi. Alakoululaisten osalta kielteistä kehitystä on puolestaan nähtävissä kouluinnostuksessa sekä riittävän unensaannin kokemuksessa. 

– ”Olen tyytyväinen siihen, että tulokset kokonaisuutena ovat nyt toista vuotta menossa oikeaan suuntaan. Kouluruokailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olisi todella tärkeää, että oppilaat syövät ja liikkuvat hyvin koulupäivän aikana. Kun nämä kaksi peruspilaria yhdistetään 1.8.2026 alkaneeseen koulupäivän aikaiseen mobiililaitekieltoon, on oppilailla hyvät mahdollisuudet keskittyä ja onnistua koulutyössä.” iloitsee perusopetusjohtaja Sisko Huotari. 

Yhteenvetona tulokset osoittavat, että koululaisten hyvinvointi on Hämeenlinnassa pääosin hyvällä tasolla ja kehityssuunta on myönteinen. Samalla kysely tarjoaa arvokasta tietoa siitä, mihin palveluja ja toimintaa tulee jatkossa kohdentaa lasten ja nuorten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. 

Esiopetusikäisten hyvinvointikyselyn pilotointi 

Esiopetusikäisten hyvinvointikyselyn pilotissa saatiin 90 vastausta (vastausprosentti 16). Lapsi ja huoltaja vastasivat yhdessä kyselyyn vapaa-ajalla. 

Tulokset antavat kokonaisuutena myönteisen kuvan esiopetusikäisten hyvinvoinnista. Valtaosa vastaajista (92 %) käy esiopetuksessa mielellään. Lähes kaikilla lapsilla (96 %) on vähintään yksi hyvä ystävä. Kolmannes lapsista kertoo tulleensa joskus kiusatuksi esiopetuksessa, mutta myönteistä on, että 90 % lapsista on kokenut aikuisten puuttuneen tilanteeseen ja auttanut lasta. 

Perhearjen näkökulmasta tulokset ovat myös pääosin kannustavia. Kaikkien vastaajien mukaan lapsi nukkuu riittävästi ja 92 % vastaajista kertoo, että perheessä syödään aina tai usein yhdessä. Lasten vapaa-ajan ruutuajassa on huomattavaa vaihtelua. Vastausten perusteella noin 60 % lapsista ruutuaika jää enintään tuntiin päivässä, kun taas noin 40 % ruutuaikaa kertyy yli tunti päivässä. 

– ”Hienoa, että vihdoin alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnista saadaan tietoa. Kyselyä kehitetään ja tavoite on saada kattava näkökulma esiopetusikäisten lasten arjesta ja tietoa lasten tarpeista lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselyn mukaan kolmannes lapsista oli kokenut kiusaamista. Ilahduttavaa on, että kyselyn mukaan lapsilla on kokemus näissä tilanteissa siitä, että aikuiset ovat läsnä ja auttavat. Kun kyseessä on pieni lapsi, joka harjoittelee kaveritaitoja, on aikuisen tuella iso merkitys.” kommentoi varhaiskasvatusjohtaja Sari Vartiainen. 

Lisätietoja: