Fiksua työtä 2026: Liikettä luokkaan -malli

Perusopetuslain muutos velvoittaa koulut ympäri Suomen järjestämään 1.8.2026 alkaen mm. tauko- ja välituntiliikuntaa. Paikallisissa opetussuunnitelmissa onkin alkanut näkyä jo aiempaa selkeämmin pyrkimys liikkeen lisäämiseen koulupäivään.

Omassa opetuksessaan luokanopettaja Saku Kuparinen on käyttänyt jo vuosia mm. liikettä painottavaa Kehollisen oppimisen -metodia. Myös Alexandra Koulik sekä Noora Omsha vannovat liikkeen ja kehollisuuden nimeen. Olemmekin kehittäneet ja ottaneet käyttöön konseptin liikkeen lisäämiseksi koulupäivään. Olemme nimenneet tämän Liikettä luokkaan -malliksi, joka perustuu kuuteen peruspilariin. Malli on helppo toteuttaa oman opettajan kanssa omassa luokassa luontevana osana päivittäistä koulupitoa. Toki toivotaan, että mahdollisimman moni luokka alkaisi toteuttaa mallia sellaisenaan tai soveltaen. Tämä ei vaadi opettajalta liian suuria ponnisteluja tai ylimääräistä lisätyötä, vaan kyse on matalan kynnyksen mallista, jonka hyödyt ovat merkittäviä.

Olemme huomanneet oppilaiden jaksamisen, opiskeluinnon, koulupositiivisuuden, kehopositiivisuuden ja yhteishengen kasvaneen tämän myötä. Myös huoltajilta on tullut hyvää palautetta. Eivätkä oppilaiden liikunnallisuuden ja liikuntainnostuksen kasvu ole lainkaan hassumpia toteutuneita asioita nekään. Kansanterveyden edistäminen ja terveellisten toimintatapojen omaksuminen alkaa, kuten tunnettua, jo lapsesta.

Liikettä luokkaan -mallin kuusi peruspilaria

1. Aamujooga/aamurutiini:
   • Koulupäivä alkaa aina pienellä hengityksen tahtiin tehdyllä voimistelulla, joka avaa kehoa ja mieltä. Tyypilliset liikkeet ovat rintarankaa ja takaketjua avaavat eteen- ja taaksetaivutukset. Tästä siirrymme syvä-, eli sorsakyykkyyn, joka parantaa ja ylläpitää nilkan, polven, lonkan, lantion ja alaselän liikkuvuutta. Aivan ensiksi olemme kuitenkin hengitelleet seisoma-asennossa rauhassa hetken aikaa.
   • Tämä rutiini rauhoittaa oppilasta ja avaa kehoa, jolloin oppilas on valmiimpi oppimaan.
2. Liiketauot:
   • Joskus koulussa istutaan paikallaan tekemässä tehtäviä pitkiäkin aikoja. Pyrimme välttämään liian pitkään paikallaan istumista. Kun oppilas alkaa näyttää siltä, että keskittyminen herpaantuu, on aika liiketauolle. Tai kun esim. matikan tunnilla oppilas on ahkeroinut pitkään, voi hän tulla pyytämään opelta liiketaukoa. Ope sitten myöntää luvan esim. kentän kiertoon, rappusissa kävelyyn tai muuhun lyhyeen aktiviteettiin. Tauko kestää open mielen mukaan noin 3-5 minuuttia. Tähän joku sanoo, että ei voi päästää oppilasta omin päin, mutta kyllähän oppilas käy omin päin myös vessassa. Myöskin monessa koulussa oppilaat työskentelevät välillä sellaisissa tiloissa, joihin open silmä ei koko aikaa yllä – esimerkiksi ryhmätöitä tehdessä. Pienillä oppilailla tätä pitää tietysti soveltaa, mutta isommilla oppilailla tässä ei liene ongelmaa.
3. Ruokataukoliikunta:
   • Ruuan jälkeen oppilaat voivat opettajan valvonnassa mennä liikuntasaliin liikkumaan vapaasti noin 15 minuutiksi. Luokkiemme kesken suosittuja aktiviteettejä ovat lentopallottelu lentopallolla, jalkapallottelu sisäjalkapallolla, köysissä kiipeily, renkaissa temppuilu, frisbeenheitto, akrobatiatemppuilu, hippa sekä rankkarikisa.
4. Tikkarihaasteet (onnistuneesta suorituksesta palkintona tikkari):
   • Haasteiden tarkoitus on opettaa pitkäjänteisyyttä ja harjoittelua jotain tavoitetta kohti.
   • Luokillamme on käynnissä useita haasteita, joita voi harjoitella välitunneilla ja omalla ajalla kotona. Haasteet liittyvät motoriikkaan, lihaskuntoon, liiketaitoihin, tasapainoon, itsensä voittamiseen jne. Haasteen on oltava tarpeeksi vaikea, jotta kukaan ei onnistu siinä heti, vaan vasta kovan harjoittelun jälkeen – vaikka vasta puolen vuoden päästä.
   • Luokillamme olleita ja nytkin menossa olevia haasteita ovat esimerkiksi leuanveto, jalkapallon pomputtelu, lentopallon pomputtelu, koripallon pomputtelu jalkojen välistä kävellen, yhden jalan kyykky, käsilläkävely, uimalassa vitosesta hyppy itseään satuttamatta, dippi sekä erilaiset kehonhallintaliikkeet (kuten Ipaneman kuningas/kuningatar).
5. Kuukauden tanssiliike luokalle:
   • Joka kuukausi opetetaan luokalle tanssiliike, tunnettu tai open keksimä, jota sitten tanssitaan yhteisesti luokassa ns. ”välipalaliikuntana” aina, kun siltä tuntuu.
6. Koko koulun tanssivälkkä kerran viikossa:
   • Tanssia välkällä ohjaa aina joku tanssittaja. Tässä roolissa voi varsinkin yhtenäiskouluissa toimia ylempien luokkien oppilaatkin. Meillä Jukolassa syksyn tanssivälkkien ohjauksesta ainakin aluksi vastaa ope Alexandra.

Kehittäjät

Saku Kuparinen, Alexandra Koulik ja Noora Omsha, Jukolan koulun opettajat

Fiksua työtä -blogi esittelee Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden kehittämiä arjen innovaatioita ja onnistumistarinoita.