Kansainväliset asukkaat viihtyvät Hämeenlinnassa, mutta työ ja verkostot vievät muualle

Hämeenlinna koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi, mutta työelämän, kielitaidon ja verkostojen puutteet vaikeuttavat pysyvää asettautumista.

Hämeenlinnasta muualle Suomeen muuttaneiden kansainvälisten asukkaiden kokemuksia tarkastellut selvitys osoittaa, että kaupungilla on paljon vahvuuksia kansainvälisten asukkaiden kotipaikkana. Hämeenlinnaa kuvataan turvalliseksi, rauhalliseksi, perheystävälliseksi ja sopivan kokoiseksi kaupungiksi. Luonto, kohtuuhintainen asuminen ja arjen sujuvuus saavat kiitosta.

Vahvuudet eivät kuitenkaan aina muutu pysyväksi kiinnittymiseksi. Selvityksen keskeinen havainto on, että poismuuton taustalla on ennen kaikkea vaikeus löytää uskottavaa polkua työhön, opiskeluun, sosiaalisiin verkostoihin ja omaan tulevaisuuteen.

”Hämeenlinna ei näyttäydy aineiston perusteella torjuvana kaupunkina. Pikemminkin kysymys on siitä, miten kaupungin hyvät arjen edellytykset saadaan yhdistettyä mahdollisuuksiin rakentaa täällä pitkäjänteisesti omaa elämää”, selvityksessä todetaan.

Työllistyminen on pitovoiman avainkysymys

Työllisyys ja toimeentulo nousivat selvityksessä merkittävimmiksi poismuuttoon vaikuttaviksi tekijöiksi. Suuri osa haastatelluista koki, etteivät Hämeenlinnan työmarkkinat vastanneet riittävästi heidän osaamistaan.

Erityisesti suomen kielen vaatimukset vaikeuttivat työnsaantia myös korkeasti koulutetuilla ja kokeneilla osaajilla. Osa haastatelluista kertoi muuttaneensa esimerkiksi Tampereelle tai pääkaupunkiseudulle löydettyään sieltä paremmin omiin taitoihinsa sopivia työmahdollisuuksia.

Työ, verkostot ja kielitaito rakentavat kuulumisen tunnetta

Jos kontakteja ei synny työelämän, opiskelun, harrastusten tai muun toiminnan kautta, arki voi jäädä irralliseksi. Erään vastaajan sanoin: “Täällä on helppo elää, mutta vaikea kuulua.”

Kielitaidon merkitys ulottuu työelämää laajemmalle. Se vaikuttaa myös palvelujen käyttöön, asiointiin ja ihmissuhteiden muodostumiseen. Siksi monikielinen ja selkokielinen viestintä sekä helposti löydettävä tieto palveluista ovat keskeisiä pitovoiman kannalta.

Osa vastaajista kuvasi kannustavia ja myönteisiä kokemuksia kuulumisen tunteesta, mutta aineistossa tuli esiin myös tilanteita, joissa vastaaja oli kokenut vähättelyä, ulossulkemista tai syrjintää esimerkiksi työelämässä, julkisissa tiloissa ja asuntomarkkinoilla. Yksi vastaaja kuvasi: “Vuokranantaja perui asuntonäytön, kun kuuli, että olemme ulkomaalaisia.”

Poismuuttoa lisäävät tekijätPitovoimaa vahvistavat tekijät
Työn puute tai osaamista vastaavan työn puuteTyö- ja koulutuspolut
Korkeat kielivaatimukset ilman riittävää tukeaKielituki osana arkea, työtä ja opiskelua
Verkostojen puute ja yksinäisyysYhteisöllisyys ja kohtaamispaikat
Epäselvät palvelut ja ohjauksen katkoksetSelkeä ja jatkuva palveluohjaus
Epävarmuus tulevaisuudesta paikkakunnallaKuulumisen kokemus ja paikallinen tulevaisuus

Ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia

Selvityksen perusteella merkittävä osa poismuutosta tapahtuu jo suhteellisen lyhyen asumisajan jälkeen. Tämä tekee ensimmäisistä asumisvuosista erityisen tärkeän vaiheen. Kaupungin pitovoimaa voidaan vahvistaa tarjoamalla asukkaille nykyistä selkeämpiä jatkopolkuja työhön, koulutukseen, kieliopintoihin, palveluihin ja yhteisöihin.

Selvityksen pohjalta on laadittu suosituksia muun muassa palvelujen saavutettavuuden, yhteisöllisyyden ja kansainvälisten asukkaiden työllistymisen kehittämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää kaupungin palvelujen sekä työllisyys- ja koulutuspolkujen suunnittelussa.

Selvityksen keskeinen viesti on, että kansainvälisten asukkaiden pitovoima syntyy arjen sujuvuuden lisäksi mahdollisuudesta nähdä Hämeenlinnassa oma tulevaisuus. Kun työ, kielitaito, palvelut ja sosiaaliset verkostot tukevat toisiaan, vahvistuvat myös pysyvän asettautumisen edellytykset. Tavoitteena on, että Hämeenlinna voi olla tulevaisuudessa yhä useammalle paikka, johon on mahdollista jäädä – ja johon myös poismuuttaneet voivat halutessaan palata.

Lisätietoja

Selvitys perustuu Hämeenlinnasta muualle Suomeen muuttaneiden kansainvälisten asukkaiden kysely- ja haastatteluaineistoon. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina ja verkkotapaamisina kaupungin monikielisten työntekijöiden toimesta.

Lue poismuuttoselvitys kokonaisuudessaan: Poismuutosta pitovoimaan – kansainvälisten asukkaiden näkökulma -selvitys (2025)

Lisätiedot: Tanja Tauro, tanja.tauro@hameenlinna.fi / Jerame Tuano, jerame.tuano@hameenlinna.fi