Työtä lukemisen eteen

Istahdimme alas informaatikko Ulla Karilan ja projektikoordinaattori Henna Karvosen kanssa puhumaan lukutaidosta. Karvonen on aloittanut heinäkuussa työt Opetushallituksen rahoittamassa ”Kieli, mieli, lukeminen”-hankkeessa. Karila on tehnyt pitkän uran Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lukutaidon edistämisen parissa. Lukutaitotyön vaatimaa palavaa intoa on annosteltu näille ammattilaisille isolla mitalla.

Kaksi henkilöä istuu järven rannalla lukemassa kirjoja.
Henna Karila ja Ulla Karvonen tekevät työtä lukemisen eteen. 

Sata kertaa Pipsa Possu

Yksi lukutaitotyön keskeisimmistä kohderyhmistä on perhe. Paras edellytys lukijaksi kasvamiselle on vanhempien myönteinen asenne.
– Lukijaa voi kasvatella jo odotusaikana, sillä raskausvatsallekin voi lukea, laulaa tai lorutella, sanoo Karvonen.
– Hedelmällisintä on tehdä lukutaitotyötä vanhempien kanssa ja heidän tukenaan, Karila täydentää.

Lukeminen on läpileikkaava taito. Lisäksi tarinalla voi työstää arjen haasteita ja elämän murrosvaiheita. Ulla Karilalle tuttuja ovat tilanteet, jossa kirjastosta etsitään esimerkiksi perheenlisäystä, hammaslääkäriä tai koulun aloitusta käsittelevää aineistoa.

– Meillä on hitsin hyvä kokoelma. Suosittelu on yksilöllistä lukemisen edistämistä, sitä me teemme joka päivä, Ulla Karila summaa peräten herkkyyttä tarttua hyllyjen välissä lukemisen kannalta otollisiin, joskus ainutkertaisiinkin hetkiin.

Tarinan avulla voi myös hidastaa. Monissa perheissä tuttu tilanne, jossa sama kirja on luettu kymmeniä kertoja, kertoo lapsen tarpeesta nollata päivän tapahtumat. Läpikotaisin tuttu iltasatu toimii kuin meditaatioharjoitus tai iltarukous. Turvallisessa toisteisuudessa tankataan läheisyyttä ja rauhoitetaan kehoa ja mieltä.

Ei tyrkytetä, ei hyysätä

Räätälöityjen suositusten lisäksi tarvitaan vaihtoehtojen runsautta. Luokkaan tuodut kirjakassit houkuttelevat oppilaita pöyhimään. Henna Karvosen havaintojen mukaan isommille oppilaille kerätty aineisto herättää nuoremmissa usein suurta uteliaisuutta.

– Ei kannata tyrkyttää eikä hyysätä, napauttaa kokenut kirjavinkkari Karila. Tarpeeksi kiinnostava aihe saattaa motivoida lukemaan vaikeampaakin tekstiä kuin omalle taitotasolle sopivampi kirja.

Monelle on myös merkityksellistä peilata omaa elämää kirjoihin ja huomata, että tästä on kerrottu:
– Sellaista ei ole tapahtunut, mistä ei olisi kirjoitettu, Ulla Karila jatkaa.

Hämeenlinna. Lukemisen kotikaupunki

Lukutaitotyötä tehdään Hämeenlinnassa suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Monialainen työryhmä on laatinut Hämeenlinnan kaupungin Lukutaito-ohjelman vuosille 2025–2029. Se edistää Kansallisen lukutaitostrategian 2030 suuntaviivojen paikallista toteutumista ja kutsuu mukaan innostumaan, iloitsemaan ja vahvistamaan lukutaitoa sekä kielitietoista oppimisen kulttuuria. 

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käynnissä Kieli, mieli, lukeminen -hanke, joka tukee lukutaito-ohjelman toimenpiteitä ja vahvistaa lukutaitoverkostoa. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa alkaa syksyllä Lukuiloa!-hanke, joka tuo lukemisen ilon lapsiperheiden arkeen.

Vinkit

  1. Älä tyrmää lapsen valitsemaa kirjaa! Auta häntä mieluummin käsittelemään ja ymmärtämään lukemaansa.
  2. Lukemista ei voi aloittaa liian varhain eikä lopettaa liian myöhään. Raskausvatsalle voi jo lukea, mutta niin voi teinillekin.
  3. Suhtaudu lukemiseen kuin lajikokeiluun. Lukemisen ilon voi löytää vielä aikuisenakin ja epäkiinnostavat kirjat saa jättää kesken. Jooga toimii yhdelle, rugby toiselle. Nauti hömpästä. Kokeile tietokirjaa. Älä jarruttele!
  4. Lukeminen on kirjo. Neuleohjeen ymmärtäminen ja virvelin avokelan räjäytyskuvan tulkitseminen on lukemista. Lukutaito on läpileikkaava taito –ja kaikki lukeminen kehittää monipuolisia lukutaitoja!
  5. Tutustu kirjaston mahdollisuuksiin: kirjasto on paikka, kokoelma ja palvelu ja se löytyy myös verkosta.
  6. Hassuttele. Kokeile, miltä tuntuu lukea taskulampun valossa; heitä peitto pöydälle ja lue majassa. Seikkailu syntyy pienestä.
  7. Näytä lukemisen mallia! Lukemisen esikuvat rentoutuvat ja viihtyvät itsekin kirjan parissa.

teksti Jenni Joru
kuva Miika Kangasniemi

Artikkeli on julkaistu Hämeenlinnan asukaslehti Kotikaupunkilaisen numerossa 3/2025. Lue lehti kokonaisuudessaan e-julkaisuna.

Lue lisää Hämeenlinnan lukutaito-ohjelmasta