Vuoropuhelua ja maalaisjärkeä

Intiasta Suomeen vajaa 25 vuotta sitten muuttanut Ranjith Kumar Prabhakaran on tehnyt pitkän uran hoitoalalla ja kuntapolitiikassa. Nyt hän on Suomen ensimmäinen maahanmuuttajataustainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Prabhakaran ei jäänyt kotiin nyhjäämään, kun hän muutti Suomeen vuonna 2001.
– Liityin heti setlementtiyhdistykseen. Olen aina lähtenyt kotoa ja tavannut ihmisiä. Suomessa yhteisöllisyys liittyy vahvasti yhdistysten toimintaan. Meillä Aasiassa se liittyy enemmän esimerkiksi perheeseen ja naapurustoon.

Suomeen Prabhakaranin toi rakkaus.
– Minä rakastuin minun vaimoon. Minulla oli hyvä elämä Intiassa, ja kaikki meni eteenpäin, mutta 1999 tapasin siellä Minnan, ja parin vuoden päästä muutettiin Hämeenlinnaan, kukkakauppaa vastapäätä Kaurialan lukion viereen.

Intiassa Prabhakaran oli toiminut myyntiedustajana, mutta Suomessa alkoi uusi ura hoitoalalla.
– Monet maahanmuuttajataustaiset kyselivät, että miksi menet naisten töihin. Minä sanoin, että mitä naisten työtä? Ei se auta sinua, jos ensin opiskelet, ja istut sitten kotona. Jos pääsen töihin, niin pystyn rakentamaan elämää, ostamaan asunnon, auton ja tällaisia perusasioita. Olen todella tyytyväinen siitä päätöksestä.

Pelkkä perusasioiden mahdollistuminen ei Prabhakarania kuitenkaan hoitoalalle vienyt.
– Tykkään auttaa toista ihmistä. Oikeasti rakastan kaikenlaisia ihmisiä. Ajattelen, että minä olen terve ja minulla on kaikki edellytykset, mitä kaikilla muilla ei ole. Ei tämä yhteiskunta pyöri, jos me terveet ajattelemme vain itseämme.

Krikettikerhosta kaupunginvaltuustoon

Sairaanhoitajana Prabhakaran on työskennellyt suurimmaksi osaksi ikäihmisten parissa. Ikäihmisten arvoa hän on korostanut myös poliittisella urallaan.

– Ikäihmiset ovat meidän voimavaramme Hämeenlinnassa. Meillä on heiltä paljon opittavaa. Heillä on kokemusta elämän hyvistä ja huonoista ajoista.

Yhteiskunnallisista asioista Prabhakaran kiinnostui jo varhain.
– Olin kouluikäisenä järjestämässä kaikenlaisia yhteisöllisyyden edistämisen asioita. Meillä oli krikettikerho, jalkapallokerho ja monia muita. 16-vuotiaina järjestettiin krikettiturnaus, joka oli menestys. Opin silloin paljon asioiden organisoimisesta.

Varhain omaksutusta organisointikyvystä on varmasti hyötyä Prabhakaranin nykyisessä työssä kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
– On paljon tapaamisia, neuvotteluja, asioiden ennakkovalmisteluja. Sitten on eri puolueiden porukoiden kanssa keskustelua, ja asioiden viemistä johtoryhmille. Eli poliittista johtajuutta ja toisaalta viestinvälittäjänä toimimista.

Prabhakaran kertoo haluavansa tuoda johtamiseen inhimillisyyttä ja maalaisjärkeä.
– Lisätään vuoropuhelua. Sillä tavalla syntyy sopu ja ymmärretään toisiamme. Jos me ei puhuta esimerkiksi muiden puolueiden kanssa, silloin me vain kuvittelemme mitä he ajattelevat.

Kohti unelmia

Prabhakaranin poliittinen ura Hämeenlinnassa alkoi vuonna 2008.
– Satu Taiveaho oli ehdokkaana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon, mutta viimeisenä päivänä hän päätti vetää ehdokkuutensa pois. Opettajani oli vinkannut minusta joillekin ihmisille. He tulivat käymään ja minä allekirjoitin tarvittavat paperit. Se oli viimeinen päivä, viime hetkellä.

Seitsemäntoista vuotta myöhemmin Prabhakaran on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tähtäin on vieläkin korkeammalla.
– Unelmana on, että pääsisin joskus kansanedustajaksi, mutta se ei ole niin helppoa Hämeestä. Uskon kuitenkin, että jos tämä sama noste jatkuu, niin kyllä minäkin jonain päivänä olen siellä.

teksti: Ossi Nyström

Artikkeli on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin asukaslehti Kotikaupunkilaisen numerossa 3/2025. Lue lehti kokonaan e-julkaisuna.