Hämeenlinnan tunnus 1.1.2016 alkaen

Hämeenlinnan tunnus uudistettiin vuoden 2016 alussa. Tunnuksessa on linna, joka on ensimmäinen spontaani mielikuva Hämeenlinnasta puhuttaessa. 

Linna on hallinnut kaupunkikuvaa siitä alkaen, kun Birger Jaarli teki kaupunkiin ristiretken 1200-luvun lopulla. Tunnuksesta välittyy pitkä historia ja vakaus. Avoin portti viestii hämäläisestä vieraanvaraisuudestamme ja toivottaa tervetulleeksi.

Hämeenlinnan markkinointilogot ja ohjeet logon käyttöön
ovat http://hameenlinnabrandi.fi/ -sivustolla.

Tunnusta koskevat tiedustelut viestinta@hameenlinna.fi

Ihan lähellä - Hämeenlinna

Juhlavuosien 2014-2017 markkinointitunnukset

Hämeenlinnassa vietetään neljää juhlavuotta peräkkäin: vuonna 2014 juhlittiin 375-vuotiasta Hämeenlinnaa, vuonna 2015 Sibeliuksen syntmän 150-vuotisjuhlaa, vuonna 2016 Luontoa ja vettä teemavuotena ja vuonna 2017 juhlitaan 100-vuotiasta Suomea.

Juhlavuosista ja niiden markkinointitunnuksista on lisää tietoa juhlavuosi-sivustolla.

Kaupungin vaakuna

Käytössä oleva vaakuna

Gustaf von Numers, 1956
Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot.
Vaakunan käyttöoikeutta anotaan vapaamuotoisella hakemuksella kaupunginjohtajalta.

Luvan myöntämisen perusteet:

  • Hämeenlinnan kaupungin alueella toimiva yhteisö
  • vaakunan alkuperäinen, heraldinen muoto on säilytettävä
  • vaakunaa käytetään kunnioittavasti ja hyvään, eettisesti kestävään tarkoitukseen
  • hakemuksen käsitellään tapauskohtaisesti 

Vanha vaakuna

Vaakuna 1800-luvulta

Hämeenlinnan kaupunki on perustettu 1639 ja sille on joskus 1600-1700-luvun vaihteessa, ehkä 1700-luvun puolella syntynyt sineteissä käytetty vaakuna; tosin esimerkiksi kaupungin tärkeimmän tulonlähteen ns. pikkutullin sinetissä oli 1739 pelkästään kruunu.

Tarkka syntyaika ei siis ole tiedossa. Värillisiä ja siten määriteltäviä muotoja tunnetaan vasta 1800-luvulta. Tuolloin vaakunakäytäntö oli värien ja täsmällisten muotojen osalta vaihtelevaa, mutta symbolit pysyviä.

Vaakunassa on hopeaisella pohjalla kultainen aurinko, punainen linna ja sininen virta. 1800-luvulla vaakuna oli vaihtelevasti kruunattu tai kartussin muotoinen. Tämä varhaisin vaakuna oli, kuten yllä kerrotusta selviää, käytössä jostain 1600-1700-luvun vaihteesta vuoteen 1956, siis Ruotsin vallan ajasta (1150; Hämeessä n. 1230-1809) yli Venäjään kuluneen autonomisen suuriruhtinaskunnan (1809-1917) ajan pitkälle Suomen itsenäisyyden aikaan (1917 lähtien). 

Vuonna 1956 taiteilija Gustaf v. Nummers muotoili kaupungille uuden vaakunan, joka vahvistettiin 21.9.1956. Uudelleen muotoilun syynä lienee ollut 1950-luvun painotekniikan vaikeus toteuttaa vanhaa vaakunaa ja ajankohdan yleinen kunnallisvaakunoiden uusimismuoti. Kaupungin vaakunaa käytetään vain virallisissa yhteyksissä.

Punainen ja valkoinen/heraldinen hopea tunnetaan 1800-luvulta Hämeen maakunnan tunnusvärinä, värit ovat ilmeisesti peräisin maakunnan vaakunasta ja niitä on käytetty ylioppilasosakuntien tunnusväreinä, poikkeuksena maakuntaväristä on ollut v. 1839 annettu virkapukuasetus, jossa Hämeen läänin virkapukuihin on määritelty tunnusväriksi oranssi.

Asiasanat: vaakuna
Viimeksi muokattu: 12.5.2016