”Aapiskukko” Seminaarin koulussa perjantaisin

Luokanopettaja Mari Orkolan luokassa Seminaarin koulussa on perjantaisin opetuksessa mukana aito kukko, ei pelkkä aapiskukko.

”Kun muutimme maalle, silloinen alkuopetusluokkani eli vahvasti hengessä mukana. Ei olisi tullut kuulonkaan, että meidän ensimmäinen tipu ei olisi tullut kouluun. Totta kai se tuli! Rehtorin suostumuksella toki,” kertoo Mari Orkola.

Kukkopojasta kasvoi vuosien varrella niin rauhallinen ja luotettava kaveri, että sitä on Orkolan mukaan luontevaa pitää mukana vielä ikämiehenäkin. Jouluaattona Orkolan perheeseen kuoriutui Manteli-Tipu, joka on myös käynyt koulussa. Tipu ja kukko vuorottelevat Kukkopojan kanssa.

”Perjantai on minulla lyhyt työpäivä, joten se on otollinen päivä näille siivekkäille ystäville. Manteli jatkanee Kukkopojan työtä sitten, kun Kukkopoika ei enää jaksa. Ainakin se on nyt jo hyvin tottunut uusiin ystäviinsä,” kertoo Orkola.

Mari Orkola ja kukko matkalla kouluun.

Mari Orkola ja Kukkopoika matkalla kouluun.

Oppitunnit sujuvat rauhaisasti ja oppilaat huokuvat onnea

Koulumatkat Rengosta Seminaarin koululle kukkopoika istuu Orkolan vieressä autossa hätkähtämättä. Jos on vielä hämärää, se nukkuu. Jos on valoisaa, se tarkkailee lintuja ja varoittaa minua niistä. Tipu kulkee takin sisällä ja kuulemma vastaa, kun sille juttelee.

Tunneilla kukkopoika on äärimmäisen rauhallinen ja rakastaa sylissä nukkumista. Tipu on vilkas ja utelias. Se kipittää pulpetilta toiselle ja osallistuu kaikkeen. Eniten se tykkää koodaamisesta ja satujen kirjoittamisesta tietokoneella.

”Oppilaat rakastavat molempia. Parasta on se kun näkee, että molemmat huokuvat onnea, niin siivekäs ystävä kuin lapsikin,” Orkola kertoo luokastaan.

Mari Orkolan tipu Seminaarin koulussa pulpetilla juomassa vettä.

Manteli-Tipukin on jo alkanut oppia olemaan luokassa. Tässä tarjolla juomavettä kelpo kipollinen.