Siirry sisältöön
  • In English
  • På Svenska
  • Myintegration.fi
  • Asiointi
  • Yhteystiedot
  • Anna palautetta
Hämeenlinnan kaupungin logo
  • Asuminen ja
    ympäristö
    • Asuminen
      • Muuttaisitko Hämeenlinnaan?
      • Tervetuloa Hämeenlinnaan!
      • Asemanranta
      • Asumisneuvonta
      • Asumisoikeusasunnot
      • Asumisterveys
      • Energia
      • Jätehuolto
      • Kaupunkikehityshankkeet
      • Kesäasukas
      • Vapaat tontit
      • Vireät pitäjät ja kylät
      • Vesihuolto
      • Vuokra-asunnot
      • Yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto
    • Eläimet
      • Eläinlääkärit
      • Lemmikkieläimet
      • Luonnoneläimet
      • Löytöeläimet ja eläinsuojelu
      • Tuotantoeläimet
    • Joukkoliikenne
    • Kaavoitus
      • Lainvoimaiset asemakaavat
      • Muut suunnitelmat ja selvitykset
      • Keskustavisio 2040
      • Pysäköintiselvitykset
      • Ranta-alueiden rakentaminen
      • Vireillä olevat asemakaavat
      • Yleiskaavoitus
      • Yleiskaava 2035
    • Kadut ja liikenne
      • Kartat
      • Infran rakentaminen
      • Jalankulku ja pyöräily
      • Katu- ja tapahtumaluvat
      • Katujen kunnossapito
      • Katusuunnittelu
      • Liikenteen suunnittelu
      • Liikenneturvallisuus
      • Maan ja lumen vastaanotto
      • Moreenin eritasoliittymä
      • Pysäköinti
      • Ulkovalaistus
      • Yksityistiet
    • Puistot ja metsät
      • Kansallinen kaupunkipuisto
      • Kaupungin metsät
      • Kaupunkiviljely ja siirtolapuutarhat
      • Koirapuistot ja uittopaikat
      • Leikkipaikat
      • Puistojen esittely
      • Puistojen rakentaminen ja kunnossapito
      • Puistojen suunnittelu
      • Vapaaehtoistyö puistoissa
    • Tontit ja rakentaminen
      • Kaupungin omat talonrakennushankkeet
      • Konsernin rakennushankkeet
      • Kiinteistön muodostaminen
      • Maaomaisuuden hallinta
      • Maaston ja rakentamisen mittaukset
      • Osoitteet
      • Rakentajan opas
      • Rakennusvalvonta
      • Vapaat tontit
    • Ympäristö
      • Kestävä kehitys
      • Ympäristön- ja luonnonsuojelu
      • Ympäristön tilan seuranta
      • Ympäristöterveys, luvat ja ohjeet
      • Ympäristövalvonta, luvat ja ohjeet
  • Koulut ja
    varhaiskasvatus
    • Esiopetus
      • Esiopetuspaikat
      • Esiopetukseen ilmoittautuminen
      • Esiopetussuunnitelma
      • Opiskeluhuolto
    • Nuorisopalvelut
      • Etsivä nuorisotyö
      • Yhteisöllinen nuorisotyö
      • Nuorisovaltuusto
      • Ohjaamo Stage
      • Opiskelijan Hämpton
      • Nuorisopalvelujen yhteystiedot
    • Perusopetus
      • Airo ja Wilma
      • Aamu- ja iltapäivätoiminta
      • Harrasta ja voi hyvin
      • Koulumatkat ja koulukuljetus
      • Koulupaikan hakeminen
      • Kouluruokailu ja ruokalistat
      • Lukuvuosi ja loma-ajat
      • Oman äidinkielen opetus
      • Opetussuunnitelma
      • Oppimisen tukeminen
      • Peruskoulut
      • Tapaturmat koulussa
    • Varhaiskasvatus
      • Asioi sähköisesti
      • Asiakasmaksu
      • Avoin kerho- ja kahvilatoiminta
      • Kasvun ja oppimisen tuki
      • Loma- ja päivystysajat
      • Päikky-varhaiskasvatusjärjestelmä
      • Päiväkodit
      • Tapaturmat varhaiskasvatuksessa
      • Varhaiskasvatuksessa aloittaminen
      • Varhaiskasvatussuunnitelma
      • Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta
      • Yksityinen varhaiskasvatus
    • Lapsiystävällinen kaupunki
      • Lapsiystävällinen Hämeenlinna
      • Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmatyö
      • Lapsen oikeudet
      • Lapsen oikeuksien viikko
      • Vauvan päivä
      • Tarinoita lapsiystävällisestä Hämeenlinnasta
      • Vaikuttamisen polku
      • Usein kysyttyä lapsiystävällisestä kaupungista
  • Hyvinvointi ja
    liikunta
    • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
      • Ehkäisevä päihdetyö
      • Lähellä-palvelu
      • Puistoruokailu
      • Sohvalta liikkeelle -hanke
      • Vapaaehtoiskeskus Pysäkki
    • Ikääntyvien aktiivinen arki
      • Ikääntyvien asumisneuvonta
      • Liikunnanohjaus
      • Senioriliikuntakortti
      • Esteettömiä retkeily- ja matkailukohteita
      • Ulkoilu ja retkeily
    • Kaikkien Hämeenlinna
      • Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
      • Kaikkien Hämeenlinna -suunnitelman toteuttaminen
      • Esteetön Hämeenlinna
      • Lapsiystävällinen kaupunki
      • Me puhumme teoin – rasisminvastainen kampanja
      • Sateenkaariystävällinen Hämeenlinna
      • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Liikunta ja ulkoilu
      • Ahveniston moottorirata
      • Golf
      • Hiihtoladut
      • Jäähallit ja luistelukentät
      • Kalastus
      • Keilahallit
      • Kuntosalit
      • Liikuntahallit ja salit
      • Liikuntaneuvonta
      • Liikuntapaikat
      • Liikunnanohjaus
      • Matonpesupaikat
      • Mökit, laavut ja saunat
      • Uimahallit, rannat ja avantouinti
      • Ulkoilureitit, luontopolut ja pyöräily
      • Ulkoilu ja retkeily
      • Vesireitit ja veneily
  • Kulttuuri ja
    kirjasto
    • Avustukset ja palkinnot
      • Järjestöavustukset
      • Minipilotit
      • Palkinnot
    • Kirjasto
      • Asiakkaana kirjastossa
      • Kirjastojen varattavat tilat
      • Kirjastojen aukioloajat
      • Omatoimikirjastot
    • Konsertti- ja keikkapaikat
    • Lasten ja nuorten kulttuuri
      • Aimokoulu
      • Kulttuurikeskus ARX
      • Nuorisokulttuuri – HÄX
      • Hämeenlinnan teatterin esityksiä lapsille
      • Lasten taidefestivaali Hippalot
      • Miniteatteri
      • Sibelius-opisto
    • Museot, galleriat ja kuvataide
      • Hämeen linna
      • Hämeenlinnan kaupunginmuseo
      • Hämeenlinnan taidemuseo
      • Iittalan lasimuseo
      • Kantolan muraali
      • Museo Militaria
      • Naivistit Iittalassa
      • Vankila
      • Kaupungin museoiden vuosikortti
    • Sibelius
      • Aulangon ulkoilualue ja Sibeliuksen metsä
      • Sibeliuksen syntymäkoti
      • Sibeliuksenpuisto
    • Tapahtumakalenteri
      • Hämeenlinnan teatterin esityskalenteri
      • Hämeenlinnan museon tapahtumat
      • Hämeenlinnan Taidemuseon tapahtumat
      • Hämeen Menoinfo
      • HPK Sarjaohjelma
      • Kirjaston tapahtumakalenteri
      • Verkatehtaan tapahtumakalenteri
    • Teatterit
      • Hämeenlinnan teatteri
      • Eräs Teatteri
      • Hämeenlinnan Uusi kesäteatteri
      • Kuninkaallinen Nukketeatteri
    • Vanajaveden opisto
    • Yhdistykset ja seurat
  • Matkailu ja
    tapahtumat
    • Saapuminen Hämeenlinnaan
    • Ajankohtaista
    • Lapsiperheille
    • Tapahtumien Hämeenlinna
    • Näe ja Koe Hämeenlinnassa
      • Top 10 nähtävyydet Hämeenlinnassa
      • Olympiahenkeä ja ulkoilua Ahvenistolla
      • Luontoelämysten Aulanko
      • Iittala – lasia, taidetta, kulttuuria
      • Kaikki nähtävyydet
        • Elämyksiä paikallisten kanssa
        • Galleriat
        • Golf
        • Keilahallit
        • Kirkot
        • Kylpylä
        • Linnat
        • Luontopalvelut
        • Museot
        • Muut käyntikohteet
        • Ratsastustallit
        • Seikkailu- ja perhepuistot
        • Sisävesiristeilyt
        • Teatterit
    • Majoitu Hämeenlinnassa
      • Kaikki majoituskohteet
        • B&B ja huoneistohotellit
        • Hotellit
        • Kartano- ja maaseutukohteet
        • Leirintäalueet
        • Mökit
    • Syö ja juo Hämeenlinnassa
      • Kaikki kahvilat ja ravintolat
        • Kahvilat
        • Lounasravintolat
        • Ruokaravintolat
        • Tilausravintolat
        • Yöelämä
    • Ostokset Hämeenlinnassa
      • Kaikki ostoskohteet
        • Antiikkiliikkeet ja kirpputorit
        • Erikoisliikkeet
        • Kauppakeskukset
        • Tehtaanmyymälät
        • Torit ja suoramyyntitilat
    • Ryhmille
    • Järjestä kokous, kongressi tai yleisötilaisuus
      • Kaikki kokous- ja tapahtumapaikat
        • Areenat
        • Erikoiskohteet
        • Hotellikokoukset
        • Kartanokokoukset
        • Kongressikeskus
        • Linnakokoukset
        • Maaseutukohteet
        • Kantolan tapahtumapuisto
        • Tapahtumapuistot
    • Ota yhteyttä
  • Työ ja
    elinvoima
    • Elinvoima
      • Hämeenlinnalaiset identiteetit
      • Keskustakampus
      • Keskustavisio 2040
      • Tapahtumien ja matkailun Hämeenlinna
      • Tervetuloa hämeenlinnalaiseksi
    • Kotoutumisen edistäminen
      • Tervetuloa kuntalaiseksi
      • Myintegration.fi-verkkopalvelu
      • Kansainvälinen palveluneuvonta
      • Nopeasti töihin – kielitietoinen kotoutumisvalmennus
    • Maaseutu mahdollisuutena
      • Lomituspalvelut
      • Maaseutupalvelun yksikkö Häme
    • Opiskelijan Hämpton
    • Työllisyyspalvelut
      • Kaikukortti
      • TyöHämeen työllisyys- ja yrityspalvelut
      • Tet-paikat nuorille
      • Työnantajille ja palveluntuottajille
      • Työllistymistä edistävät monialaiset palvelut
      • Työllistämisen setelit
      • Työllisyyshankkeet
      • Työllisyyspalvelun yhteystiedot
    • Sijoita yrityksesi Hämeenlinnaan
      • Hämeenlinnan vapaat toimitilat ja yritystontit
      • Liiketoiminta alkuun
      • Linnan Business Turnajaiset
      • MORE uuden ajan yritysalue
      • Osaavaa työvoimaa
      • PARKKI Business Park
      • Suomen kasvukäytävä
      • Yrityspalvelut
    • Töihin Hämeenlinnan kaupungille
      • Työllistymisen polut Hämeenlinnan kaupungille
  • Hallinto ja
    talous
    • Avustukset ja palkinnot
      • Järjestöavustukset
      • Minipilotit
      • Palkinnot
      • Perintövarat
      • Tapahtuma- ja markkinointiyhteistyö
      • Yksityistieavustukset
    • Neuvonta ja asiointi
      • Asiakaspalvelunumerot ja palvelupisteet
      • Sähköiset palvelut
      • Kaupunginarkisto
      • Kirjasto-palvelupisteet
      • Muutoksenhaku ja oikaisuvaatimus
      • Palvelupiste Kastelli
      • Tutkimus- ja opinnäyteluvat
    • Organisaatio
      • Kaupungin johto ja toimialat
      • Kaupunkikonserni ja omistajaohjaus
      • Kaupungin toimitilat
      • Töihin Hämeenlinnan kaupungille
      • Kaikkien Hämeenlinna
      • Turvallisuus ja varautuminen
    • Osallistu ja vaikuta
      • Erätauko-keskustelut
      • Kuntalaistilaisuudet
      • Kuntalais- ja valtuustoaloite
      • Kyselyt
      • Osallistava budjetointi
      • Palaute
      • Alue- ja kuntavaalit 2025
      • Vaikuttajaraadit
      • Vaikuttamisen polku
    • Päätöksenteko
      • Esityslistat, pöytäkirjat, kuulutukset ja viranhaltijapäätökset
      • Kaupungin johto ja toimialat
      • Kaupunginhallitus
      • Kaupunginvaltuusto
      • Lautakunnat
      • Luottamushenkilölle
      • Neuvostot
      • Sidonnaisuusrekisteri
      • Sääntökokoelma
    • Strategia ja tietojohtaminen
      • Hankkeet
      • Hämeenlinnalaiset identiteetit
      • Kestävä kehitys
      • Tapahtumien ja matkailun Hämeenlinna
    • Talous ja hankinnat
      • Avoin data
      • Hankinnat
      • Laskutus- ja verkkolaskuosoite
      • Talousarvio ja tilinpäätös
      • Tarkastustoimi
    • Tietoa Hämeenlinnasta
      • Digitalisaatio
      • Kartat
      • Tietosuoja ja oikeudet
      • Tilastotietoa
      • Viestintä ja markkinointi
      • Ystävyyskaupungit
Suosituimmat sivut
  • Kirjasto-palvelupisteet
  • Lukuvuosi ja loma-ajat
  • Rakennusvalvonta
  • Tapahtumakalenteri
  • Uimahallit, rannat ja avantouinti
  • Uusi kotikaupunkisi
  • Vireät pitäjät ja kylät
  • Yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto
  • Tapahtumien Hämeenlinna
    • Hämeenlinnan tapahtumavuosi 2025
  • Saapuminen Hämeenlinnaan
  • Ajankohtaista
    • Opastetut kävelykierrokset Hämeenlinnassa
    • Teatterin taikaa Hämeenlinnassa
    • Lasin reitti – retkiehdotus matkailijoille
    • Sisävesiristeilyt Hämeenlinnassa
    • Aikuisten loma Hämeenlinnassa
    • Virkisty vesillä Hämeenlinnassa
    • Taidetärpit Hämeenlinnassa
    • Koirakaverin kanssa Hämeenlinnaan
      • Neljän tassun retkikohteet Hämeenlinnassa
  • Lapsiperheille
    • 10 vinkkiä lapsiperheen päiväretkeen Hämeenlinnassa
    • Bäällisteltävää
  • Näe ja Koe Hämeenlinnassa
    • Sibeliuksen jalanjäljillä
    • Top 10 nähtävyydet Hämeenlinnassa
    • Mystinen Hämeenlinna
      • Osa 1. Sigfrid Antinpoika kohottaa Ukon maljan
      • Osa 3. Harjutie vie toiseen todellisuuteen
      • Painutaan hiiteen! – Hämeenlinnan pyhät paikat
      • Osa 4. Ukkosenjumalan monet kasvot
      • Osa 5. Hiidenhoilosta Kapakanmäelle
      • Osa 6. Kadonneiden käräjäkivien arvoitus
      • Osa 7. Pyhistä paikoista helvetillisiksi hiisiksi
      • Osa 2. Hiisivuori ja Hauhon huikkapaikat
      • Kummitusten Hämeenlinna
      • Hyytävä Halloween Hämeenlinnassa
    • Rakastuisitko Hämeenlinnassa?
    • Veneilijöiden Vanajavesi
    • Liikuttavat luontokohteet
      • 4 x parhaat retkeilykohteet Hämeenlinnassa!
      • Lumoudu maisemista Hämeenlinnan pyöräilyreiteillä
      • Mielenrauhaa melontaretkellä Hämeenlinnassa
    • Nuku yö ulkona Hämeenlinnassa
    • Olympiahenkeä ja ulkoilua Ahvenistolla
    • Luontoelämysten Aulanko
    • Lumoudu lasista Iittalassa
    • Nähtävyyksiä Linnanniemellä
    • Museoiden Hämeenlinna
    • Tiilaakso – neljä golfkenttää 15 minuutin säteellä
    • Rantareitti on keskustan sydän
    • Kauneimmat kivikirkot löytyvät Hämeenlinnasta
    • Maaseutumatkailijan parhaat vinkit Hämeenlinnaan
    • Piipahda Pitäjiin
      • Päiväretki Hauholle
      • Ihastu Iittalaan
      • Päiväretki Lammille
      • Päiväretki Renkoon
      • Päiväretki Tuulokseen
    • Näe ja koe kaikki kohteet
    • Ryhmämatkalle Hämeenlinnaan
      • Hämeenlinna tutuksi
      • Sibeliuksen jäljillä
      • Ihastu Iittalaan
      • Ravintolapalvelut ryhmille
  • Ostokset Hämeenlinnassa
    • Kiinnostavimmat kirpputorit
    • Kaikki ostoskohteet
  • Syö ja juo Hämeenlinnassa
    • Herkuttele Hämeenlinnassa
    • Hämeenlinnan hurmaavat kahvilat
    • Brunssille Hämeenlinnassa
    • Terassikierrokselle Hämeenlinnaan
    • Kaikki kahvilat ja ravintolat
  • Majoitu Hämeenlinnassa
    • Hämeenlinnan persoonalliset majoitusmahdollisuudet
    • Kaikki majoituskohteet
  • Järjestä kokous, kongressi tai yleisötilaisuus
    • Tapahtumajärjestäjän opas
      • Hämeenlinnan tapahtumapaikat
        • Kantola tapahtumapuisto
        • Linnanpuisto
        • Ahveniston moottorirata
        • Evon leirialue
        • Verkatehdas
        • Loimua Areena
        • Pohjantähti Areena
        • Scandic Aulanko
        • Original Sokos Hotel Vaakuna
        • Vanajanlinna
        • Hämeen linna
      • Tapahtumien luvat ja ilmoitukset
      • Rahoitus
      • Paikalliset palvelut
      • Tapahtuman markkinointi
      • Tapahtumajärjestäjän tarkistuslista
      • Vastuullinen tapahtuma
    • Tapahtumapaikat
    • Tapahtumaluvat
    • Kaikki kokous- ja tapahtumapaikat
  • Ryhmille
  • Tapahtumakalenteri
  • Ota yhteyttä
  • /
  • Matkailu ja tapahtumat
  • /
  • Näe ja Koe Hämeenlinnassa
  • /
  • Mystinen Hämeenlinna
  • /
  • Osa 7. Pyhistä paikoista helvetillisiksi hiisiksi
Päivitetty viimeksi: 2.10.2024

Osa 7. Pyhistä paikoista helvetillisiksi hiisiksi

Sarjan aiemmissa osissa olemme huomanneet, että monet myöhäisrautakautisten hämäläisyhteisöjen tärkeimmistä toiminnoista oli sijoitettu hiisiin. Tässä sarjan viimeisessä osassa matkustamme hämäläisten karsikoiden kautta Katumajärven rannalle. Siellä meille selviää kuinka hiisille kävi, kun kristinusko saapui Hämeeseen.

Osa 1. Sigfrid Antinpoika kohottaa Ukon maljan

Osa 2. Hiisivuori ja Hauhon huikkapaikat

Osa 3. Harjutie vie toiseen todellisuuteen

Osa 4. Ukkosenjumalan monet kasvot

Osa 5. Hiidenhoilosta Kapakanmäelle

Osa 6. Kadonneiden käräjäkivien arvoitus

Perimätiedon mukaan Rengon Kuuliaistenmäellä on sijainnut kalmisto. Samaan kokonaisuuteen on tarinoiden mukaan kuulunut myös lähellä sijainnut uhrikarsikko. Tarinat kertovat myös karhusta, joka keksi ryhtyä kaivamaan kalmistosta ylös ruumiita, ja jota siitä ja varmasti monista muistakin syistä väijyttiin paikassa, joka on merkitty karttaan Karhunportaaksi.

Karsikko on suomalaisessa kansanperinteessä metsikkö tai yksittäinen puu, johon tehtiin vainajaa koskeva merkintä. Koska karsikkomerkintä pysähdyttiin yleensä tekemään, kun vainajaa oltiin kuljettamassa kalmistoon tai kirkkoon, sijaitsi karsikkometsikkö tavallisesti kulkureitin varrella.

Mikäli Kuuliaistenmäellä on todella ollut kalmisto, jossa on suoritettu polttohautausten sijaan ruumishautauksia, kertoo tämä siitä, että asiaa koskeva perimätieto sijoittuu aikaan, jolloin kristinusko on jo alkanut vaikuttaa esimerkiksi hautauskäytäntöihin. Aivan lähimenneisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kyse, sillä vainajat on haudattu hautausmaan sijaan metsään.

Pellon ja metsän välissä kulkeva tie
Kuuliaistentien varrella on saattanut olla uhrikarsikko. Kuva Ossi Nyström

Pyhät puut ja oksilla killuvat luut

Jonkinlaisesta kristillisten ja muinaissuomalaisten tapojen toisiinsa kietoutumisesta kertovat myös Kalvolan Kutilan Pyhämäkeä koskevat tiedonannot. Niiden mukaan Äimäjärven toiselta puolelta kuljettiin Pyhämäelle Helvalankärjestä, sillä näiden paikkojen välillä reitti oli lyhyt ja vedenpinta hyvin matalalla. Tarina kertoo, että piru tai peikko olisi yrittänyt rakentaa Helvalankärjen ja Pyhämäenkärjen välille jopa kivistä siltaa, mutta rakentaminen oli loppunut, kun paikalle oli tullut soutumies ja huutanut: älä kirkkotietäni tuki!

Mutta miksi piru olisi ryhtynyt sillanrakentajaksi? Ehkä siksi, että tuo pirun silta olisi sekä tukkinut kirkkotien että johtanut ihmiset Pyhämäelle pirullisten rituaalien pariin. Pyhämäelle pysähdyttiin nimittäin tarinoiden mukaan toimittamaan uhreja, kun sen kautta kuljetettiin kirkolle vainajia.

Voi olla, että tässäkin tapauksessa kyse on ollut karsikosta, jossa kristinuskoon jo kääntyneellä Kalvolan kirkkokansalla on ollut ehkä tapana pysähtyä kääntämään katseensa vielä kerran vanhan maailmankuvansa puoleen. Ehkä ihmiset ajattelivat, että vainaja kannattaa saatella viimeiselle matkalleen myös vanhojen tapojen mukaan ikään kuin varmuuden vuoksi.

Toimitettu uhri saattoi olla esimerkiksi jokin puuhun kiinnitettävä esine, kuten Utterinvuoren Tupsumännyn tapauksessa(ks. Osa 2. Hiisivuori ja Hauhon huikkapaikat). Tai sitten uhrit olivat niitä eläinten nahkoja ja pääkalloja, joita oli tarinan mukaan aseteltu roikkumaan Pyhämäellä kasvavien puiden oksille.

Hämäläisten kapina

Näkymä Katumajärvelle Mantereenlinnasta
Tarun mukaan Katumajärvi on syntynyt Ilmattaren vuodattamista katumuksen kyyneleistä. Kuva Miika Kangasniemi

Vaikuttaa siltä, että tiedot siitä mitä Kalvolan Kutilan Pyhämäellä puuhailtiin eivät jostain syystä koskaan kantautuneet Paavi Gregorius IX:n korviin. Hän nimittäin lähetti Suomen piispalle vuonna 1229 kirjeen, jossa antoi ymmärtää, että suomalaisten kristillistäminen sujui todella jouhevasti.

sinun vanhurskaiden pyyntöjesi tähden ne lehdot ja pyhäköt, jotka aikaisemmin oli määrätty pakanoiden palvontamenoihin, mutta jotka sinun toimestasi hiljakkoin uskoon kääntyneet ovat vapaasta tahdostaan antaneet sinun kirkollesi, vahvistamme itse kirkolle kuuluviksi apostolisella valtuudella ja vakuutamme sen tämän kirjeen suojeluksella. -Paavi Gregorius IX 1229

Samaisen paavin vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kirjoittama bulla kertoo kuitenkin täysin toisenlaista tarinaa.

Sillä niin kuin meille toimitetut kirjeenne kertoivat, ovat ne joita kutsutaan hämäläisten heimoksi, joka aikaisemmin teidän ja edeltäjienne työn ja innon avulla oli kääntynyt katoliseen uskoon, nyt lähellä asuvien ristin vihollisten vaikutuksesta kääntyneet takaisin vanhan erehdyksensä petollisuuteen, niin että he muutamien barbaarien kanssa perkeleen auttaessa täydelleen hävittävät Hämeestä Jumalan uuden seurakunnan istutuksen, pienet lapset, joille Kristuksen valo on kasteessa valjennut, väkivaltaisesti kiskovat irti tästä valosta ja tappavat, täysikasvuisia, kiskottuaan heiltä ensin sisälmykset, uhraavat pahoille hengille, ja toisia pakottavat juoksemaan puiden ympäri aina hengen lähtöön asti, mutta muutamia pappeja sokaisevat ja julmasti silvottuaan muutamilta heidän kätensä ja muut jäsenensä asettavat jäljellä olevat poltettaviksi ja tulen ruoaksi ruumeniin käärittyinä, ja siten pakanoiden julmuudesta itse svealaisten valtakunta kukistuu, koska se helposti johtaa uskon tuhoutumiseen, ellei sitä riennetä tukemaan Jumalan ja apostolisen istuimen avulla. – Paavi Gregorius IX 1237

Ylläkuvatun otteen brutaalit yksityiskohdat on tulkittu ristiretkipropagandaksi. On kuitenkin tosiasia, että kaikki kääntyneet eivät pysyneet kääntyneinä, ja konflikteja syntyi siinä määrin, että historiankirjoituksessa on puhuttu Hämeen kapinasta.

Hämeen kapina lienee osaltaan inspiroinut hämeenlinnalaista paikallistarustoa, jonka todenperäisyydestä on vaikea sanoa juuta tai jaata. Esimerkiksi Poltinahon kerrotaan saaneen nimensä siitä, että paikalla poltettiin kristittyjä roviolla. Katumajärven nimen taas on arveltu liittyvän tilanteeseen, jossa Janakkalan Laurinlähteellä(ks. Osa 4. Ukkosenjumalan monet kasvot) katoliseen uskoon kastetut hämeenlinnalaiset olisivat kotiin saavuttuaan tulleet katumapäälle, pesseet järvivedellä kasteensa pois, ja rientäneet salaa järven saarille ja rannoille uhraamaan entisille jumalilleen.

Voi olla, että Katumajäven nimellä ei ole alunperin ollut mitään tekemistä katumukseksi kutsutun tuntemuksen kanssa. On myös mahdollista, että Katumajärveen liitetyt tarinat ovat saaneet innoituksensa järven nimestä, eikä toisinpäin. On kuitenkin kiistatonta, että Katumajärven rannoilla on sijainnut useampiakin rautakautisia pyhiä paikkoja. Varsinaista hiisimetsikköä ei alueelta ole paikannimistön tai perimätiedon perusteella osoitettavissa, mutta sellainen on voinut hyvin olla esimerkiksi Käikälänlähteen tai jonkun rannalla sijaitsevan kuppikiven läheisyydessä.

Katumajärven rannoilla on lukuisia muinaisjäännöksiä. Yksi niistä on Mantereenlinna, johon kiinnittyy oma tarustonsa Pirunluolineen ja Miekkakivineen. Kuva Jyri Saukkonen: Hämeenlinnan inventointi 1984/Museovirasto

Hiisien hävitys

Pakanallisella kalmistolla suoritettava ruumishautaus ja kirkkomatkalla toimitettava uhraaminen ovat esimerkkejä siitä murrosvaiheesta, jonka aikana kristilliset kirkot, hautausmaat ja jopa katolisille pyhimyksille omistetut entiset uhrilähteet pikkuhiljaa syrjäyttivät hiidet ihmisten uskonnollisen elämän ja maailmankuvan keskuksina. Hiljalleen muuttui myös tarujen, kertomusten, unien ja näkyjen maailma. Tämä ilmenee esimerkiksi tarinoissa, joissa kerrotaan, että Neitsyt Marian on nähty istuvan Utterinvuoren Tupsumännyn oksalla marianpäivän aamuna. Vastakkainen asetelma tunnetaan Lammilla, jonka kirkossa tiedettiin asuvan Kaisa -niminen, väkeväksi ja hyväksi kiitetty haltija, joka oli kuljettanut isot myllynkivet kirkon päätyyn.

Iso osa katolisen kirkon käännytystyötä oli vanhojen muinaisuskon pyhien paikkojen omiminen kirkon käyttöön. Siksi onkin mielenkiintoista, että aiemmin mainitun Kuuliaistenmäen ”kärjessä”, ehkä juuri muinaisen karsikon kohdalla aivan tien vieressä on paikka nimeltä Kirkkokallio, jota on epäilty jopa Rengon ensimmäiseksi kirkonpaikaksi.

Tekoälyn luona puupiirros kirkon edustalla palavasta puusta

Kirkkokalliota koskeville epäilyille ei liene koskaan löytynyt vahvistusta, mutta on kiistatonta, että monet vanhat kirkkomme on rakennettu esimerkiksi esihistoriallisten kalmistojen päälle. Ukonvakkojen kaltaisten vanhojen vuotuisjuhlien tilalla ruvettiin vastaavasti järjestämään esimerkiksi katolisille pyhimyksille omistettuja markkinoita, joissa juomingit ja käräjät jatkuivat entiseen malliin.

Rikos ja rangaistus

Katolisen kirkon menetelmiä voi pitää melko pehmeinä verrattuna siihen, mitä tapahtui uskonpuhdistuksen jälkeen. Esimerkiksi Sigfrid Antinpoika viittasi todennäköisesti juuri katolisiin aikoihin, kun hän kertoi kuulustelijoilleen, ettei hänen esi-isiään oltu koskaan haastettu käräjille Ukon maljan juomisen vuoksi(ks. Osa 1. Sigfrid Antinpoika kohottaa Ukon maljan). Tarinat muualta Suomesta kertovat joidenkin katolisten pappien jopa osallistuneen itse vastaaviin rituaaleihin. Kaikissa tapauksissa ”pakanakansan” ja katolisen kirkon yhteiselo ei varmasti ollut yhtä auvoista, mutta luterilaisen kirkon lähestymistapa oli joka tapauksessa astetta tylympi. Se pyrki 1600-luvulta lähtien hävittämään armotta kaikki pakanallisina pitämänsä paikat, mikä johti siihen, että niin talojen pihapiireissä olleet uhripuut kuin erilliset pyhät metsikötkin hakattiin maan tasalle.

Kirkon aggressiivisen demonisoimiskampanjan seurauksena käsitys hiisistä alkoi muuttua kansan parissa. Pikkuhiljaa näiden metsiköiden alkuperäinen merkitys pyhinä paikkoina unohtui, ja ihmiset alkoivat rinnastaa hiisi-sanan helvettiin. Siellä täällä vastaan tulleet kummalliset hiisi-paikannimet ja näissä paikoissa sijainneet oudot kivirakennelmat ja kuppikivet kirvoittivat tarinoita hiisijättiläisistä ja suurista piruista, jotka asuivat hiisivuorilla ja heittelivät kirkkoja valtavilla kivenjärkäleillä.

Tämänkaltainen joukkounohtaminen tuntuu siinä mielessä erikoiselta, että kansan parissa oli jo vuosisatojen ajan totuttu siirtämään valtavia tietomääriä sukupolvelta toiselle esimerkiksi ulkoa opeteltujen uskomustarinoiden muodossa. Asia saattaa selittyä sillä, että uskonpuhdistuksen myötä siirryttiin aikaan, jolloin tiettyjen vanhojen asioiden muistaminen oli kaikkea muuta kuin terveellistä. Tämän sai kokea monien muiden muassa Sigfrid Antinpoika, joka todettiin Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjillä syylliseksi epäjumalanpalveluksen ja noituuden harjoittamiseen. Hän sai teoistaan rangaistukseksi kuolemantuomion.

Teksti ja tekoälykuvituksen toteutus: Ossi Nyström

Hillebrandt, Kaija: Paavolankulma – Muinaismuistoja, huvielämää ja golfia (1999)

Ilola, Antti: Rengossa muinoin – Tarua ja totta (2004)

Jokipii, Mauno: Hämeen ristiretki – Ruotsin ulkopolitiikka Nevan taisteluihin asti 1240-1242, teoksessa Peltovirta, Jukka (toim.) Hämeen käräjät I (2000)

Juva, Mikko ; Niitemaa, Vilho ; Tommila, Päiviö(toim.) Suomen historian dokumentteja 1 (1968)

Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Kalvolan vaiheita (1948)

Melander, K. R.: Muutamia tietoja Ukon ja maanhaltijan palvonnasta meillä entisaikoina, julkaisussa Virittäjä 1/1932 (1932)

Paikkala, Sirkka(toim.) Suomalainen paikannimikirja (2007)

Salokannel, Akseli: Vanajan kirja (1955)

Salokannel, Akseli: Vanhaa Vanajaa (1959)

Saukkonen, Jyri: Hämeenlinnan inventointi 1984 (1984)

Siikala, Anna-Leena: Itämerensuomalaisten mytologia (2012)

Digitaalinen nimiarkisto:

Arohonka, Ossi: Pyhämäki, Kalvola (Kotus, 1952) [Pyhämäki (Kotus, 1952) – Nimiarkisto]

Salo, Aukusti: Helvalankärki, Kalvola (Kotus, 1992) [Helvalankärki (Kotus, 1992) – Nimiarkisto]

Hiisistä huusholleihin

Kielitieteilijä Mauno Koski on esittänyt, että kristinuskon mukanaan tuoman hautaustapojen muutoksen vuoksi vainajakultti menetti merkitystään, ja hiisiä alettiin perustaa jälleen takamaille luonnonjumaluuksien palvontaa varten. Kirkot ja niihin kuuluvat hautausmaat ottivat hiisien paikan kylien keskiössä, ja hiidet ikään kuin työnnettiin takaisin erämaihin, joissa ei ollut vainajia palvottavaksi. Näin palattiin hetkeksi ikään kuin hiisikulttuurin alkupisteeseen ennen kuin perinne katosi kokonaan.

Toisaalta akateemikko Anna-Leena Siikala on todennut, että kristinuskon myötä vanhat jumalat menettivät asemansa, ja vainajien merkitys kasvoi. Tämä ristiriita voidaan selittää tutkijoiden eriävien näkemysten lisäksi sillä, että nimenomaan hiisissä vanhat jumalat kokivat jonkinlaisen lyhyen renessanssin ennen koko hiisikulttuurin unohduksiin vaipumista. Kotipiirissä taas palveltiin yhä vainajahenkiä, jotka muuttivat hiisistä huusholleihin hoitamaan esimerkiksi kodinhaltijan tai riihitontun hommia.

Hämeenlinnan kaupunki
Wetterhoffinkatu 2
13100 Hämeenlinna
hameenlinnan.kaupunki@hameenlinna.fi
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi

Sivuston käyttöehdot ja evästeet

Saavutettavuusseloste

Näytä omat evästeasetukseni

© 2025 Hämeenlinnan kaupunki

Oikopolut

  • Asuminen ja ympäristö
  • Koulut ja varhaiskasvatus
  • Hyvinvointi ja liikunta
  • Kulttuuri ja kirjasto
  • Matkailu ja tapahtumat
  • Työ ja elinvoima
  • Hallinto ja talous

Asiointi ja palvelunumerot

Palvelunumerot

Palvelupisteet

Kirjaamojen sähköpostit

Sähköinen laskutus ja verkkolasku