Painutaan hiiteen! – Hämeenlinnan pyhät paikat
Nykyisen Hämeenlinnan alueella on lukuisia luontokohteita, joihin kyläyhteisöt kokoontuivat antamaan uhreja erilaisille jumalille ja vainajahengille paremman elinkeino-onnen toivossa. Näitä pääosin myöhäisellä rautakaudella perustettuja pyhiä paikkoja kutsuttiin hiisiksi. Kristinuskon myötä hiisien alkuperäinen merkitys unohtui, ja niistä tuli ihmisten mielissä jättiläisten, peikkojen ja pirujen kammottavia asuinsijoja.
Tunnetuimmat Hiidet Hämeenlinnassa:
1. Hauhon Utterinvuori
Hauhon Utterinvuori on keskiaikainen rajapaikka, jonka laella kasvoi Tupsumännyksi kutsuttu vanha petäjä. Tupsumännyn kylkeen hakattiin raudanpaloja uhriksi Tupsujumalattarelle.
Sijainti: Utterinvuorella Portaan kylässä Hauholla.
2. Pyhäjärven Hiisivuori
Pyhäjärvestä äkkijyrkkänä kohoava Hiisivuori on tunnettu muun muassa lohkareista, joilla hiisijättiläiset tähtäsivät Hauhon kirkkoa.
Sijainti: Hiidenkallio Sotjalan ja Tuuloksen rajalla Pyhäjärven pohjoispuolella.
3. Lammin Hiidenhoilo
Lammin Hiidenhoilo on vanha uhrimetsikkö ja muinaisten tietäjien temmellyskenttä. Hoiloa pitkin kulkeva polku johtaa rautakautiselle linnavuorelle.
Sijainti: Lammin Lovonjärven levähdyspaikalta lähtee polku Hiidenhoiloon.
4. Hattelmalan Hiilenmäki
Hattelmalan Hiilenmäellä on kuppikivi, johon jätettiin uhrilahjoja yhteisön vainajille. Kuppeihin ilmestyy kolikoita vielä tänäkin päivänä.
Sijanti: Hattelmala Hiilenmäen (Hiidenmäen) länsireunalta läheltä pellon reunaa.
5. Aulangonjärven Lusikkaniemi
Aulangonjärveen työntyvä Lusikkaniemi tunnettiin aiemmin nimellä Hiitiönniemi. Nimi viittaa niemellä mahdollisesti sijainneeseen uhripaikkaan.
Sijainti: Aulangon luonnonsuojelualue
6. Katumajärvi
Katumajärvi on monien tarujen tapahtumapaikka. Niiden syntyyn ovat vaikuttaneet järven rannoilla olevat kuppikivet, kalmistot, linnavuori ja uhrilähde.
Sijainti: Katumajärvi Hämeenlinnan keskustan itäpuolella
7. Rengon Käräjämäki
Rengon Käräjämäki on ollut yhteisön kulttikeskus, jossa ratkottiin yhteisiä asioita esi-isien avustuksella. Mäen laella sijainnut tuomarinympyrä on ollut alunperin kalmisto.
Sijainti: Rengon kirkonkylä, Kirkkojärven länsiranta
8. Kutilan Pyhämäki
Tänä päivänä Kutilan Pyhämäki on pyhä ennen kaikkea alueen asukkaille. Aikoinaan mäen kohdalla pysähdyttiin uhraamaan vainajille, joita oltiin viemässä kirkkoon.
Sijainti: Kalvola, Kutilan Pyhämäki
Tervetuloa kirjalliselle kiertomatkalle Hämeenlinnan alueen hiisiin!
Ensimmäisenä virittäydymme pyhien paikkojen tunnelmaan 1600-luvun Hauholla.
Osa 1. Sigfrid Antinpoika kohottaa Ukon maljan
Seuraavaksi lähdemme perehtymään paikkoihin, joissa vastaavia saderituaaleja on saatettu toimittaa jo yli tuhat vuotta sitten. Ensimmäinen pysäkkimme on Hiisivuori.
Osa 2. Hiisivuori ja Hauhon huikkapaikat
Nyt matkustamme tarunhohtoiselle Hattelmalanharjulle ja tutustumme kiveen, jonka kuppeihin ilmestyy kolikoita vielä tänäkin päivänä.
Osa 3. Harjutie vie toiseen todellisuuteen
Kuljemme yhä Hattelmalan harjutietä, ja löydämme sen varrelta merkillisiä ja monitulkintaisia paikkoja. Lopulta päädymme Janakkalaan, jossa tiputamme kolikon Taaranlähteeseen.
Osa 4. Ukkosenjumalan monet kasvot
Sarjan aikaisemmissa osissa olemme huomanneet, että hiisissä järjestettyjen rituaalien ensisijaisena tarkoituksena on ollut peltojen satoisuuden turvaaminen. Seuraavaksi matkustamme Lammille ottamaan selvää siitä mitä muuta hiisissä puuhailtiin. Samalla piipahdamme oluella Tuuloksen Kapakanmäellä.
Osa 5. Hiidenhoilosta Kapakanmäelle
Tänä päivänä sanalla käräjät viitataan lähinnä oikeuslaitoksen toimintaan. Esihistoriallisena aikana sana ymmärrettiin laajemmin. Käräjille kokoonnuttiin kyllä käymään oikeutta ja ratkaisemaan riitoja, mutta kyse oli myös tilaisuudesta, jossa päätettiin yhteisistä kaikkia koskevista asioista. Esimerkiksi Rengon Käräjämäelle on todennäköisesti kokoonnuttu juuri tällaisissa merkeissä. Mutta minne mäellä olleet käräjäkivet ovat joutuneet?
Osa 6. Kadonneiden käräjäkivien arvoitus
Sarjan aiemmissa osissa olemme huomanneet, että monet myöhäisrautakautisten hämäläisyhteisöjen tärkeimmistä toiminnoista oli sijoitettu hiisiin. Tässä sarjan viimeisessä osassa matkustamme hämäläisten karsikoiden kautta Katumajärven rannalle. Siellä meille selviää kuinka hiisille kävi, kun kristinusko saapui Hämeeseen.
Osa 7. Pyhistä paikoista helvetillisiksi hiisiksi
Teksti ja kuvat: Ossi Nyström, 2024