Osa 1. Sigfrid Antinpoika kohottaa Ukon maljan
Nykyisen Hämeenlinnan alueelta löytyy lukuisia luontokohteita, joihin ihmisillä oli tapana kokoontua tuhatkunta vuotta sitten pitämään yhteyttä suvun vainajien ja erilaisten jumalien kanssa. Näitä pyhiä metsiköitä ja mäkiä kutsuttiin hiisiksi. Tervetuloa kirjalliselle kiertomatkalle Hämeenlinnan alueen hiisiin. Ennen matkan alkamista virittäydymme tunnelmaan 1600-luvun Hauholla.
Vuosi 1662 oli ankeaa aikaa Kokkilan kylässä asuvalle Sigfrid Antinpojalle. Keväällä suuri kuivuus uhkasi kylän viljelmiä, ja marraskuussa Sigfridiä syytettiin Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjillä harhaoppisuudesta, loitsimisesta ja taikauskoisten menojen harjoittamisesta.
Syytteen mukaan Antinpoika oli viekoitellut naapureitaan hankkimaan olutta ja osallistumaan hänen kanssaan pakanalliseen jumalanpalvelukseen. Ajatuksena oli ollut juoda rannalla Ukon malja, ja toivoa tältä sadetta. Riitta Sigfridintytär, Köykän ratsutilan isäntä Martti Jaakonpoika, Perttulan talon vanha emäntä Agneta Fransintytär, Pulkkilan talon vanha emäntä Valpuri Martintytär ja Mikkolan talon vanha isäntä Maunu Heikinpoika olivat tehneet työtä käskettyä ja seuranneet Sigfridiä järvenrantaan kolpakot kainaloissaan. Rannalla kuusikko oli polvistunut piirimuodostelmaan, kohottanut maljan ja rukoillut Sigfridin johdolla:
Pyhä Ukko, Ilman isä
Jumalan käskyläinen
sadetta sinä meillen suo
ett’ ei kuivuis kukka kaunis
vilja vihelä vaipuis
Kun jokainen oli lukenut rukouksen, juonut maljan ja lausunut vielä Isä meidän -rukouksen kolmesti, oli Sigfrid kahlannut yksin järveen. Kun vesi oli ulottunut häntä vyötäisiin asti, oli Sigfrid ryhtynyt pirskottelemaan vettä ympäriinsä, kumonnut maljan ja lausunut sadesanat. Sitten seurue oli lähtenyt kulkemaan puroa pitkin kotia kohti. Matkalla he olivat heitelleet vettä toistensa päälle ja hokeneet: näin satakoon!
Heikinpojan heikko hetki
Sigfrid myönsi häntä kuulustelleille papeille, että pääpiirteissään kertomus vastasi kyllä todellisuutta. Hän kielsi kuitenkin jyrkästi, että sadetta oltaisiin pyydetty Ukolta tai miltään muultakaan epäjumalalta. Sigfridin mukaan rukouksen kohteena oli ollut vain ja ainoastaan kristinuskon Jumala.
Muut rituaaliin osallistuneet tukivat ensin Sigfridin kertomusta. Sitten vanhan typerän Maunu Heikinpojan pokka petti papiston painostuksen alla. Hän pullautti suustaan, että itse asiassa Sigfrid oli kulkenut talosta taloon houkuttelemassa ihmisiä juomaan juurikin Ukon maljaa, ja että rannalla rukouksen kohteena oli ollut nimenomaan pyhä Vcko illman isä.
Heikinpojan tunnustus vahvisti pappien epäilyt, ja pian muutkin myönsivät menetelleensä niinkuin Heikinpoika oli todistanut. Sigfrid kuitenkin puolustautui toteamalla, että kuivuus oli jotenkin pitänyt saada loppumaan. Keino johon hän oli hädän hetkellä turvautunut oli auttanut aikoinaan esi-isiä, eikä heitä oltu Sigfridin mukaan koskaan sellaisesta käräjille haastettu.
Tuomiokirjat eivät kerro tarkemmin siitä rantapaikasta, jossa Sigfrid Antinpoika seurueineen saderituaalinsa toimitti. Tiedetään kuitenkin, että ennen kristinuskon saapumista ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin ihmiset kokoontuivat tarkoitusta varten pyhitetyissä paikoissa päästäkseen yhteyteen erilaisten luonnonjumaluuksien, haltijoiden ja vainajahenkien kanssa. Näihin hiisiksi kutsuttuihin luontokohteisiin lähdemme tutustumaan sarjan seuraavissa osissa.
Teksti ja tekoälykuvituksen toteutus: Ossi Nyström
Lue sarjan seuraava osa täältä: Osa 2 – Hiisivuori ja Hauhon huikkapaikat
Tutustu kaikkiin Hämeenlinnan alueen pyhiin paikkoihin
Melander, K. R.: Muutamia tietoja Ukon ja maanhaltijan palvonnasta meillä entisaikoina, julkaisussa Virittäjä 1/1932 (1932)
Miettinen, Tiina ; Mäkelä-Alitalo, Anneli: Hauhon historia II (2009)
Aiheeseen liittyvät
Järjestöavustukset vuodelle 2025 ovat haettavissa 31.10.2024 klo 12 saakka
8.10.2024
Hämeenlinnan kaupungin myöntämät järjestöavustukset vuodelle 2025 ovat haettavissa. Järjestöavustusten myöntämiskriteerit on uudistettu, joten hakemuksen valmisteluun ja laatimiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät …
Hämeenlinnan kaupunki pääyhteistyökumppanina ensi vuonna julkaistavassa Anna minun rakastaa enemmän -elokuvassa
3.10.2024
Helsinki-filmi ja Hämeenlinnan kaupunki aloittavat yhteistyön Oskari Sipolan ohjaaman ja käsikirjoittaman Anna minun rakastaa enemmän -elokuvan parissa. Elokuva pohjautuu Hämeenlinnasta kotoisin olevan Juha Itkosen samannimiseen romaaniin.
Heljä Liukko-Sundström – Kotiemme keramiikkataiteilija -näyttelyn viimeisellä viikolla tapahtuu
20.9.2024
Museo Skogsterin Heljä Liukko-Sundström – Kotiemme keramiikkataiteilija päättyy 30.9.2024.
Valoilmiö-festivaali etsii osallistujia jättiläisvalonukke-työpajoihin
18.9.2024
Valoilmiö-festivaali kutsuu lapsi-aikuinen -työpareja mukaan ainutlaatuisiin jättiläisvalonukke-työpajoihin.
Aiheeseen liittyvät blogit
50 syytä piipahtaa pitäjiin – Hämeenlinnan maaseudun helmet: Renko
9.7.2021
Tässä juttusarjassa piipahdellaan kaikissa Hämeenlinnan viidessä pitäjässä päiväretkien muodossa. Esittelyssä on 50 syytä piipahtaa pitäjissä. Mukana on paljon tuttuja kohteita, mutta toivottavasti myös jotain uutta. …
50 syytä piipahtaa pitäjiin – Hämeenlinnan maaseudun helmet: Kalvola
9.7.2021
Tässä juttusarjassa piipahdellaan kaikissa Hämeenlinnan viidessä pitäjässä päiväretkien muodossa. Esittelyssä on 50 syytä piipahtaa pitäjissä. Mukana on paljon tuttuja kohteita, mutta toivottavasti myös jotain uutta. …
50 syytä piipahtaa pitäjiin – Hämeenlinnan maaseudun helmet: Hauho
9.7.2021
Tässä juttusarjassa piipahdellaan kaikissa Hämeenlinnan viidessä pitäjässä päiväretkien muodossa. Esittelyssä on 50 syytä piipahtaa pitäjissä. Mukana on paljon tuttuja kohteita, mutta toivottavasti myös jotain uutta. …
50 syytä piipahtaa pitäjiin – Hämeenlinnan maaseudun helmet: Lammi
9.7.2021
Tässä juttusarjassa piipahdellaan kaikissa Hämeenlinnan viidessä pitäjässä päiväretkien muodossa. Esittelyssä on 50 syytä piipahtaa pitäjissä. Mukana on paljon tuttuja kohteita, mutta toivottavasti myös jotain uutta. …