Hämeenlinnan raatihuone suojeltiin

Raatihuone, joka on rakennettu vuonna 1888, on nyt ympäristöministeriön päätöksellä suojeltu rakennus. Suojelupäätös koskee raatihuoneen ulkoarkkitehtuuria ja sisätilojen kiinteää sisustusta. Raatihuoneen suunnittelu lääninarkkitehti C.A. Cawén ja se rakennettiin vuosina 1885-1888. Ympäristöministeriön päätös (pdf)

Suojelun rakennukselle haki Hämeen Kulttuuriperinnön Suojelijat ry, joka esitti, että tori, toripuisto, vanha lääninhallitus ja raatihuone ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia kohteita, ja edellyttävät siksi suojelua.

Hämeenlinnan tori on tyypillinen ruutukaavakaupungin aukio, jonka ympärille on rakennettu kirkko sekä merkittävät julkishallinnon rakennukset kuten lääninhallitus ja raatihuone. Lääninhallituksen rakennus on suojeltu jo aiemmin.

Raatihuonetta edelsi aiempi raatihuone

Ennen nykyistä vuonna 1888 valmistunutta Raatihuonetta kaupungilla oli kolme Raatihuoneeksi kutsuttua rakennusta. Ensimmäinen oli vanhassa kaupungissa linnan pohjoispuolella ja toinen Kustaa III:n nykyiselle paikalleen siirtämässä kaupungissa Saaristen koulun tontilla.

Carl Ludwig Engelin vuonna 1831 laatimassa asemakaavassa kaupungin järjestyksessä neljäs Raatihuone kaavoitettiin kauppatorin etelälaidalle. Kaupunki osti tontin vuonna 1849 ja kunnosti sillä olleen vanhan puurakennuksen väliaikaiseksi, kolmanneksi raatihuoneeksi.

Raatihuone valmistui vuonna 1888

Vuonna 1882 kaupunginvaltuusto perusti valiokunnan Raatihuoneen rakennussuunnitelmaa valmistelemaan. Piirustukset ja kustannusarvio tilattiin Tyrvännössä syntyneeltä lääninarkkitehti Alfred Cawénilta, joka oli valtuuston jäsen ja valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja. Cawénin näkemyksiin varmasti vaikutti vuonna 1876 tehty opintomatka Ranskaan ja Italiaan. Matkan vaikutukset näkyvät Hämeenlinnan Raatihuoneella erityisesti juhlasalissa sekä aula- ja porrastilojen maalauksessa ja koristelussa, joka on rikasta ja värikästä.

Lopulliset rakennussuunnitelmat vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa vuonna 1885 ja talo valmistui helmikuussa 1888.

Raatihuone edusti uusrenessanssin tyyliä

Uusi Raatihuone oli tyylillisesti ranskalaisvaikutteista uusrenessanssia, johon kuuluivat katusivun runsaat kipsikoristeet. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- että porrastilojen maalaus ja muu koristelu oli poikkeuksellisen rikasta ja värikästä. Myöhemmin nämä ensimmäiset koristemaalaukset peitettiin uusilla saman tyylin kuvioilla, kunnes vuosisadan alkupuolella suosituksi tullut jugendtyylinen koristelu otti paikkansa Raatihuoneessa.

Noin 1930-luvun alussa huoneet saivat koristeettomat katto- ja seinäpintansa, joita uusittiin värisävyjä vaihdellen kymmenen vuoden välein talon käytön muuttuessa.

Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet, poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasali oli kaupungin kulttuurielämän keskipiste, jossa esiintyivät niin valtakunnan huipputaiteilijat kuin myös kaupungin oma, vuonna 1926 perustettu näytelmäseura.

Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli seurakunnallistenkin tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia, kokouksia ja otettiin vastaan vieraita. Raatihuone oli kaikkien toimintojen koti ja sen käyttö oli kirjavaa ja monimuotoista.

Peruskorjaus 1980- ja 1990-luvuilla palautti nykykäyttöön

Kun maistraatti ja raastuvanoikeus vuonna 1984 muuttivat omaan tiloihin ja kaupungin 350-vuotisjuhlavuosi 1989 oli lähestymässä, tyhjentyneen, huonokuntoisen ja käytöltään epätarkoituksenmukaisen Raatihuoneen tuleva kohtalo ja kunnostaminen tuli ajankohtaiseksi.

Maaliskuussa 1986 kaupunginvaltuusto hyväksyi peruskorjauksen tilaohjelman ja luonnospiirustukset. Raatihuone päätettiin kunnostaa kaupungin omaksi juhlataloksi ja edustustilaksi, johon sijoitettaisiin kaupunginvaltuuston istuntosali ja ryhmäkokoustilat. Lisäksi rakennuksessa suoritettaisiin täydelliset tekniset peruskorjaukset.

Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1987. Talon korjauksen aikana paljastuneet koristemaalaukset ja niiden tutkiminen hidastuttivat osaltaan korjaustöiden edistymistä ja peruskorjaus valmistui vasta vuoden 1990 maaliskuussa.

Peruskorjauksen yhteydessä ei ollut mahdollisuutta muuttaa taloa sellaiseksi kuin se oli valmistuessaan vuonna 1888, mutta siinä pyrittiin palauttamaan ja säilyttämään tuleville sukupolville Raatihuoneen rakentamisen ja koristamisen historia. Vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset, käyttötapojen vaihdokset, nykyiset rakennussäädökset ja ajanmukaisen tekniikan sijoittaminen vanhaan taloon estivät Raatihuoneen palauttamisen historiansa alkuvaiheen tarkkaan muotoon.

Juhlasali on alkuperäisessä asussaan

Juhlasali, talon arvokkain tila, on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Kadoksissa olleen huutokauppasalin holvien alla on valtuuston istuntosali. Alkuperäisten näköiset seinien ja kattojen koristemaalaukset on palautettu auloihin, portaikkoon ja saleihin. Myöhemmät koristemaalaukset on siirretty kahteen korjaustyön muodostamaan uuteen salonkiin juhlakerroksessa. Sadan vuoden takaisia malleja on sovellettu lattioihin, oviin, ikkunoihin, verhoihin, listoihin ja muihin yksityiskohtiin.

Ravintolatilat ja keittiö on sijoitettu talon alakertaan, jossa alun perin sijaitsivat talon halkokellari, nykyisin Raatikellari ja kaupungin putka, nykyisin nimeltään Putka. Kerroksessa sijaitseva Bankettisali on varattu Hämeenlinnan kaupungin edustustilaisuuksiin.

Vanhat, talon alkuperäiset kalusteet ja valaisimet ovat aikojen kuluessa lähes hävinneet, rippeitä niistä löytyy pääaulasta ja kokoustila Pormestarista. Raatihuoneen tulevaa käyttöä varten on suunniteltu ja valmistettu kokonaan uudet kalusteet ja valaisimet. Niiden muotoihin ei ole kopioitu historiallisia malleja, vaan tavoitteena on ollut rakennuksen henkeä täydentävä sisustustyyli, ehjä kokonaisuus, joka ulottuu kiinteistä rakennusosista yksityiskohtiin pienesineitä unohtamatta.

Peruskorjauksen suunnitteli Hämeenlinnan kaupungin arkkitehtiosasto ja kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Sisustussuunnittelusta vastasi professori Antti Nurmesniemi ja entisöinti- ja koristemaalaukset teki Entisöintimaalausurakoitsija Ancelo Oy.

Talon käyttö

Raatihuonetta käytetään kaupunginvaltuuston kokoustilana, kaupungin sisäisissä kokouksissa, koulutuksissa ja suhdetoimintatilaisuuksissa.

Talon tiloja vuokrataan harkinnanvaraisesti myös ulkopuolisille.

Tiedustelut ja tilavaraukset:
Kokousisäntä Jaakko Vahtokari, puh. 03 621 2801, jaakko.vahtokari@hameenlinna.fi

Tarjoilutilaukset:
R. Holappa Oy, Sami Holappa, puh. 040 189 9898, ravintola.raatihuone@hameenlinna.fi