Osallisuutta vahvistamassa ja tukemassa

Oppien osallisuuteen -hanke (ESR+) on elokuussa 2023 aloittanut Euroopan unionin osittain rahoittama. Hanke vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevien henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Hankkeen tavoitteet pohjaavat yhdenvertaisuuden teemaan.

”Yhdenvertaisuuden toteutuessa rakenteet eivät olisi esteinä, ja kaikilla olisi mahdollisuus osallistua ja toimia samanarvoisina yhteiskunnassamme,” toteavat hanketoimijat Servet Parlak, Tiina Alhainen ja Minna Tuominen Koulutuskuntayhtymä Tavastiasta sekä Jenni Tokpanou Hämeen Setlementiltä.

Oppien osallisuuteen -hankkeen työntekijätiimi, neljä henkilöä seisoo vierekkäin.
Oppien osallisuuteen -hanketiimi

Oppien osallisuuteen on käynnistynyt kuluvan vuoden elokuussa jatkuen aina vuoden 2025 loppuun asti. Tavoitteena on lisätä työyhteisöjen monimuotoisuutta, vahvistaa työnantajien rekrytointiosaamista vieraskielisten kohdalla, tukea vieraskielisten henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta, kehittää oppilaitospalveluja sekä varmistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien sujuvaa siirtymää työ- ja koulutuspolulle. Hankkeessa pyritään sektorien välisen yhteistyön parantamiseen. Tiivistä yhteistyötä tehdään alueellisten toimijoiden kuten hyvinvointialueen, yritysten, työyhteisöjen, yhdistysten ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa.

Tavastiassa on viime vuosina vahvistettu uraohjausta. On uutta, että uraohjaajia on neljä, ja että vieraskielisillä on nimetty uraohjaaja. Hankkeessa pyritään myös kartoittamaan opiskelijoiden toiveita uraohjauksesta ja kehittämään uraohjausta entistä paremmin tukemaan opiskelijoiden työllistymistä koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Tavastian uraohjaus toimii vahvana linkkinä työelämään tukien niin suomen- kuin vieraskielisiäkin opiskelijoita urasuunnittelussa opintojen eri vaiheissa.

Yhdenvertaisuuden teemasta

Hanke huomioi siis niin työnhakija- ja työnantajasektorin kuin oppilaitoksen henkilöstönkin. Työyhteisöt, mukaan lukien oppilaitokset, toivovat lisäkoulutusta monikulttuurisuusasioissa, ja työnantajat arvostavat avoimuutta työntekijöiden tuen tarpeista ja saattavat toisaalta tarvita tukea vieraskielisten rekrytointiin. Työnantaja voi rekrytointiprosessissa ottaa huomioon vieraskieliset hakijat esimerkiksi valitsemalla käyttää anonyymiä rekrytointia tai niinkin pienellä asialla kuin haastattelutilanteen kysymyksenasettelulla. Työpaikoilla laadukas perehdytys on sekä työntekijän että työnantajan etu. 

Konkreettiset mallit ja keinot edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista jokapäiväisessä arjessa. Hyvä työyhteisö ja hyvä työnantaja ovat asioita, joita itse kukin arvostaa. Toisissa työyhteisöissä kansainvälisyys on tuttua jo usean vuosikymmenen ajalta, ja vastaavasti jokin toinen taho voi pohtia ensimmäisen kansainvälisen osaajan rekrytoimista. Hankkeen aikana hanketoimijat tapaavat myös työyhteisöjä, työpaikkaohjaajille tuotetaan koulutusmateriaalia monikulttuurisuusosaamiseen.

Oppilaitosympäristössä yhdenvertaisuustyö on lähtenyt hyvin alkuun. Opiskelijoilla on parhaillaan vastattavana kysely yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Heiltä kysytään niin yhdenvertaisuutta tukevista rakenteista kuin myös tilanteista, joissa yhdenvertaisuus ei toteudu. Yhdenvertaisuuskokemuksia on kartoitettu myös Ammattiopisto Tavastian sisällä monikulttuurisuusyhteyshenkilöissä ja verkostossa Ammattiopisto Tavastian monikulttuurisen koulutuksen asiantuntijaryhmässä.  

Tavastian henkilöstölle on tarjottu syksyn aikana koulutusta monikulttuurisuuden teemoista. Ensimmäiseen osioon osallistui koko Ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstö, noin 300 henkilöä. Kolmeen syventävään koulutukseen monikulttuurisuudesta pedagogiikassa, selkokielisyydestä ja turvallisuusteemoista on osallistunut noin 30–50 henkilöä kullakin kerralla. Asiat kiinnostavat, ja hanke selvästi vastaa kehittämistoiveisiin.

Yhdessä tehden ja keskustellen

Hankkeessa vieraskielisten osallisuutta ja hämeenlinnalaisuutta vahvistetaan yhdessä tehden. Järjestetään toimintaa, johon kaikki opiskelijat voivat osallistua. Järjestettiin esimerkiksi luontoretki Aulangolle. Osallistuneet 41 opiskelijaa viihtyivät hyvin ja tutustuivat suomalaiseen kulttuuriin kuten Aulangon historiaan, luontoon, sienestämiseen, grillaamiseen ja mölkkypeliin.

Aulangon retkellä Suomen Kulttuurienvälinen Yhteisö (SKY) oli mukana järjestelyissä. HPK:n jääkiekko-ottelu on ollut yksi aktiviteetti, johon opiskelijoiden osanotto on ollut runsasta. Suunnitteilla on myös matka Helsinkiin. Matkalla käytäisiin erikseen Tyttöjen Talossa ja Poikien Talossa tutustumassa toimintaan, minkä jälkeen kaikki opiskelijat siirtyisivät yhdessä Monikieliseen kirjastoon (HELMET). 

Joukko ihmisiä katsomassa kansallismaisemaa Hämeenlinnan Aulangolla
Aulangon kansallismaisemia ihailemassa.

Kaikille opiskelijoille yhteisen toiminnan lisäksi järjestetään sukupuolisensitiivistä toimintaa. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa opiskelijat tuntevat olonsa mukavaksi ja turvalliseksi keskustellakseen vaikeammistakin asioista.

Parlak vastaa miesten ja poikien toiminnasta, jossa jalkapallo erottuu houkuttelevimpana sosiaalisena toimintana, minkä vuoksi jalkapallo-otteluita järjestetään säännöllisesti kahdesti viikossa. Miehille ja pojille järjestetään lisäksi keskusteluryhmiä eri paikoissa. Heille luodaan turvallinen ympäristö, jossa voi ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan.

Henkilöitä istumassa kahvipöydän ääressä

Naisten ja tyttöjen tapaamisissa Tokpanoun johdolla on suunnitteilla eri urheilulajien kokeiluita ja asiantuntijavierailuita eri teemoilla sekä yksittäisiä tapahtumia, joita järjestetään yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Naisten ryhmätoiminnassa vahvistetaan itsetuntemusta.

Tarjotaan esimerkiksi ensimmäistä kertaa yhteistyössä Hämeenlinnan Teatterin kanssa vieraskielisille naisille kurssia Tutustu teatteriin, osallistu teatteriin. Kurssilla naiset tutustuvat paikalliseen teatterin toteuttamiseen, ja eri kulttuurien teattereita verrataan keskenään. Vahvistetaan omien mielipiteiden muodostamista ja sanoittamista sekä tunteiden tunnistamista. Ryhmä tutustui Kysy siskoilta -näytelmään ja Kysy siskoilta -esityksen jälkeen ryhmä keskusteli tunnetiloista sekä vertaili eri kulttuurien teattereita.  Oppien osallisuuteen -hanke päättyy huhtikuun puolivälissä ryhmän omaan esitykseen (demoon). 

Lopuksi projektipäällikkö Parlak korostaa sitä, että hanke toteutetaan ryhmähankkeena. Siksi on erittäin tärkeää toimia yhdessä menestyksen eteen. Parlak kertoo olevansa onnekas ja innoissaan siitä, että tiimi on niin mahtava. Fiilis on todella hyvä. Kaikilla projektin jäsenillä on ajatuksia kuten ”ei minä, vaan me” ja ”teen kaikkeni, että kaveri onnistuu”. Hankkeen motto on ”monikielinen tulevaisuus” ja Parlak uskoo vilpittömästi, että hankkeesta tulee hyvä.

Ihmisiä kävelemässä rappusia Aulangolla
Aulangolla ihasteltiin luontoa ja saatiin samalla myös liikuntaa.

Yhteystiedot:

Servet Parlak, servet.parlak@kktavastia.fi, p. 044 725 9039

Tiina Alhainen, tiina.alhainen@kktavastia.fi, p. 050 434 7008

Minna Tuominen, minna.tuominen@kktavastia.fi, p. 050 562 5458

Jenni Tokpanou, jenni.tokpanou@hameensetlementti.fi, 050 374 2433

Hankkeen logot rivissä

Tutustu myös:

Oppien ja ilolla kohti osallisuutta! – Koulutuskuntayhtymä Tavastia (kktavastia.fi) 

Teksti: Mari Salokangas

Kuvat: Servet Parlak ja Arto Ruhala