Tukioppilaat mukana Kohti uutta -hankkeessa

Tukioppilaat ympäri Hämeenlinnaa ja osa nuorisovaltuustosta vierailivat kaupungin järjestämässä koulutuksessa 25.10.2023. Koulutusta meille piti Anu-Rohima Mylläri. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tukioppilaiden kautta kaikkiin kouluihin tietoisuutta eriarvoisuudesta, monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.

Aloitimme koulutuksen alustavana kyselynä kirjoittamalla muistilappuihin mitä kukin haluaisi olla tulevaisuudessa. Muistilapuista löytyi muun muassa yrittäjä, äiti, lääkäri ja maailmanmatkaaja.

Eriarvoisuus saattoi alkuun kuulostaa kummalliselta termiltä, mutta puhuimme siitä ja se selveni hyvin. Eriarvoisuuteen vaikuttaa monet tekijät sekä syy-seuraussuhteet. Se koostuu myös henkilöiden yksittäisistä tapahtumista ja prosessista, minkä myötä ihminen on joutunut eriarvoiseen asemaan. Esimerkkeinä meille annettiin koulutus, joka vaikuttaa ihmisen taitoihin, arvoihin ja siihen, mitä kenestäkin tulee. Ihminen voi myös syrjäytyä, jos työpaikka lähteekin alta vain yhden yksittäisen tapahtuman takia. Myös terveys voi vaikuttaa esimerkiksi nuoren elämään, jos mielenterveys tai muut haitat ovat liian suuria ja koulupaikat saa jäämättä ja tämän myötä tulevaisuus voi jäädä iljettävästi auki.

Esimerkkien lisäksi puhuimme tekijöistä, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Näitä tekijöitä on muun muassa lähiverkoston puuttuminen, oppimisen ja riittämättömän kielitaidon haasteet, päihde- ja mielenterveyshaasteet sekä väkivalta.

Olivia ja Lumia istuvat sohvalla Wetterillä.
Olivia ja Lumia lastenoikeuksien viikon eriarvoisuus-koulutuksessa kaupungintalo Wetterillä.

Teimme myös “jäävuoriharjoituksen”, jossa piirsimme jäävuoren ja meren pinnan niin, että vuoresta näkyi pieni huippu. Pinnan yläpuolelle kirjoitimme asioita, joita ihmisestä näkee vain ulkoapäin. Pinnan alapuolelle kirjoitimme asioita, joita ihmisestä ei näe ulospäin. Harjoituksen tarkoituksena oli näyttää, että ihmisestä ei päälle päin näe, mitä sisällä on. Vaikka ihminen näyttäisi iloiselta ja onnelliselta, se ei välttämättä ole totuus. Ulkoapäin emme voi tietää ihmisen taustoista, vahvuuksista, perheestä, arvoista, seksuaalisesta suuntautumisesta, elämänkokemuksesta tai persoonallisuudesta.

Koulutuksessa haluttiin myös lisätä taitoa ja ennalta ehkäisevää toimintaa syrjintää ja rasismia vastaan. Syrjintä on yksilön tai ryhmän asettamista huonompaan ja epäarvoisempaan asemaan. Syrjinnän perusteina voi olla mikä tahansa enemmistöstä poikkeava ominaisuus. Yhteiskunnan ja organisaatioiden harjoittamaa syrjintää kutsutaan rakenteelliseksi syrjinnäksi. Esimerkkinä, jos pyörätuolissa olevan henkilön pääsyä eri paikkoihin rajoitetaan, se on rakenteellista syrjintää. Syrjintä on rasismia, jos sen syynä on etninen alkuperä, ihonväri, kansalaisuus, kulttuuri, äidinkieli tai uskonto. Sekä syrjintä ja rasismi ovat kummatkin väärin. On tärkeää muistaa, että kaikki syrjintä ei ole rasismia, mutta rasistinen kohtelu on aina syrjintää. Jokaisella tulisi olla vapaus tavoitella omia unelmiaan yhtä tasa-arvoisesti kuin kaikilla muillakin ilman syrjintää tai rasismia.

Puhuimme myös siitä, miten tukioppilaat pystyvät koulun aikuisten rinnalla auttamaan omaa luokkakaveria ja kaikkia niitä, jotka ovat jostain syystä jääneet ulkopuolelle tai muuten vain kaipaavat tukea ja kannustusta.

Puhumiamme asioita havainnollistamaan annettiin muutamalle henkilölle puiset grillitikut, jotka yksinään katkesivat helposti. Sitten annettiin lisää tikkuja, jotka eivät katkenneetkaan. Tehtävän ideana oli havainnollistaa ihmisen turvaverkon tärkeys ja sen vaikutus sekä hyvissä että huonoissa hetkissä. Turvaverkkoon voi kuulua esimerkiksi kaverit, perhe, valmentajat, opettajat tai sukulaiset. Ihmistä on vaikeaa murtaa, kun on monta ihmistä ympärillä eikä ole yksin.

Lumia Aarresuo ja Olivia Ojala

HYK:in 9. luokkalaiset tukioppilaat

Kohti uutta-hankkeen logo.