Katumalla kohdataan kunnioittaen ja tutustutaan toisten kulttuureihin
Katuman päiväkoti on noin viidenkymmenen lapsen päiväkoti Hämeenlinnassa. Päiväkodissa on kolme ryhmää ja 10 työntekijää. Kolmasosalla päiväkodin lapsista on äidinkielenään jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi.
“Päiväkodissamme lapsilla on yhdeksän eri äidinkieltä. Tällä hetkellä eniten on ukrainan- ja arabiankielisiä lapsia. Tämä työ vaatii, että miettii joka päivä, miten viestiä selkeästi. Kuvakortit ja selkeä puhe ovat päivittäistä arkea meillä. Vanhempien kanssa kohdatessamme puhumme suomea tai englantia ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa käytämme tarvittaessa myös tulkkausta”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Tuula Parkkinen, joka on ollut töissä Katuman päiväkodissa pari vuotta.
Vaikka kieli voidaan helposti esteenä viestinnässä, Parkkisen mukaan lasten kesken se ei juurikaan muodosta estettä. Leikki on lasten yhteinen kansainvälinen kieli.
”Lapset kyllä leikkivät ja ystävystyvät nopeasti, vaikka ei olisi yhteistä kieltä. Eivätkä lapset luontaisesti syrji ja mieti toistensa ihon tai hiusten väriä. Leikit houkuttavat ja vievät mennessään. Joskus syntyy turhaumaa, kun leikkikaveri ei ymmärrä suomea. Silloin me yhdessä mietimme kuinka voimme auttaa häntä ymmärtämään ja oppimaan lisää suomea”, sanoo Parkkinen.
”Kaikkein tärkeintä on, että jokaisen lapsen kohdalla etsitään ja löydetään keinot vuorovaikutukseen ja sitä kautta saavutetaan yhteinen ymmärrys ja kohtaaminen”.
Vietämme parhaillaan Suomessa rasisminvastaista viikkoa, johon Hämeenlinnan kaupunkikin osallistuu. Katso mitä kaikkea ohjelmaa viikon aikana meillä tapahtuu.
Omat asenteet tarkasteluun
Syrjimättömyys on yksi YK:n lapsen oikeuksien neljästä perusperiaatteesta. Lapsen oikeus syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa elää elämäänsä omana itsenään ja yhtä arvokkaana kuin kaikki muut. Kunnan tehtävä on huolehtia, että lapset ja nuoret pääsevät samalle viivalle, ja kunta voi harjoittaa positiivista erityiskohtelua eli toimia, joiden avulla tasoitetaan lähtökohtien eroja.
”Työn tekeminen yhdenvertaisesti kaikkia kuunnellen vaatii meiltä kasvattajilta kriittistä omien asenteiden tarkastelua. Työyhteisönä tarkastelemme yhdessä, onko meidän toiminnassamme joitakin syrjiviä toimintatapoja tai käytänteitä sekä kehitämme niitä tasavertaisemmiksi,” kertoo Katuman päiväkodin varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tarja Toivola-Haavisto.
Oleellista monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa on olla avoin ja nähdä eri kulttuurit ja ihmisten moninaisuus voimavarana.
”Kasvattajan tavalla puhua ja olla vuorovaikutuksessa on suuri merkitys lapsen muodostaessa käsitystä itsestään ja toisistaan,” jatkaa Toivola-Haavisto.
”Haluamme yhdessä olla luomassa turvallista ja sallivaa ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi ja perhe kokee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi henkilökohtaisine ominaisuuksineen riippumatta esimerkiksi iästä, vammasta, kielestä, kulttuurista tai uskonnosta, ” sanoo Toivola-Haavisto.
Hämeenlinnan kaupungissa on neljä konsultoivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, jokaisella oma alueensa. Tämän lisäksi osassa päiväkodeista on oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka toimii koko yksikön tukena. Heidän tehtävänsä on tukea ja auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja lasten perheitä kasvatustyössä sekä lapsen yksilöllisissä tuen prosesseissa.
Monikulttuurinen työ vaatii työntekijään paljon
Hulina ja vilinä Katuman päiväkodissa on hyvin samanlaista kuin missä tahansa muissakin hämeenlinnalaispäiväkodeissa. Yhdessä leikkinurkassa kootaan palapeliä, toisessa palikkatornia ja osa pelaa palloilla. Muutama lapsi hyörii ja pyörii, ja hoitaja lähtee heidän kanssaan käynnistämään leikkiä nurkkaukseen.
Seinillä on paljon kuvakortteja, joissa on tekstiä suomeksi, arabiaksi, ukrainaksi, turkiksi, venäjäksi ja somaliksi. Hoitajien kaulassa on kuvakorttinippuja, joista nopeasti saa esiin vaikkapa ruokalautasen kuvan, ja yhteinen ymmärrys syntyy, että on aika lähteä syömään.
”Käytämme paljon kuvatukea vuorovaikutuksen ja toiminnanohjauksen tukena. Tällöin on tärkeää arvioida myös sitä, millä tavalla kuvamaailmamme ilmentää ja tuo näkyväksi moninaisuutta, sekä miten se tukee kaikkien lasten identiteetin rakentumista ja mahdollistaa samaistumisen”, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Tarja Toivola-Haavisto.
”Tässä työssä täytyy olla valmis haastamaan itseään ja omia asenteitaan. Pyrin työssäni luomaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Olen kiinnostunut perheiden erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista ja keskustelemme niistä vanhempien ja lasten kanssa,” kertoo Parkkinen
Työssä kohtaa väistämättä maailman kriisit, kun päiväkotiin tulee lapsia sota-alueilta.
”Emme voi tietää mitä kaikkea lapset ovat joutuneet ennen Suomeen tuloaan kohtaamaan. Oleellista on pystyä tarjoamaan turvallisuutta päiväkodissa, jossa aikuiset ovat läsnä, kohtaavat ja kuuntelevat ja tarjoavat sylin lapselle”, Parkkinen jatkaa.
Traumatisoituneet lapset oireilevat eri tavoin, osa hyvinkin voimakkaasti ja tällöin otetaan yhteyttä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheneuvolaan, jonka kautta on mahdollista saada tukea lapselle.
Vanhemmat ovat kiitollisia
Sonja Saarela on ollut pari vuotta lastenhoitajana Katuman päiväkodissa. Hän pitää työstään ja kertoo sen olevan perusteiltaan samaa kuin missä tahansa muussakin päiväkodissa, mutta monikielisyys ja eri kulttuurit tuovat työhön erilaisuutta. ”Työssä saa pohtia eri kulttuurien asioita, peilata onko minussa syrjiviä asenteita ja miettiä kuinka puhua selkeästi, niin että lapset ja heidän vanhempansa ymmärtävät”, kuvailee Saarela.
Työntekijät saavat myös palautetta vanhemmilta. Suurin osa maahanmuuttajavanhemmista on erittäin kiitollisia lastensa päivähoidosta. ”Aina palaute ei tule heti tai suoraan, mutta myöhemmin jossain kohdassa kiitellään”, kertoo Saarela.
Katumalla toimitaan pienryhmissä, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään yksilöllisine ominaisuuksineen ja vahvuuksineen.
Nelivuotias Lilja tietää, että omassa päiväkodissa kaikki kaverit eivät puhu suomen kieltä.
”Jos mun kaveri ei osaa suomea, niin sitten mä puhun sille sen omaa kieltä. Mä osaan jo sanoa thank you.”
Varsinkin pieni lapsi tai lapsi, jolla ei ole vielä suomen kielen taitoja, otetaan erityisesti huomioon. Aikuisen on oltava vahvasti läsnä, havainnoitava lapsen tarpeita ja vastata tarpeisiin herkästi. Näin saadaan syntymään luottamus, jonka varaan hyvä ja turvallinen päiväkotipäivä rakentuu.
”Kuvakorttien lisäksi kyllä täällä välillä myös käytetään ihan Googlen kääntäjää, kun tilanne sitä vaatii. Joskus on käännetty lausetta: ”Äiti tulee tänään ja hakee sinut kotiin”, jotta saadaan lapsen mieli rauhoittumaan, kertoo Parkkinen.
Kuvitteellista matkailua eri puolilla maailmaa
Yhdenvertainen kohtelu varhaiskasvatuksessa ei tarkoita tasapäistämistä, vaan sitä, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja pääsee osallistumaan. Tavoitteena on, että jokaiselle lapsella on turvallinen olla, hän tulee kohdatuksi ja päiväkotipäivästä jää hyvä olo.
”Yhdenvertainen työskentelyote on todella tärkeää. Mietin välillä iltaisin, tuliko lapsia huomattua riittävästi ja kohdeltua yhdenvertaisesti,” kuvailee Parkkinen.
Lapsen osallisuuden toteutumiseksi päiväkodissa tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa ja kunnioitetaan sekä kuullaan heidän asiantuntemustaan omasta lapsestaan.
”Olemme kiinnostuneita perheiden erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista. Tutustumme yhdessä lapsiryhmän kanssa kavereiden kieliin ja eri kulttuurien leikkeihin, lauluihin ja ruokiin,” kertoo Parkkinen.
Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa oli alkuvuodesta erityisenä teemana Kieli-, kulttuuri ja katsomuskasvatus.
”Teimme tuolloin kuvitteellista maailmanympärysmatkailua lasten kanssa. Lähdimme lentokoneella käymään lasten kotimaissa. Siellä tutustumme mitä syödään, minkälaisia lauluja siellä lauletaan ja opettelimme myös kunkin maan kieltä. Lapset olivat todella innostuneita näistä maailmanympärysmatkoista. Ja pääsimme käymään monessa eri maassa”, kertoo Parkkinen.
Tällä hetkellä vietetään eri puolilla maailmaa, ja myös Suomessa, muslimien pyhää kuukautta, ramadania. Kuukausi on otettu huomioon myös Katuman päiväkodissa.
”Olemme keskustelleet lasten kanssa minkälaisia juhlia missäkin perheissä vietetään ja opetelleet toivottamaan arabiaksi hyvää ramadania. Vanhemmat ovat olleet todella ilahtuneita, kun me huomioimme heille tärkeitä juhlia”, kertoo varhaiskasvatuksenopettaja Parkkinen.
”Minä toivon, että pystymme täällä kasvattamaan näistä kaikista lapsista suvaitsevaisia aikuisia”, toteaa Parkkinen.
Teksti: Kaisa Paavilainen I Kuvat: Miika Kangasniemi
Lisäinfoa
- Katuman päiväkoti
- Lapsiystävällinen Hämeenlinna
- Lapsen oikeus syrjimättömyyteen
- Johdatus lapsen oikeuksiin
- Lapsen oikeudet kunnassa -yhdenvertaisuus
Tämä artikkeli on osa Hämeenlinnan kaupungin neljän artikkelin kokonaisuutta, jossa käydään läpi, miten lapsen oikeudet toteutuvat varhaiskasvatuksessa. Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen ja edistämiseen. Artikkelit julkaistaan vuosina 2023-2024.
Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat:
- Syrjimättömyys
- Lapsen edun huomioon ottaminen
- Oikeus elämään ja kehittymiseen
- Lapsen näkemyksen kunnioittaminen
Syrjimättömyys on yksi lapsen perusoikeuksista. Yhdenvertaisuuden tulee toteutua jokaisen lapsen jokaisessa oikeudessa, josta kunta on vastuussa. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi, yksilö ja oma itsensä – ei minkään ryhmän, ominaisuuden tai elämäntilanteen edustaja. Jokaisen lapsen ja nuoren osallisuus ja hyväksytyksi tuleminen vahvistavat kunnan elinvoimaisuutta sekä nyt että tulevaisuudessa. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi rakentaa hyvää tulevaisuutta kaikille. Yhteiskuntarauha, hyvät väestösuhteet ja toimiva vuorovaikutus ovat kaikkien etu.
Yhdenvertaisuuden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Siihen velvoittavat Suomen kansallinen lainsäädäntö (perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki, varhaiskasvatuslaki ja sosiaalihuoltolaki) ja EU:n lainsäädäntö. (UNICEF Lapsiystävällinen kunta).
Lue sarjan aiemmat artikkelit: