Usein kysyttyä
Mikä on opiskeluterveydenhuollon tehtävä?
Opiskeluterveydenhuollon tehtävä on huolehtia Hämeeninnassa sijaitsevien oppilaitoksien opiskelijoiden terveydestä. Tavoitteenamme on tukea opiskelijaa huolehtimaan terveydestään ja hoitamaan sairauksiaan sekä välittämään itsestään.
Maksavatko palvelut?
Terveydenhoitajan palvelut ovat maksuttomia.
Miten terveydenhoitajan tavoittaa?
Terveydenhoitajan vastaanotolle voit tulla ilman ajanvarausta. Terveystapaamiseen varataan aika etukäteen. Vastaanottoajat vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Neuvoja voi kysyä myös puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta, opinto-oppaasta ja netistä.
Kenelle terveystarkastus tehdään?
Terveystapaamiseen kutsutaan mahdollisuuksien mukaan vähintään yhden vuoden ajan opiskelevat opiskelijat. Terveyteen liittyvistä asioista voi keskustella mm. terveydenhoitajan vastaanotolla erikseen varatussa terveystapaamisessa.
Osa opiskelijoista voidaan kutsua terveystarkastukseen etukäteen täytetyn terveyskyselykaavakkeen perusteella. Aina voi kuitenkin hakeutua myös oma-aloitteisesti terveystapaamiseen.
Mikä on terveystapaaminen?
Terveystapaaminen painottuu haastatteluun ja keskusteluun terveyteen ja opiskeluun vaikuttavista asioista. Perusrokotussuoja tarkistetaan joten mahdollinen rokotuskorttisi on hyvä ottaa mukaan.
Haastattelun ja tarkastuksen perusteella terveydenhoitaja voi ohjata jatkotutkimuksiin, esim. lääkärin vastaanotolle.
Jos sairastuu, mistä saa poissaolotodistuksen?
Jos opiskelija tarvitsee oppilaitokselle tai käytännön harjoittelupaikalle sairauslomatodistuksen, pitää tulla vastaanotolle. Todistusta ei voi kirjoittaa jälkikäteen. Opiskelija voi käydä myös oman asuinkunnan terveysaseman sairaanhoitajalla.
Miten pääsee lääkärin vastaanotolle?
Kun opiskelija tarvitsee lääkärin apua, kannattaa ottaa yhteys terveydenhoitajaan. Usein asiat selviävät jo silloin. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa lääkärille.
Oppilaitoksessa oleva lääkäri hoitaa lähinnä opiskeluun liittyviä ongelmia. Lääkäripalvelut ovat maksuttomia, mutta muista peruuttaa aikasi, jos tulee este.
Lääkärintarkastuksen yhteydessä lääkäri kirjoittaa Nuorison terveystodistuksen. Nuorison terveystodistus kelpaa mm. ajokorttitodistuksena ja lääkärintodistuksena ammatinvalintaa varten.
Ammatti, johon opiskelee aiheuttaa terveydellisiä oireita, mitä tehdä?
Terveys on tärkeä osa ammattialaa valitessa. Epäselvissä tilanteissa olisi hyvä jo ennalta selvitellä asioita esim. ottamalla suoraan yhteyttä sen oppilaitoksen opiskeluterveydenhuoltoon, johon opiskelija on hakeutumassa.
Jos opiskelun aikana ilmenee ammattialasta johtuvia terveydellisiä haittoja, niistä kannattaa keskustella terveydenhoitajan kanssa.
- Näkö ja värinäkö
Lasein korjattavissa oleva huono näkö ei yleensä aiheuta rajoituksia. Virheetöntä värinäköä vaaditaan mm. seuraavilla aloilla: graafinen-, sähkö- ja viestintäala. Hyvää värinäköä suositellaan maalaus-, muoti-, ja kauneusalalla sekä konditoriassa.
- Kuulo
Sisäkorvaperäinen kuulovika saattaa pahentua ns. melutyössä esim. puu-, metsäteollisuus- ja joillakin metallialoilla.
- Ihottumat
Ihottumiin taipuva kuiva iho ei yleensä kestä työskentelyä aloilla, jotka vaativat runsasta käsienpesua ja/tai kemikaalien tai öljyjen jatkuvaa käsittelyä. Tällaisia aloja ovat esim. parturi/kampaaja, ravitsemus- ja elintarvike-, terveydenhuolto-, maalaus-, ja jotkut metallialat.
- Allerginen nuha ja astma
Joissain töissä esiintyvät runsaat pölyt ja ärsyttävät hajut saattavat pahentaa allergisen nuhan ja erityisesti astman oireilua. Tällaisia aloja ovat esim. leipomo, parturi/kampaaja, maalaus-, hitsaus-, vaatetus-, ravitsemus- ja elintarvikeala.
- Selkäviat
Raskaat ja toistuvat nostot, kumara tai muuten hankala työasento ja jatkuva istuma- tai seisomatyö rasittaa selkää ja saattavat aiheuttaa vaivoja. Riskialoja ovat maalaus-, parturi/kampaaja, ravitsemus- ja elintarvikeala ja osittain terveydenhuoltoala.
- Pitkäaikaissairaudet
Diabetes, reuma, epilepsia, sydänviat, mielenterveydelliset häiriöt ym. voivat asettaa yksilöllisiä rajoituksia alasta riippuen. Hoitavan lääkärin kannanotto on tarpeen.
Ovatko perusrokotukset ajan tasalla?
Suomessa perusrokotuksiin luetaan kuuluviksi jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote (dT), poliorokote sekä tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR). Perusrokotukset ovat ilmaisia terveysasemilla ja oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollossa.
Jäykkäkouristus- kurkkumätärokotussuojaa tehostetaan perusrokotussarjan jälkeen dT- rokotteella kymmenen vuoden välein. Suomessa viiden rokotteen perusrokotussarjaan kuuluva viimeinen rokote annetaan peruskoulussa n. 11–13 vuoden iässä. Näin ollen aikuisiän ensimmäinen dT- rokote tulisi tehostaa n. 21–23 vuoden iässä.
Suomalaisen väestön poliosuoja on hyvä eikä lisätehosteita Suomessa tarvita perusrokotussarjan (vähintään 3 poliorokotetta) jälkeen. Jos henkilö matkustaa alueelle, jossa poliota vielä esiintyy, tehoste suositellaan annettavaksi 5–10 vuoden välein.
Tuhkarokko- sikotauti- vihurirokkorokotukset (MPR) aloitettiin Suomessa vuonna 1982. Perusrokotukseen kuuluu kaksi annosta jotka annetaan yleisen rokotusohjelman mukaisesti 14–18 kk ja 6 vuoden iässä. Jos epäilet, että et ole saanut MPR- rokotuksia tai että olet saanut vain yhden annoksen MPR- rokotetta, ota yhteyttä oppilaitoksen terveydenhoitajaan.
Matkustaessasi ulkomaille on hyvä tarkastaa terveydenhoitajalta perusrokotusten voimassaolo sekä mahdollisten lisärokotusten tarve jo hyvissä ajoin ennen matkaa.
Olen lähdössä ulkomaille työharjoitteluun, mitä teen?
Heti kun saat tietää ulkomailla harjoittelustasi, ota yhteyttä oppilaitoksesi terveydenhoitajaan. Ulkomailla harjoittelua varten tarvitaan usein todistus terveydenhoitajan/ lääkärin tarkastuksesta. Lisäksi mahdollisten lisärokotteiden (esim. A- ja B- hepatiittirokote) tarve on hyvä tarkastaa terveydenhoitajalta.
Viimeksi muokattu
11.10.2011
