Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan 16 vuotta sitten tammikuussa 2001.

Alue koostuu Vanajaveden rannoilla sekä Aulangonjärven ympäristössä sijaitsevien puistojen, rakennettujen kulttuuriympäristöjen, virkistys- ja luonnonsuojelualueiden upeasta kokonaisuudesta. Tule viihtymään Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon ja nauti hämäläisestä luonnosta ja kulttuurista parhaimmillaan!

Puiston historiallisen ja kulttuurisen ytimen muodostaa Hämeen keskiaikainen linna ympäristöineen. Monelle puiston tunnetuin osa puolestaan on Aulanko. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat myös keskustan rantapuistot ja rakennuskulttuurin kannalta arvokkaat puutalokorttelit ja Keinusaaren sekä Verkatehtaan alueen vanhat teollisuus- ja sairaalamiljööt.

Puisto on 6 km pitkä ja 5 km leveä

Puisto liittyy saumattomasti kaupungin pohjois- ja koillispuolisiin pelto- ja metsäalueisiin, jotka jatkuvat metsäisinä koilliseen Evon kautta aina Päijänteelle.

Se on yli 6 km pitkä ja leveimmillään noin 5 km:n levyinen. Puiston maa-ala on noin 740 hehtaaria ja sen halkaisee kaupunkirakenteellisesti merkittävä Vanajavesi.

Vuosittain kansallisen kaupunkipuiston rantareitillä käy ulkoilemassa noin 200 000 ihmistä.

Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto

Ajatus kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta syntyi Ruotsissa. Vuonna 1995 perustettiin Tukholmaan Valtiopäivien erityislailla maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, nationalstadspark Ekoparken. Puistoidea poimittiin mukaan tuolloin Suomessa meneillään olleeseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen valmisteluun.

Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa.

Kansalliset kaupunkipuistot ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia laajoja ja kansallisesti merkittäviä puistokokonaisuuksia. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena.

Puistot ovat edelleen melko tuntemattomia. Tunnettuutta lisätäkseen ja toimintaa tehostaakseen kansalliset kaupunkipuistot järjestäytyivät helmikuussa 2016.

Verkoston ohjausryhmässä on yksi jäsen kustakin kansallisen kaupunkipuiston kaupungista. Puheenjohtajaksi valittiin ylläpitopäällikkö Mari Helin Turun kaupungilta. Sihteerinä toimii viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen Hämeenlinnan kaupungilta. Järjestäytymisen tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä valtakunnallisesti.

Ohjausryhmä päättää mm. yhdessä edistettävistä teemoista ja mahdollisista yhteishankkeista. Lisäksi ohjausryhmä valmistelee vuosittain järjestettävän valtakunnallisen verkostotapaamisen ohjelmasisältöä.

Vuonna 2014 annettiin Euroopan puutarhaperinneverkosto EGHN:n tunnustus kansallisten kaupunkipuistojen verkostolle Suomessa. Suomalainen kaupunkipuistokonsepti on palkittu ainoana uudessa kategoriassa, jossa arvioidaan suuria viherkokonaisuuksia ja konsepteja.

Viimeksi muokattu: 3.10.2017