Puistojen rakentaminen ja kunnossapito

Viheralueiden kunnossapidossa siirryttiin vuoden 2025 keväällä ABC-hoitoluokituksesta RAMS-kunnossapitoluokitukseen. Muutos koski Hämeenlinnan kantakaupunkia sekä Renkoa ja Iittalaa. Lammi-Hauho-Tuulos-alueilla RAMS-kunnossapitoluokitus on otettu käyttöön aiemmin kilpailutuksen yhteydessä vuonna 2023.

RAMS kirjainlyhenne tulee luokituksen eri nimistä; R- rakennettu viheralue, A- avoin viheralue, M- metsät ja S- suojelualueet. Aiemmassa valtakunnallisessa hoitoluokituksessa keskityttiin nimenmukaisesti enemmän viheralueiden hoitoon. RAMS-kunnossapitoluokituksessa on hoidon lisäksi ohjeet myös esimerkiksi ylläpitäviin korjaustöihin.

RAMS-kunnossapitoluokituksessa otetaan myös aiempaa paremmin huomioon viheralueisiin liittyvät ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset arvot. Tämän kautta kunnossapidossa huomioidaan paremmin sekä kaupunkilaiset ja heidän käyttäjäkokemuksensa että luonnon monimuotoisuuden tukeminen kaupunkiympäristössä.

Yhtenäinen luokitus määrittelee kunnossapidon laatutason

Viheralueiden hoito on jatkuvasti muuttuva prosessi. Uusia alueita tulee kunnossapidon piiriin kaavoituksen edetessä ja vastaavasti vanhoja alueita poistuu muuhun käyttöön, esimerkiksi rakentamiseen. Hämeenlinnan viherhoidon taso on vahvistettu Kaupunkirakennelautakunnassa vuonna 2023 Lammin, Tuuloksen ja Hauhon osalta sekä vuonna 2025 kanta-Hämeenlinnassa, Rengossa ja Iittalassa.

Kunnossapitoluokka määritellään kaavoitusvaiheessa yhteistyössä infran suunnittelun ja viherkunnossapidon kanssa. Valinta perustuu alueen luonnonominaisuuksiin ja paikallisiin erityispiirteisiin, käyttötarkoitukseen ja rakentamisasteeseen sekä alueelle asetettuihin laatutavoitteisiin. Periaatteena on, että kaupungin keskustaa kohti siirryttäessä viheralueen rakentamisaste ja laatuvaatimukset kasvavat. Kunnossapitoluokkaa voidaan muuttaa myöhemmin.

Rakennettujen viheralueiden kunnossapidosta vastaa kaupungin viherkunnossapito. Viheralueiden kunnossapitoon kuuluvat kasvillisuuden hoito, mukaan lukien nurmialueiden hoito, sekä kalusteiden, varusteiden ja käytävien kunnossapito. Iso osa sesonkiajan eli kesän töistä tehdään vakituisten ja määräaikaisten viheralan ammattilaisten tai ammattiin opiskelevien sekä kausityövoiman kuten koululaisten avulla. Viherkunnossapidossa työskentelevät myös sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita ja Rikosseuraamusviraston alaisen Vanajan ja Ojoisten vankiloiden työtoiminnassa mukana olevia rangaistustaan suorittavia vankeja.

Hämeenlinnassa on asemakaavoitettuja viheralueita tällä hetkellä yhteensä runsaat 960 ha. Asemakaavoitetuista viheralueista yhteensä reilut 138 hehtaaria on rakennettua viheraluetta, joka pitää sisällään myös katuviheralueet. Avoimiksi luokiteltuja viheralueita, kuten peltoja ja niittyjä, on noin 134 ha. Valtaosa asemakaavan mukaisista viheralueista on luokiteltu lähimetsiksi, yhteensä noin 575 hehtaaria, joiden kunnossapidosta vastaa luontopalvelut.

Rakennetuista viheralueista R1 kunnossapitoluokkaa on vain keskustan alueella, yhteensä vajaat 2 hehtaaria. R2 kunnossapitoluokan alueita on noin 21 hehtaaria ja R3 alueita reilusti enemmän, noin 55 hehtaarin verran. R4 luokan alueita on edellistä kahta vielä vähän enemmän, melkein 60 hehtaaria. Näistä kolmesta luokasta noin 38 ha sijoittuu kanta-Hämeenlinnaan. Viheralueiden kunnossapito ei rajaudu vain kantakaupungin alueelle, se ulottuu myös Renkoon ja Iittalaan sekä Hauhoon, Tuulokseen ja Lammille asti.

Elinympäristön biodiversiteetin kannalta kaupungin viheralueiden merkitys on suuri. Mitä intensiivisempää hoito on, sitä harvalukuisempaa on lajien kirjo. Perinteistä leikattavaa nurmikkoa monimuotoisemmilla niityillä tai erilaisissa kaupunkimetsiköissä viihtyvät niin hyönteiset, perhoset kuin linnutkin rikastuttaen ja elävöittäen ympäristöä. RAMS:iin siirtyminen avaa kunnossapidossa uusia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen viheralueille ympäri Hämeenlinnaa.

RAMS-kunnossapito kaupunkikuvassa

Kaupunkilaiset voivat huomata RAMS-kunnossapitoluokitukseen siirtymisen kaupungin viheralueilla monella tavalla. Puiden juuristoalueelle voidaan jättää leikkaamattomia alueita, jolloin puut säilyvät elinvoimaisempina ja luonnonkukat tarjoavat pörriäisille elintärkeitä elinympäristöjä.
Syksyisin lehtiä voidaan jättää viheralueille esimerkiksi pensaiden ja puiden alle. Tämä parantaa kasvualustan hyvinvointia ja vähentää kemikaalisten lannoitteiden käyttötarvetta.

Kaadetut puut voidaan jättää maastoon lahopuuksi ja niiden oksista voidaan tehdä risuaitoja. Myös puiden kannot ovat tärkeässä roolissa lahopuuna.

Tämä hallittu hoitamattomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoidon tasoa lasketaan, vaan alueita hoidetaan oikean tarpeen mukaan, luonnonmonimuotoisuutta tukien. Tähän toimintatapaan ohjaa myös valmisteilla oleva kaupungin LUMO-ohjelma.

Lammin, Tuuloksen ja Hauhon alueita hoitaa Destia Oy

Lammin, Tuuloksen, Hauhon kirkonkylän, Eteläisten ja Alvettulan taajamien kaupungin vastuulle kuuluvien liikenneväylien ja -viheralueiden, puistojen sekä ulkoliikuntapaikkojen hoidosta huolehtii Destia Oy.

Näiden alueiden kunnossapidosta voi jättää palautetta Destian asiakaspalvelunumeroon p. 040 681 9023.
Destian asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9 – 15. Voit jättää palautetta myös sähköisen palautejärjestelmän kautta 24/7.
Destian kunnossapitopalvelut

Puistojen rakentaminen

Infra rakennuttaa, rakentaa ja peruskorjaa puistoja ja leikkipaikkoja, liikenneviheralueita, liikuntapaikkoja sekä julkisten kiinteistöjen, kuten koulujen ja päiväkotien, pihoja. Puistojen ja pihojen rakentajina voivat olla kaupungin oman tuotannon lisäksi myös yksityiset urakoitsijat. Lopputuloksesta ja suunnitelmien toteutumisesta vastaa aina tilaajana kaupunki.

Tarkista kunnossapitoluokka kaupungin karttapalvelusta

Kunnossapitoluokitus esitetään kaupungin karttapalvelussa väripintoina. Väriä vastaavan hoitoluokan löydät kartassa ”Viheralueet” -välilehden vieressä olevaa kysymysmerkkiä klikkaamalla.

Kartassa on näkyvillä myös puistoleikkipaikat.

Viheralueiden kunnossapitoluokkien karttaselitteet:

R LUOKAT – rakennetut viheralueet

Enemmän tai vähemmän rakennettuja viheralueita, joiden hoidon tavoitteena on pitää alue suunnitelman mukaisena. Viheralueiden rakentamisessa on otettu huomioon käytön aiheuttama kuluminen.

R1 luokka eli rakennetut arvoviheralueet ovat arvokkaita viheralueita, jotka ovat rakennettu korkeatasoisesti laadukkaita materiaaleja käyttäen. Ne ovat yleensä arvokkaita kohteita puutarhakulttuurin, -taiteen, kulttuuriperinnön, arkkitehtuurin tai muiden maanomistajan määrittelemien piirteiden takia.

Alueen hoito on intensiivistä ja alueen pinnat pidetään roskattomana, siistinä ja puhtaana. Kunnossapitotoimia rakennetuilla viheralueilla ohjaavat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka räätälöidään kunkin kohteen vaatimusten mukaiseksi. Tämän lisäksi viheralueiden hoidossa otetaan huomioon alueen mahdolliset suojelumääräykset.

R1 luokan puistot ovat intensiivisen hoidon takia hoitokustannuksissa kalliita ja niitä on vähän. R1 luokan puistoja ovat Hämeenlinnassa ainoastaan keskustan historialliset ja peruskorjatut Tori- ja Kirkkopuisto, Laivarannanpuisto ja Ystävyydenpuisto, Sibeliuksen puisto ja Itsenäisyyden puisto.

R2 toimintaviheralueet ovat nimensä mukaisesti alueita, jotka ovat varattuja erilaisille toiminnoille, kuten leikkiin, liikuntaan tai läpikulkuun. Näitä ovat esimerkiksi leikkipaikat, lähiliikuntapaikat ja hautausmaat. Toimintaviheralueet voivat toimia myös erilaisten tapahtumien järjestyspaikkana. Kuitenkaan urheilu- tai pelikentät eivät kuulu tähän kunnossapitoluokkaan.

Toimintaviheralueen hoidon tavoitteena on pitää alue käyttäjäystävällisenä ja toimivana. Alueella ei ole roskia, jotka häiritsevät yleisilmettä ja vaaralliset roskat poistetaan ensi tilassa.

Käyttöviheralueet sijoittuvat kaupunki- ja taajama-alueille ja ne ovat osa ekologista käytäväverkostoa. R3 kunnossapitoluokan alueet tarjoavat käyttäjilleen erilaisia mahdollisuuksia ulkoiluun, oleskeluun, viihtymiseen ja elämyksiin ulkona. Käyttöviheralueisiin kuuluvat esimerkiksi torien kasvillisuus, katupuuistutukset ja kiinteistöjen pihojen kasvillisuus- ja oleskelualueet. Kunnossapidon tavoitteena näille viheralueille on säilyttää niiden turvallisuus ja käytettävyys.

R4 kunnossapitoluokan viheralueet ovat rakennetun ja luonnonympäristön vaihettumisalueita, kuten reunavyöhykkeitä ja hulevesien käsittelyyn liittyviä alueita, esimerkiksi kosteikkoja ja avo-ojia. Suoja- ja vaihettumisviheralueiden tarkoituksena on tarjota kaupunkiympäristössä oleskelu ja ulkoilupaikkoja sekä näkö-, melu- ja pölysuojaa. Niiden lisäksi myös tämän luokan viheralueet toimivat osana ekologista käytäväverkostoa ja tarjoavat eliöstölle ja kasveille monimuotoisen elinympäristön. Näitä arvoja pyritään kunnossapidolla pitämään yllä ja vahvistamaan.

A LUOKAT – Avoimet viheralueet

Avoimien viheralueiden kunnossapitoluokat pitävät sisällään erilaiset ihmisen tekemät ja luonnostaan syntyneet avoimet alueet eli niityt ja pellot. Esimerkki ihmisen tekemistä niityistä on laidunnuksen tai viljelyn synnyttämät avoimet alueet. Luonnostaan syntyviä avoimia alueita taas ovat kalliokedot tai tulvaniityt. Kasvillisuus avoimilla viheralueilla voi olla esimerkiksi viljeltyä tai luonnonkasveja, sen lisäksi puita ja pensaita voi esiintyä yksittäisiä kappaleita tai ryhmiä.

Arvoniityiksi luokitellaan niityt, jotka ovat maiseman, kulttuuriperinteen tai luonnon monimuotoisuusarvojen vuoksi arvokkaita tai tärkeitä. Ne myös tarjoavat käyttäjälleen näihin asioihin liittyviä elämyksiä. Arvoniittyjen kunnossapidossa otetaan huomioon kunkin alueen mahdolliset suojelumääräykset ja erityisarvot. Kyseisiä arvoja pyritään säilyttämään, korostamaan ja vahvistamaan kunnossapidon keinoin.

Käyttöniityt ovat niittyjä, jotka ovat osa puistoa, pihaa tai virkistysaluetta. Ne tarjoavat käyttäjilleen ulkoilu ja harrastusmahdollisuuksia. Käyttöniittyjen kasvillisuus on yleensä matalaa runsaan käytön takia. Hoidon tavoitteena on pitää alue käyttökelpoisena ja avoimena. Alueiden käytettävyyttä parannetaan myös kunnossapitämällä käytäviä ja polkuja.

Maisemaniityt ovat avoimen kulttuurimaiseman ja ruohovartisen luonnonkasvillisuuden suojeluun tarkoitettuja avoimia tai puoli- avoimia niittyjä tai niiden osia. Kuten käyttöniityt, maisemaniitytkin voivat olla osa puistoa, mutta toisin kuin käyttöniityt, maisemaniittyjä ei ole suunniteltu kestämään kulutusta. Siellä kulku ohjataan rakennetuille kulkuväylille.

Maisemaniittyjen hoidossa pidetään huolta kukkivan lajiston menestymisestä ja pyritään vahvistamaan alueen ekologista monimuotoisuutta. Päätavoitteena on kuitenkin, että alue säilyttää omat erityispiirteensä.

A4 viheralueisiin kuuluvat esimerkiksi rantaniityt, sähkölinjojen alustat ja pellot, joita ei enää viljellä. Toisin kuin aikaisemmissa avoimien viheralueiden luokissa, A4:n alueet eivät ole niinkään virkistyskäyttöön tarkoitettuja. Avoimien alueiden hoidon tavoitteena on estää alueiden umpeen kasvu ja pitää tärkeät näkymät avoimina. Kuitenkin joillain alueilla, kuten voimalinjojen alla sallitaan kasvaa taimikkoa.

Maisemapellot ovat alueita, joilla kasvatetaan yksi- tai monivuotisia hyöty- ja maisemakasveja. Ne ovat osa puistoa, virkistysaluetta tai viljelymaisemaa. Maisemapeltoihin lukeutuvat myös peltojen reunavyöhykkeet. Kaupungin omistamilla pelloilla viljelyä hoitavat peltojen vuokraajat.

M LUOKAT – Metsät

Taajamametsät ovat puuston peittämiä alueita, joiden kasvillisuus on luonnonmukaista. Taajametsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä lähivirkistysalueita, joista on monenlaista hyötyä. Ne sitovat pölyä ja melua, imevät hulevesiä ja peittävät näköyhteyksiä esimerkiksi melunlähteisiin, kuten vilkkaasti liikennöidyt kadut. Lisäksi ne tarjoavat asuinpaikan monille eliöille ja mahdollistavat eliöiden liikkumisen viherkäytäviä pitkin.

Taajamametsät eroavat hoidollisesti talousmetsistä. Metsien elinvoima heikkenee rakennetussa ympäristössä nopeammin kuin laajemmissa metsissä. Reittien varsien puustoa ja lähimetsiä joudutaan hoitamaan käyttöturvallisuuden ja maisemallisten tekijöiden takia intensiivisemmin. Metsien kunnossapito luokkiin kuuluvat M1 Arvometsät, M2 Lähimetsät, M3 Ulkoilu- ja virkistysmetsät, M4 Suojametsät ja M5 Talousmetsät. Metsä- ja virkistysalueita hoidetaan varsinaisten metsänhoitosuunnitelmien tai erikseen laadittujen hoitosuunnitelmien mukaan.

Lisätietoja viherkunnossapidosta

Kalliokoski Riitta

• Kaupunginpuutarhuri,17647
• 040 831 0076
• riitta.kalliokoski@hameenlinna.fi

Kivelä Tarja

• Puistomestari,73382
• 050 305 2781
• tarja.kivela@hameenlinna.fi

Laamanen Riikka

• Puistomestari
• 050 576 3525
• 03 621 3737
• riikka.laamanen@hameenlinna.fi