Perheoikeudelliset palvelut
Kanta-Hämeen perheoikeudellinen yksikkö tarjoaa perheoikeudelliset palvelut kaikille Kanta-Hämeen alueen asukkaille.
Lastenvalvojien keskitetty ajanvaraus vastaa puhelinnumerossa 03 6215640, maanantaista perjantaihin klo 10-12.
Ohjaus ja neuvonta lastenvalvojien puhelinaikoina, puhelinnumerot löytyvät Yhteystiedot-osiosta.
Vanhemmuuden selvittäminen
Aviomies on automaattisesti lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys tulee selvittää. Pääsääntöisesti se voidaan tehdä ennen lapsen syntymää tunnustamalla isyys neuvolassa.
Lapsella voi olla kaksi äitiä vanhempana. Tällöin toisen naisen äitiys voidaan vahvistaa, jos lapsi on syntynyt yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa saadun hedelmöityshoidon avulla. Edellytyksenä on, että lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää.
Kun vanhemmuus tunnustetaan ennen lapsen syntymää, tulee tunnustajasta lapsen huoltaja. Mikäli vanhemmuus tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen ja vanhemmat toivovat yhteishuoltoa, vanhemmat voivat allekirjoittaa yhteishuoltosopimuksen vanhemmuuden tunnustamisen yhteydessä. Jos yhteishuoltosopimusta ei tehdä, lapsen huoltajaksi jää lapsen synnyttänyt äiti.
Vanhemmuuden vahvistaminen tuottaa lapselle juridisen sukulaisuussuhteen toiseen vanhempaan sekä oikeuden elatukseen, perintöön ja perhe-eläkkeeseen.
Vanhemmille varataan yhteinen aika tunnustamista varten, ja kaikkien asianosaisten henkilöllisyys on todistettava voimassa olevilla virallisilla asiakirjoilla. Ennakollinen tunnustaminen voidaan tehdä myös lastenvalvojan luona. Tällöin teillä tulee olla mukana neuvolasta saatava todistus raskaudesta.
Jos synnyttänyt äiti vastustaa tunnustamista tai asianosaisten henkilöllisyyttä ei kyetä luotettavasti selvittämään (henkilöillä ei ole mitään hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista) tai synnyttävä äiti ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä, tai jos on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai toiseksi äidiksi, ei tunnustamista voida vastaanottaa äitiysneuvolassa.
Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen tapahtuu lastenvalvojan luona. Perheoikeudellisesta yksiköstä lähetetään lapsen äidille yhteydenottopyyntö.
Tunnustamista koskevat asiakirjat toimitetaan perheoikeudellisesta yksiköstä digi- ja väestötietovirastoon, jossa vanhemmuus vahvistetaan, jollei vahvistamiselle ole laillisia esteitä.
Mikäli isyydestä on epäselvyyttä, voidaan isyydestä varmistua maksuttomalla oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Tarvittavat näytteet (posken sivelypinnan näyte) otetaan lastenvalvojan tapaamisella ja lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tutkittavaksi.
Jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla, lapsen isä on mies, joka on antanut suostumuksensa hoitoon yhdessä äidin kanssa. Jos hoitoa on annettu äidille yksin, lapsen isä on mies, joka on suostunut isyyden vahvistamiseen luovuttaessaan siittiöitä tai yhteisymmärryksessä äidin kanssa suostuu isyyden vahvistamiseen hoidon antamisen jälkeen. Jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti.
Vanhemmuuslaki 775/2022 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Hänellä on oikeus tehdä lasta koskevia päätöksiä, edustaa lasta sekä oikeus saada tietoja lapsesta.
Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Jos isyyden tai äitiyden tunnustaminen tehdään ennen lapsen syntymää, tulee myös tunnustajasta huoltaja.
Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona, toisen vanhemman huoltona yksin tai vanhemmat voivat sopia huollon tehtävien jaosta. Vanhempien tulisi erotessaan sopia myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Sopimuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon lapsen etu, hänen omat toivomuksensa sekä mielipide. Vanhempien tehtävä on keskustella lapsen kanssa huollosta, asumisesta ja tapaamisesta ennen lastenvalvojan luona asioimista, jos se on mahdollista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Vastuu tehtävistä päätöksistä on kuitenkin aina aikuisten, ei lapsen.
Jotta sopimus asumisesta/huoltajuudesta olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se tehdä kirjallisena ja vahvistaa perheoikeudellisessa yksikössä.
Jos vanhemmilla on asioista erimielisyyttä, perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat auttavat vanhempia sopimukseen pääsemisessä. Tarvittaessa vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun tai hakea päätöstä tuomioistuimesta. Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella, mikäli vanhemmat ovat muutoksesta yksimielisiä.
Lapsen tapaamisoikeus
Lapselle on oikeus tavata erosta huolimatta kumpaakin vanhempaansa ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa lasta tapaamaan ja pitämään yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.
Tapaamisten käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja tiheydestä kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat yhdessä sopien poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Sopimus voidaan tehdä jatkuvana tai määräaikaisena.
Ennen sopimuksen tekoa perheoikeudellisessa yksikössä, vanhempien on hyvä keskenään neuvotella siitä, miten he toivoisivat lapsen tapaamisten järjestyvän.
Joskus vanhemmat eivät neuvotteluista huolimatta pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tällöin he voivat hakea päätöstä asiaan käräjäoikeudesta.
Ennen päätöksen tekoa käräjäoikeus pyytää yleensä selvityksen perheoikeudellisesta yksiköstä vanhempien ja lasten tilanteesta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistossa ja kotikäynneillä.
Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, asia oikeudessa raukeaa ja sosiaalityöntekijät vahvistavat sopimuksen.
Lapsen/lasten ja vanhemman tapaamisia voidaan järjestää tarvittaessa valvotusti tai tuetusti. Valvotuista tapaamisista pitää olla joko tuomioistuimen päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus. Valvotut tai tuetut tapaamiset voidaan järjestetään perheoikeudellisen yksikön nimeämässä tapaamispaikassa. Kanta-Hämeen alueella tapaamisia järjestävät Neljä Astetta Oy, Familar, Kanta-Hämeen perhetyön tapaamispaikka Poukama sekä Humana.
Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Kun vanhemmat asuvat erillään, on hyvä virallistaa muualla asuvan vanhemman elatusvastuu.
Elatussopimus tehdään kirjallisesti ja vanhempien yhdessä sopiman elatusapusopimuksen vahvistetaan lastenvalvoja perheoikeudellisessa yksikössä. Jotta elatussopimus voidaan vahvistaa, sen tulee olla lapsen edun mukainen.
Elatusavun määrää arvioidaan yksilöllisesti. Avun suuruus riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä. Lisäksi siihen voi vaikuttaa henkilön muu elatusvastuu ja alaikäisten lasten määrä. Elatusavun suuruuden arvioimista varten, vanhemmat voivat täyttää omalta osaltaan varallisuusselvityksen (ei saavutettava asiakirja).
Oikeusministeriö on antanut ohjeen (suositus) elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, jonka mukaisesti elatusavun suuruutta tarkistetaan aina vuodenvaihteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksen suuruuden vuosittain joulukuun aikana.
Elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen ja se päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Mikäli lapsi opiskelee, voidaan laatia koulutusavustussopimus toisen asteen opintojen ajaksi.
Jos lapsen elatusvelvollinen vanhempi laiminlyö sovitun elatusavun maksamisen tai maksettavaksi määritetty elatusapu on elatustukea pienempi tai isyyttä ei ole tunnustettu, turvataan lapsen elatus Kelan maksamalla elatustuella. Kela hoitaa elatustuen myöntämisen ja maksamisen sekä elatusapujen perinnän.
Kun harkitset adoptiota, ota yhteyttä Pelastakaa Lapset ry Länsi-Suomen aluetoimistoon Tampereelle adoptioneuvontaa varten puh. 010 843 5140.
Perheoikeudellinen yksikkö tekee adoptiolain mukaisen lausunnon perheestä ja myöntää mahdollisen maksusitoumuksen Pelastakaa lapset ry:n antamaan adoptioneuvontaan.
Yksikön lähijohtaja
Palvelusihteerit
Lastenvalvojat
Forssan toimipiste
Anneli Mero
puhelinaika ma, ti ja to klo 11-12
Hämeenlinnan toimipiste
Kati Kolehmainen
puhelinaika ti, ke ja pe klo 11-12
Tanja Kotilainen
puhelinaika ti, ke ja pe klo 11-12
Laura Lunden
puhelinaika ma ja ke klo 11-12
Kirsi Pasonen
puhelinaika ma, ke ja pe klo 11-12
Olosuhdeselvitykset
Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@omahame.fi
Voit lähettää meille myös turvasähköpostia.
Asiointi kaikissa toimipisteissä vain ajanvarauksella.
(Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä)
Hämeenlinnan toimipiste
Kasarmikatu 23, 1. krs 13100 Hämeenlinna
Riihimäen toimipiste (ti ja to)
Jarrumiehenkatu 15
11100 Riihimäki
Forssan toimipiste
Kujalankatu 3, 30100 Forssa
Kaikki virka-apupyynnöt lähetetään Hämeenlinnan toimipisteeseen. Poikkeuksena Forssa, Humppila. Jokioinen, Tammela ja Ypäjä, joiden postit lähetetään Forssan toimipisteeseen.