Perheoikeudelliset palvelut

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys tulisi selvittää. Pääsääntöisesti se voidaan tehdä ennen lapsen syntymää tunnustamalla isyys neuvolassa. Kun isyys tunnustetaan ennen lapsen syntymää, tulee tunnustajasta lapsen huoltaja.

Neuvolasta allekirjoitetut isyyspaperit siirtyvät Kanta-Hämeen perheoikeudelliseen yksikköön. Siellä niitä säilytetään lapsen syntymän jälkeen 30 vuorokautta, jona aikana isyyden tunnustaminen on mahdollista perua. Tämän määräajan jälkeen isyyspaperit siirretään maistraattiin, missä isyys vahvistetaan.

Neuvolassa isyyden selvittämistä ei kuitenkaan voida tehdä, jos vanhemmat eivät halua, että tunnustajasta tulee huoltaja, asianosaisten henkilöllisyyttä ei voida todentaa, äiti ei ole valmis isyyttä selvittämään, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Tällaisissa tapauksissa isyyden selvittäminen tai isyyden keskeyttämispäätöksen tekeminen tapahtuu lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Jos lapsen isyyttä ei ole selvitetty äidin raskausaikana, lastenvalvoja lähettää äidille yhteydenottopyynnön. Mikäli isyydestä on epäselvyyttä, voidaan isyydestä varmistua maksuttomalla oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella.  Tarvittavat näytteet (posken sivelypinnan näyte) otetaan lastenvalvojan tapaamisella ja lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tutkittavaksi.

Äitiyden selvittäminen ja tunnustaminen

Uusi äitiyslaki astui voimaan 1.4.2019. Laki koskee äitiyden vahvistamista silloin, kun lapselle voidaan vahvistaa synnyttäjän lisäksi toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Äitiyden vahvistamisen edellytyksenä on, että lapselle ei voi todeta tai vahvistaa isää.

Äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa ennen lapsen syntymää. Tässä tapauksessa tunnustajasta tulee myös lapsen huoltaja.

Jos vanhemmat eivät halua, että tunnustajasta tulee huoltaja, tunnustaminen tehdään lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Hänellä on oikeus tehdä lasta koskevia päätöksiä, edustaa lasta sekä oikeus saada tietoja lapsesta.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Jos isyyden tai äitiyden tunnustaminen tehdään ennen lapsen syntymää, tulee myös tunnustajasta huoltaja.

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona, toisen vanhemman huoltona yksin tai vanhemmat voivat sopia huollon tehtävien jaosta. Vanhempien tulisi erotessaan sopia myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Sopimuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon lapsen etu, hänen omat toivomuksensa sekä mielipide. Vanhempien tehtävä on keskustella lapsen kanssa huollosta, asumisesta ja tapaamisesta ennen lastenvalvojan luona asioimista, jos se on mahdollista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Vastuu tehtävistä päätöksistä on kuitenkin aina aikuisten, ei lapsen.

Jotta sopimus asumisesta/huoltajuudesta olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se tehdä kirjallisena ja vahvistaa perheoikeudellisessa yksikössä.

Jos vanhemmilla on asioista erimielisyyttä, perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat auttavat vanhempia sopimukseen pääsemisessä. Tarvittaessa vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun tai hakea päätöstä tuomioistuimesta. Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella, mikäli vanhemmat ovat muutoksesta yksimielisiä.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapselle on oikeus tavata erosta huolimatta kumpaakin vanhempaansa ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa lasta tapaamaan ja pitämään yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.

Tapaamisten käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja tiheydestä kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat yhdessä sopien poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Sopimus voidaan tehdä jatkuvana tai määräaikaisena.

Ennen sopimuksen tekoa perheoikeudellisessa yksikössä, vanhempien on hyvä keskenään neuvotella siitä, miten he toivoisivat lapsen tapaamisten järjestyvän.

Joskus vanhemmat eivät neuvotteluista huolimatta pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tällöin he voivat hakea päätöstä asiaan käräjäoikeudesta.
Ennen päätöksen tekoa käräjäoikeus pyytää yleensä selvityksen perheoikeudellisesta yksiköstä vanhempien ja lasten tilanteesta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistossa ja kotikäynneillä.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, asia oikeudessa raukeaa ja sosiaalityöntekijät vahvistavat sopimuksen.

Lapsen/lasten ja vanhemman tapaamisia voidaan järjestää tarvittaessa valvotusti tai tuetusti. Valvotuista tapaamisista pitää olla joko tuomioistuimen päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus. Valvotut tai tuetut tapaamiset voidaan järjestetään perheoikeudellisen yksikön nimeämässä tapaamispaikassa. Kanta-Hämeen alueella tapaamisia järjestävät Neljä Astetta Oy, Familar, Kanta-Hämeen perhetyön tapaamispaikka Poukama sekä Humana.

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Kun vanhemmat asuvat erillään, on hyvä virallistaa muualla asuvan vanhemman elatusvastuu.

Elatussopimus tehdään kirjallisesti ja vanhempien yhdessä sopiman elatusapusopimuksen vahvistetaan lastenvalvoja perheoikeudellisessa yksikössä. Jotta elatussopimus voidaan vahvistaa, sen tulee olla lapsen edun mukainen.

Elatusavun määrää arvioidaan yksilöllisesti. Avun suuruus riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä. Lisäksi siihen voi vaikuttaa henkilön muu elatusvastuu ja alaikäisten lasten määrä. Elatusavun suuruuden arvioimista varten, vanhemmat voivat täyttää omalta osaltaan varallisuusselvityksen (ei saavutettava asiakirja).

Oikeusministeriö on antanut ohjeen (suositus) elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin, jonka mukaisesti elatusavun suuruutta tarkistetaan aina vuodenvaihteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksen suuruuden vuosittain joulukuun aikana.

Elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen ja se päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Mikäli lapsi opiskelee, voidaan laatia koulutusavustussopimus toisen asteen opintojen ajaksi.

Jos lapsen elatusvelvollinen vanhempi laiminlyö sovitun elatusavun maksamisen tai maksettavaksi määritetty elatusapu on elatustukea pienempi tai isyyttä ei ole tunnustettu, turvataan lapsen elatus Kelan maksamalla elatustuella. Kela hoitaa elatustuen myöntämisen ja maksamisen sekä elatusapujen perinnän.

Kun harkitset adoptiota, ota yhteyttä Pelastakaa Lapset ry Länsi-Suomen aluetoimistoon Tampereelle adoptioneuvontaa varten puh. 010 843 5140.

Perheoikeudellinen yksikkö tekee adoptiolain mukaisen lausunnon perheestä ja myöntää mahdollisen maksusitoumuksen Pelastakaa lapset ry:n antamaan adoptioneuvontaan.

Yksikön lähijohtaja

Minna Kyöstilä

Palvelusihteerit

Marianne Harjula

Arja Munukka

Lastenvalvojat

Forssan toimipiste

Anneli Mero
puhelinaika ma, ti ja to klo 11-12

Hämeenlinnan toimipiste

Kati Kolehmainen
puhelinaika ti, ke ja pe klo 11-12

Laura Lunden
puhelinaika ma ja ke klo 11-12

Kirsi Pasonen
puhelinaika ma, ke ja pe klo 11-12

Miia Ståhlberg
puhelinaika ke,to ja pe klo 11-12

Olosuhdeselvitykset

Anna Toukola

Mariitta Vitie-Mäkelä

Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi

Voit lähettää meille myös turvasähköpostia.

Asiointi kaikissa toimipisteissä vain ajanvarauksella.

(Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä)

Hämeenlinnan toimipiste 
Kasarmikatu 23, 1. krs 13100 Hämeenlinna

Riihimäen toimipiste (ti ja to)
Jarrumiehenkatu 15
11100 Riihimäki

Forssan toimipiste
Kujalankatu 3, 30100 Forssa

Kaikki virka-apupyynnöt lähetetään Hämeenlinnan toimipisteeseen. Poikkeuksena Forssa, Humppila. Jokioinen, Tammela ja Ypäjä, joiden postit lähetetään Forssan toimipisteeseen.