Palveluverkkoselvitys
Hämeenlinnan kaupunki on aloittanut vuonna 2022 palveluverkkoselvityksen, jonka tavoitteena on arvioida varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- ja kirjastopalveluja alueellisesti mm. suhteessa väestörakenteen muutokseen ja kaupungin talouden tasapainotukseen. Palveluverkkoselvitys valmistuu syksyllä 2023. Päätökset palveluverkosta tehdään kaupunginvaltuustossa.
Selvityksessä arvioidaan mm. lasten määrän kehitystä alueellisesti, käytössä olevien kiinteistöjen kuntoa ja peruskorjaustarvetta sekä mahdollisuuksia yhdistää palveluja samoihin kiinteistöihin.
Päätöksenteon vaiheet
Selvityksen aloittamisesta päätettiin osana vuoden 2022 talousarviota. Tuolloin katse oli erityisesti oppilasmäärän ennustetun alenemisen vuoksi alakoulujen palveluverkossa. Kaupunginhallitus päätti asiasta kesäkuussa 2022 osana talouden tasapainotuksen viitekehystä. Tällöin mukaan tuli myös kirjastoverkkoselvitys.
Lokakuussa 2022 sivistys ja- ja hyvinvointilautakunta päätti alakouluja koskevan palveluverkkoselvityksen periaatteista ja tavoitteista, ja joulukuussa 2022 osallisuus- ja viestintäsuunnitelmasta.
Valmistelu on jatkunut viranhaltijatyönä. Pääpaino on ollut taustamateriaalin kokoamisessa alueellisten palveluverkkovaihtoehtojen laatimiseksi. Taustamateriaali on esillä tällä verkkosivulla. Materiaalia täydennetään tarpeen mukaan kevään aikana.
Toukokuussa 2023 pidetään tilaisuudet luottamushenkilöille, jonka jälkeen viranhaltijat valmistelevat ehdotuksia tulevaksi palveluverkoksi. Ehdotukset julkaistaan avoimeen keskusteluun elokuun alussa. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu mm. asukkaiden, oppilaskuntien, nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten ja henkilöstön kanssa. Ehdotuksista voi halutessaan antaa lausuntoja. Saatu palaute ja lausunnot saatetaan päättäjien tietoon päätöstä tehtäessä.
Elokuussa tehdään myös lapsivaikutusten arviointia niiden alueiden osalta, johon esitetään merkittäviä muutoksia.
Lautakuntaan päätösesitys tulee syyskuussa ja valtuustoon marraskuussa 2023 osana talousarvioprosessia.
Valmistelua johtaa kaupunginjohtaja.
Tausta-aineistoja
- Muuttuva väestö – väestönmuutoksen vaikutukset varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen
(ITLA Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, väliraportti, 20132, pdf) - Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksessa ja peruskoulujen lakkautusten vaikutukset alueiden elinvoimaan
(Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2023, pdf) - Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa (Kuntaliitto, 2020, pdf)
- Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa (Valtioneuvoston kanslia, 2022, pdf)
- Valtioneuvoston koulutus-poliittinen selonteko (Valtioneuvoston kanslia, 2021, pdf)
Aiemmat päätökset:
- KH 3/2018, Palveluverkkopäätös (pdf)
- KV 11/2020, Talousarvioesitys 2021 (pdf)
- KV 11/2020 Varhaiskasvatuksen rakenteellisten paikkojen tarve ja palveluverkon suunnittelu
(pdf) - KV 10/2020 Talouden tasapainottamisohjelma, keskustan alakoulujen palveluverkko (pdf)
Tätä selvitystä koskevat päätökset:
- Hämeenlinnan kiinteistöselvitys ja kuntoluokitukset (pdf)
Kiinteistöselvityksen kuntoluokka perustuu huoltokirjajärjestelmän käyttöönottoa varten laadittuihin PTS-tietoihin. Kyseiset PTS-tiedot on saatu arvioimalla rakennusten ja järjestelmien teoreettisia teknisiä käyttöikiä, eikä niiden laatimisessa ole tehty tarkempia kohdekäyntejä tai tutkimuksia. - Palveluyksiköt kartalla,(vie karttapalveluun)
- Hämeenlinnan väestöennuste 2021 (MDI Public Oy, verkkosivu)
- Lasten määrän kehitys ja oppilasennuste 2023 (pdf)
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Koostamme usein kysytyimmistä kysymyksistä vastauksia verkkosivuille, joten voit löytää jo alta vastauksen.
Palveluverkkoselvitys on suunnitelma siitä mitä palveluja kaupunki järjestää milläkin alueella ja missä laajuudessa. Selvityksessä arvioidaan tarpeita, väestön kehitystä ja taloudellista tilannetta eri tilastoihin ja tietoon pohjautuen
Tiedotamme palveluverkkoselvityksen etenemisestä aktiivisesti eri kanavissamme:
- www-sivuillamme,
- sosiaalisessa mediassa Facebook ja Twitter ja Instagram
- palautejärjestelmässä, jossa näkyy vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
Kannattaa itse seurata myös päätöksentekoa, johon voi tutustua esityslistat ja päätökset.
Kiinteistö-liitteessä (pdf) on kuvattu palveluverkkoselvitykseen kuuluvat kaupungin kiinteistöt. Kiinteistöselvityksen kuntoluokka perustuu huoltokirjajärjestelmän käyttöönottoa varten laadittuihin PTS-tietoihin. Kyseiset PTS-tiedot on saatu arvioimalla rakennusten ja järjestelmien teoreettisia teknisiä käyttöikiä, eikä niiden laatimisessa ole tehty tarkempia kohdekäyntejä tai tutkimuksia.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alainen palveluverkko suunnitellaan lasten ja nuorten määrän alueellisen ennusteen mukaisesti vastaamaan kunkin alueen tarpeisiin. Jos oppilasmäärä alueella on laskeva, tehdään esityksiä palvelujen kokoamisesta samoihin kiinteistöihin, mikä voi tarkoittaa esityksiä koulujen, päiväkotien tai kirjastojen lakkauttamisesta tai siirtämisestä.
Alakouluikäisten osalta tiedetään aika hyvin 6 vuotta eteenpäin ensimmäiselle luokalle tulevien lasten määrä syntyneiden määrästä. Ennuste on tehty vuoden 2020 ennakkotietojen ja aiempien vuosien vahvistettujen tilastojen perusteella, jolloin ennusteessa on aika hyvin tiedossa vuonna 2027 alakouluun tulevien lasten määrä. Vaikka syntyvyydessä tulisi vaihtelua, se ei muuta jo syntyneiden ikäluokkien määriä. Vuonna 2020 syntyneet menevät 6. luokalle vuonna 2032. Alakouluikäisten lasten määrä kokonaisuutena muuttuisi siis hitaasti, vaikka syntyvyys kasvaisikin. Jotta aiempi 4200-4300 alakoululaisen taso voitaisiin saavuttaa, tulisi ikäluokkien olla keskimäärin yli 700 lasta nykyisen reilu 500 sijaan.
Syntyvyyden ennustaminen on hankalampaa eikä valtakunnallisestikaan ole pystytty täysin selvittämään syitä syntyvyyden ja hedelmällisyyden alenemiseen. Syntyvyyteen vaikuttaa kokonaishedelmällisyyden ohella 20-44-vuotiaiden määrä, mutta eniten lapsia syntyy 25-34-vuotiaille. Väestöennusteen skenaariot perustuvat kolmeen erilaiseen jaksoon ennustetta edeltävältä ajalta, joiden kaikkien perusteella näiden ikäluokkien määrät eivät Hämeenlinnassa ainakaan kasva. Kasvavassa skenaariossakin suunta on loivasti alaspäin, joten aiemman syntyvyyden saavuttaminen vaatisi hedelmällisyyslukuihin merkittävää kasvua. Vuosien 2021-22 osalta hedelmällisyys on kuitenkin ollut ennustetta matalampi, joten alakouluikäisten osalta ennuste voi olla myös yläkanttiin. Koska ennuste ei ole minimitaso, voi ennuste näyttää myös liian suuria väestömääriä.
Ennusteissa on jo valmiiksi huomioitu maahanmuutosta vuosien 2010-2020 keskimääräinen taso, mikä tarkoittaisi keskimäärin 50 lasta muuttovoittoa 0-14-vuotiaissa. Mahdollinen kasvava maahanmuutto vaikuttaisi vähitellen lasten määrän kehittymiseen sekä lisääntyvänä lasten muuttona että korkeampana syntyvyytenä. Muuttotilastoissa ainoastaan isoimmat kaupunkiseudut saavat maan sisäistä muuttovoittoa vieraskielisistä. Maahanmuuttajien pysyminen kaupungissa ei siten ole varmaa.
Ennusteet on myös tehty sillä oletuksella, että Hämeenlinnassa on enemmän tontti- ja asuntotarjontaa kuin ehtii tulla kysyntää. Väestön jakautuminen niin vanhoille kuin uusillekin alueille on tehty peilaten aiempaa kehitystä. Ennusteeseen liittyy väistämättä epävarmuus siitä, millaiset alueet ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. Ennusteen skenaarioissa väestö jakautuu myös alueittain hieman eri tavalla. Hämeenlinnan tavoitteelliseksi skenaarioksi valittu kasvava skenaario jakaa väestönkasvua tasaisemmin kaupungin alueille kuin skenaariot välimuoto ja supistuva. Ennuste on koko kaupungin tasolla luotettavampi kuin yksittäisten alueiden tasolla ja toteutuva väestönkehitys kytkeytyy ratkaisuihin palveluverkossa ja aluekehittämisessä.