Myllymäen koulun kuntokartoitus

Raportit tutkimuksista

Kivikoulu (pdf)
Piharakennus (pdf)
Puukoulu (pdf)
Tapolan talo (pdf)
Yhteenveto altistumisolosuhdearviosta (pdf)

Webinaari 14.5.2020

Myllymäen koululla pidettiin webinaari kuntotutkimuksista 14.5.2020.

Alla vastauksia ennakkokysymyksiin, joihin ovat vastanneet tutkimuksen tehnyt Sweco ja kaupungin tilapalvelut.

Swecon esitys webinaarissa (pdf)

Kysymykset ja vastaukset

Puukoulun osalta lattian mikrobiongelma ja sienipitoisuuden ylitys perustuu kahteen toimenpiderajoituksen ylittävään mittaukseen. Kuinka riittävä ja kattava otanta tämä on koko rakennuksen sisäilman arvioinnin kannalta?

Puukoulun ensimmäisessä kerroksessa lattian (alapohjan) rakennustapa on koko kerroksen alueella samankaltainen, joten tilakohtaista tarkasteltua ei ole arvioitu tarpeelliseksi toteuttaa. Peruskorjaushankesuunnittelua varten tehty tutkimusotanta on ollut riittävä.

Rakennuksen altistumisolosuhdearviointia varten tehdyllä rakenneavausotannalla on saatu riittävästi perusteita rakenteen kunnon arvioimiseksi yleisellä tasolla. Jos jokaisessa tilassa tehtäisiin esimerkiksi lattiaan rakenneavaus, rakenneavausten teko olisi rajoittanut koulun toimintaa tai vähintään aiheuttanut häiriötä tilajärjestelyihin.

Puukoulun 1-kerroksen alapohjaan tehtiin pistokoeluontoisesti eri puolille rakennusta (käytävä 102, wc-tila 106 ja luokka 109), kolme rakenneavausta, joissa kaikissa todettiin mikrobivaurioituneita rakenteita ja rakennusmateriaaleja. Asumisterveysasetusta mukaillen rakenteen mikrobivaurioiksi on luokiteltu rakennusmateriaalin kohonnut mikrobipitoisuus, näkyvä mikrobikasvusto, lahovaurio ja/tai näkyvät vanhat kosteusjäljet rakenteissa, jotka eivät ole suoraan kosketuksissa ulkoilmaan.

Pelkästään materiaalinäytteiden tulokset eivät määritä rakenteen mikrobiologista kuntoa ja Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittymistä. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja on ylittynyt kyseisen alapohjarakennetyypin kohdalla, koska alapohjan mikrobivaurioituneista rakenteista on ilmayhteys sisäilmaan. Alapohjarakenteen lisäksi rakennuksen sisäilmaan vaikuttaa myös ulkoseinien ja yläpohjan kunto sekä tiloja palvelevan ilmanvaihdon riittävyys. Rakennuksen altistumisolosuhdearviossa on arvioitu myös muiden rakenneosien mikrobiologisen kunnon ja ilmatiiveyden sekä ilmanvaihdon vaikutus rakennuksen sisäilmaan.

Alapohja sellaisenaan ei ole tiivis, mutta miten perusteltua on sanoa mikrobien kulkeutuvan sisäilmaan vaikka toiselta puolelta taloa? Eikö ilman liikkumista voi tarkemmin todentaa merkkiaineilla?

Ilmavuodot rakenteen sisäosista huoneilmaan päin voidaan todentaa merkkiainekaasukokeilla tai merkkisavulla. Vastaavilla menetelmillä voidaan myös simuloida ilman liikettä rakennuksen sisällä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin rakenneliittymien ja läpivientien ilmatiiveyttä ja ilmavirtauksen suuntaa sisäilmaan pääasiassa merkkisavulla. Ilman liikkumista koko rakennuksen sisällä ei arvioitu, koska arviolla ei olisi saatu lisätietoa peruskorjaushankesuunnittelua varten.

Paine-eroseurannan perusteella on toki mahdollista, että sisätilojen lievä alipaineisuus ulkoilmaan nähden kuljettaa rakenteiden mikrobiperäisiä epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Sisäilman epäpuhtauden kulkeutuvat eri huonetilojen ja käytävän välillä puolestaan ilmavirtausten vaikutuksesta. Rakennuksen sisätiloihin ilmavirtauksia aiheuttaa ilmanvaihdon toiminta, rakennukseen kohdistuvat tuuliolosuhteet ja rakennuksen käyttö.

Millä toimenpiteen laajuuden ulottaminen koko rakennukseen on näiden vaurioiden perusteella perusteltavissa? Raportti siis toteaa aiemmin aiheutuneita vaurioita mutta toteaa sen muuten varsin toimivaksi, ja myös kosteusasiat näyttävät hyvältä? Millä tämä laajennetaan koko talon ongelmaksi?

Tutkimuksessa on arvioitu rakennuksen eri osien (alapohja, ulkoseinä, välipohja, yläpohja, vesikatto) rakennustavat ja rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus käytössä olleiden lähtötietoasiakirjojen, rakenneavausten, kosteusmittausten ja tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella.

Puukoulussa lattiaa (alapohjaa) on tehty kahdella eri rakennustavalla ja muita rakennusosia (ulkoseinät, välipohja, yläpohja) on toteutettu vain yhdellä rakennustavalla. Rakenteen rakennustavan ollessa pääosin sama rakenteeseen kohdistuu myös toistuvasti samat rakennusfysikaaliset riskit. Rakenteen rakennustavan toistuessa rakenteen kunnon ja korjaustavan arviointia ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä jokaisessa tilassa, vaan riittävä tutkimusotanta ja lähtötieto rakenteen kunnosta on saavutettu tekemällä rakenteisiin tutkimuksia pistokoeotannalla. Pistokoeluontoinen tutkimus osaltaan toki yleistää arviota rakenteen kunnosta, mutta rakenteen korjaustarvearviointi ei edellytä välttämättä tarkempaa arviointia.

Rakenteen korjauksen tarvetta, laajuutta, tapaa ja elinkaarta arvioitaessa on huomioitava rakennuksen rakenteisiin käyttöhistorian aikana kohdistuneet kosteusrasitukset ja rakenteeseen nykyisellään kohdistuvat rakennusfysikaaliset riskit. Esimerkiksi alapohjan korjaustavan valintaan vaikuttaa se, onko rakenne edelleen märkä vai onko rakenne jo kuivunut siihen ajan saatossa tehtyjen korjaus- ja huoltotoimenpiteiden vaikutuksesta.

Jos alapohjaa uusitaan: miksi lattiaa pitäisi tiivistää entisestään jos siellä olevia eristeitä ja sitä kautta paikallisia ongelmia ollaan poistamassa?

Mikrobivaurioitunut alapohjarakenne suositellaan ensisijaisesti uusittavaksi vaurioituneilta osin. Kun rakenne on uusittu, lattiapinnan tulisi olla ilmatiivis. Puukoulussa mikrobivaurioituneen alapohjan korjausta pelkästään tiivistämällä lattiapinnan rakenneliittymiä ei ole suositeltu tehtäväksi peruskorjauksessa.

Hirsiseiniin suositellaan liittymistään ilmatiiviin kerroksen asentamista. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miksi hirsiseinän pitäisi olla ilmatiivis? Hirsiseinän ja -rakennuksen toimivuus kuitenkin perustuu siihen, ettei se ole tiivis ja höyrynsulkuja käytetään vain katossa jne. Nykyohjeistuksen mukainen taso 107-vuotiaassa rakennuksessa kuulostaa hurjalta.

Ilmatiiveydellä halutaan estää ilmavuodot hirsiseinän sisäpinnan rakenteista huoneilmaan päin. Nykyisellään hirsiseinän sisäpinnassa on lämmöneristeitä ja paikoin mikrobivaurioituneita rakenteita, joista on ilmayhteys sisäilmaan. Ilmavuodot rakenteen sisältä huoneilmaan heikentävät sisäilman laatua. 

Käytännössä hirsiseinän nykyisestä sisälevypinnasta voitaisiin tehdä ilmatiivis kerros tai rakenteeseen asennettaisiin muu ilmatiivis kerros rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Hirsiseinän ilmatiiveystaso on määritettävä suunnitteluvaiheessa. Tutkimusraportissa on esitetty muutama korjausvaihtoehto, joilla voidaan parantaa hirsiseinärakenteen ilmatiiveyttä rakenteeseen esitettyjen muiden korjaustoimenpiteiden lisäksi. Hirsiseinän sisäpinnan saattaminen täysin ilmatiiviiksi edellyttää mm. sisä- ja ulkopintojen laajaa uusimista, jotta rakenne toimii rakennusfysikaalisesti oikein.

Sama kysymys seinistä kuin lattiasta – kuinka tuo sisäilmahaitta todennetaan?  Korjaustarve on ymmärrettävä, mutta miksi rakennetta pitäisi sen jälkeen muuttaa?

Tilan altistumisolosuhdearviossa arvioidaan haitallinen altistumisolosuhde todennäköiseksi, jos rakenteessa on todettu mikrobivaurio ja siitä on ilmayhteys huoneilmaan. Lisäksi mikrobivaurio ei ole helposti korjattavissa. Mikrobivaurio voidaan todentaa Asumisterveysasetuksen mukaisesti mm. mikrobimateriaalinäytteiden avulla sekä arvioimalla, onko materiaalissa näkyvää mikrobikasvustoa, lahovauriota, mikrobiperäistä hajua tai kosteusjälkiä.

Tapolan koulussa ei löytynyt yhtään toimenpidearvot ylittävää kasvustoa/mikrobipesäkettä. Näkyvää kasvustoa löytyi vain kuistin alta. Mitä ne sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet siis käytännössä voivat olla?

Tapolan koulussa on todettu myös hirsirunkorakenteisten ulkoseinien sisäpinnoilla lahovaurioita ja mikrobivaurioituneita rakennusmateriaalia mm. pinkopahvia. Lisäksi vaatetilan lattian kannatinpuissa (kellarin päällä) on todettu lahovaurioita.

Lahovauriot luokitellaan asumisterveysasetuksessa mikrobivaurioiksi ja toimenpideraja on ylittynyt, kun mikrobivaurioituneesta rakenteesta on ilmayhteys sisäilmaan. Sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat olla mikrobiperäisiä epäpuhtauksia, jotka irtoavat mikrobivaurioituneista rakenteista tai muita eristemateriaalien epäpuhtauksia.

Alapohjan vauriot ovat paikallisia. Miksi koko alapohjan uusiminen on tässä vaiheessa edes vaihtoehtona?

Alapohjarakenteen rakennustavan ollessa pääosin sama rakenteeseen kohdistuu myös toistuvasti samat rakennusfysikaaliset riskit. Rakenteen rakennustavan toistuessa rakenteen kunnon ja korjaustavan arviointia ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä jokaisessa tilassa, vaan riittävä tutkimusotanta ja lähtötieto rakenteen kunnosta on saavutettu tekemällä rakenteisiin tutkimuksia pistokoeotannalla. Pistokoeluontoinen tutkimus osaltaan toki yleistää arviota rakenteen kunnosta, mutta rakenteen korjaustarvearviointi ei edellytä välttämättä tarkempaa arviointia.