Vieraslajit monimuotoisuuden uhkana

Vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle Suomessa ja maailmalla. Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia. Yhä useammat lajit tulevat tänne salamatkustajina laivojen, autojen tai junan kyydissä.

Uudessa elinympäristössään vieraslajit muuttavat ympäristöä, vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja tai aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle. Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle maailmassa.

Ihminen on itse tarkoituksellisesti tuonut lukuisia uusia vieraslajeja, kuten:

  • minkki
  • supikoira
  • kanadanhanhi
  • suuri joukko puu- ja ruohovartisia koristekasveja

Vieraslajilaki kieltää

Vieralajilainsäädäntömme perustuu EU:n asetukseen vieraslajeista (1143/2014). Sen tavoitteena on jäsenmaille yhdenmukainen toimintatapa, jolla ehkäistään, minimoidaan ja lievennetään haitallisten vieraslajien vaikutuksia luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle. Toimenpiteillä pyritään estämään haitallisten vieraslajien sekä tarkoituksellinen että tahaton tuonti EU:n alueelle ja lajien päästäminen ympäristöön.

Pääsääntö on, että mitään vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa, kylvää siten, että se voi päästä ympäristöön (VierasL 3 §). Toimijalla on velvollisuus huolehtia, ettei hänen myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai vieraslajiasetuksessa mainittua vieraslajia. Ammattimaisilla toimijoilla on myös velvollisuus huolehtia siitä, ettei haitallinen vieraslaji pääse leviämään toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus haitallisista vieraslajeista (1725/2015). ELY-keskukset ja tulli valvovat vieraslajilakia ja aluehallintovirastosta haetaan lupia.

EU:n vieraslajiasetuksen lajeihin sisältyvät Suomessa tavattavista vieraskasveista ja eläinlajeista:

  • jättiputket (kaukasian-, armenian- ja persianjättiputki (Heracleum mantgazzianum , H. sosnowskyi ja H. persicum))
  • jättipalsami (Impatiens glandulifera)
  • keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
  • täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
  • villasaksirapu (Eriocheir sinensis)

Hämeenlinnan vieraslajitilanne

Hämeenlinnassa vieraslajeihin liittyvää valistus- ja torjuntatyötä on tehty jo 15 vuotta. Kaupunki torjuu vieraslajeja omilla maillaan ja asukkaiden toivotaan tarttuvan toimeen omalla maallaan.

Kaupungin työssä on keskitytty erityisesti jättiputkiin ja jättipalsamiin. Viime vuosina myös espanjansiruetana, komealupiini ja kurtturuusu on otettu seurattavien listalle. Isosorsimo, joka lienee Hämeenlinnan ja Hattulan laajimmalle levinnyt vieraskasvilaji, on otettu huomioon vesiensuojelutyössä. Minkkejä ja supikoiria on poistettu erilaisissa hankkeissa ja harrastajien toimesta.

Ilmoita havainnoista!

Jos tapaat ympäristöstäsi vieraslajeja, tee niistä ilmoitus ympäristöasiantuntija Heli Jutilalle ja tallenna tieto Luonnontieteellisen keskusmuseon portaaliin www.vieraslajit.fi.

Paikalliset vieraslajikartat

Vieraslajien haitat

  • aiheuttavat tauteja
  • muuttavat elinympäristöjen rakennetta
  • saalistavat alkuperäisiä lajeja
  • kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa
  • voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa
  • osa vieraslajeista leviää voimakkaasti, kuten
    • kurtturuusu
    • lupiini
    • jättipalsami
    • jättiputki

Amerikkalainen minkki tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä.

Rapurutto hävitti 1900-luvun alussa ravut parhaista pyyntivesistä.

Jättiputki on vieraslaji

Jättiputki on Suomen luonnossa vieraslaji, jonka kasvinesteessä on furanokumariinia. Auringon UV-säteilyn kanssa furanokumariini aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia rakkuloita.

Kasvi on vaarallinen etenkin lapsiperheiden asuinympäristössä!

Herkemmät ihmiset voivat saada altistumisesta hengitystieoireita, joten jättiputken käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojaimet ovat välttämättömät.

Jättiputken torjunta

Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan jättiputkiesiintymän, jotta se ei pääse leviämään ympäristöön.

Naapurikiinteistöjen omistajien kannattaa olla valppaina ja tarttua torjuntatoimiin maallaan sekä tiedottaa ongelmakohteen maanomistajalle itse heti, kun ongelma havaitaan.

Kaupungin maalla puutarhurit vastaavat käytännön torjuntatoimista.

Jättiputkilajeja on torjuttu lapiolla pistämällä, niittämällä, vana katkaisemalla, peittämällä ja viime vuosina myös glyfosaattipitoisella torjunta-aineella.

Lisätietoa

Viimeksi muokattu: 11.5.2018